Nordnet Blogi

10 ennustetta vuodelle 2012.

Ravintoloiden joulualusmainonta laittaa vipinää kinttuihin. Lahjoja pitäisi ostaa kohta kaksin käsin, vaikka sijoittajan tulevaisuus näyttääkin synkältä. Mitä ensi vuodesta voi ennustaa?

Jälleen koittaa se aika vuodesta, jolloin useissa medioissa esitetään ne pakolliset ennustukset vuodelle 2012. Olen kerrankin ajoissa ja esitän oman TOP 10 ennustelistani ennen talousguruja, jotka ovat aina oikeassa. Tai ovat ainakin joka toinen kerta oikeassa, kuten kolikonheittäjäkin kruunaa arvatessaan. Maalaisjärkinen ennustukseni on laadittu sijoittajan näkökulmasta maailmaa katsellen. Ennustukseni osumatarkkuus tulee olemaan valtavan hyvä.

1. Passiiviset sijoitusrahastot voittavat aktiiviset sisarensa, jotka häviävät joukkona vertailuindekseilleen palkkioidensa verran.

2. Eurooppa nousee lamasta ennemmin tai myöhemmin ja miljoonat ihmiset yrittävät arvata (ostamalla ja myymällä), koska tämä tapahtuu.

3. Suurimpia voittajia sijoitusmarkkinoilla vuonna 2012 ovat välittäjät, jotka tienaavat sijoittajien kaupankäynnillä ja riskinotolla.

4. Saamme talouslehdistä lukea, kuinka ”uudet” tutkimukset vahvistavat, että aktiivisilla osakevalinnoilla on mahdollista voittaa markkinat.

5. Saamme myös lukea, kuinka sijoittajien pitäisi jatkuvasti muuttaa salkkujensa koostumusta ja aiheuttaa täten itselleen kaupankäynti- ja veroseuraamuksia.

6. Laajojen osakeindeksien pitkän aikavälin tuotto-odotus inflaatiokorjattuna on jatkossakin karkeasti 7 prosenttia, joka on viimeisten 200 vuoden keskiarvo.

7. Sijoitusyhtiöt ja pankit unohtavat kertoa, että yllämainitun saamiseksi ei tarvitse tehdä muuta kuin ostaa edullisia indeksituotteita.

8. Pankit unohtavat myös mainostaa, kuinka peruskuluttajalle ehdottomasti paras sijoitusmuoto on oman asuntolainan nopea takaisinmaksu.

9. Suurin osa sijoittajista ei edelleenkään tee sijoitussuunnitelmaa, joka on kaikkein oleellisinta sijoittamisessa.

10. Asunnonvälittäjät kertovat, kuinka juuri nyt on oikea aika ostaa tai myydä asunto. Hinnat ovat juuri sopivat jompaan kumpaan aktiviteettiin riippuen siitä, oletko ostamassa vai myymässä…

Petre Pomell, www.valistunutsijoittaja.com

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

5530 Marraskuu, 2011Voitko täsmentää kohtaa kahdeksan? Jos inflaatio on melkein tuplasti asuntolainan korko, niin eikö silloin kannata maksella velkaa kaikessa rauhassa ja sijoittaa ylimääräinen vaikkapa osakkeisiin?

Jarno Lönnqvist30 Marraskuu, 2011Itse mietin miten arvioit tuon kohdan kuuden onnistumisen. Meneekö sen arvioimiseen seuraavat 200 vuotta vai kuinka arvioit mikä on tuotto-odotus? Tänään DAX-nousi 5%, mitä luulet paljonko on tänään DAX-indeksin tuotto-odotus ja paljonko se oli eilen?
Minun ennustus on, että jos on kaksi henkilö joista A osti 10 000 eurolla DAX-indeksiä eilen ja B joka osti tänään DAX-indeksiä myös 10 000 eurolla. Henkilöllä A on vuoden päästä sijoituksen arvo 5% suurempi kuin henkilön B sijoitus. Sitä kysyn onko tuo uutinen keskuspankkien toimista nostanut 5% koko indeksin tulevien kassavirtojen nykyarvoa?

Tommi30 Marraskuu, 2011Kohta 8 osui minunkin silmään. Mielestäni asuntolainaa ei kannata maksaa pois niin kauan kuin korot ovat näin matalat. On hyvin mahdollista, että sijoittamalla nämä ylimääräiset lyhennykset mielummin esimerkiksi indeksirahastoon voi odottaa rahalle parempaa tuottoa. Maksettu asunto ei tuota mitään jos siinä itse asuu. Siksi en suosittele oikeastaan koskaan maksamaan asuntovelkaa pois. Jos niin pääsee kuitenkin tapahtumaan, lainoittaisin sen uudestaan jos korot ovat niin matalat, että pitkänajan tuotto-odotus on korkeampi. Omassa asunnossa kannattaa pitää kiinni vain 20% nettovarallisuudesta. Loput laittaa tuottaviin sijoituksiin.

Petre1 Joulukuu, 2011Tervehdys herrat, mukavaa kun aikaansaadaan keskustelua. Kohtaan kahdeksan liittyy paljon asioita, joista kohta lisää. Pitämissäni sijoituskoulutuksissa sekä saamissani sp.kyselyissä tämä nousee aina esiin. Sijoittajien mielipiteet jakautuvat tässä(kin) asiassa kahtia.

Itse olen sitä mieltä, etteiosakkeisiin kannata lainarahalla sijoittaa, oli vallitseva korkotaso mikä tahansa. Tämä on toki konservatiivinen, riskiä karttava näkemys. Ajatteluni seuraa pitkälti Anders Oldenburgin ajattelua asiasta, josta ohessa hänen kommentti asiaan takavuosilta. Itse en paremmin osaisi asiaa kertoa:

“Voit ajatella asiaa teoreettisella tasolla seuraavasti: Osakkeet tuottavat KESKIMÄÄRIN korkosijoituksia paremmin ainoastaan, koska ne ovat riskipitoisempia. Sijoittaja vaatii parempaa tuottoa, jotta suostuisi tätä riskiä kantamaan. Jos ajattelet 100% lainarahoitettua sijoitusyhtiötä, jonka sijoitukset ovat täysin osakkeissa, sen oman pääoman tuotto-odotus on tästä syystä positiivinen (itse asiassa ääretön, koska omaa pääomaa ei ole). Oman pääoman arvo on silti nolla. Miksi?

Yksinkertaisesti siitä syystä, että se menee konkurssiin heti kun osakkeet laskevat.

Tavallisen asuntolainan lyhentäjän osalta lopputulos ei onneksi ole aivan näin dramaattinen. Perusidea on kuitenkin aivan sama – lainarahan sijoittaminen osakkeisiin ei luo arvoa, se luo vain vivutettua osakeriskiä. Jos käy hyvä tuuri, siitä jää rahaa. Jos käy huono tuuri, siinä häviää paljon.

Illuusio on nyt tavanomaista suurempi, koska korkotaso on niin alhainen. Lisäksi Suomi on kehittyneen maailman ainoa maa, jossa pankit (toistaiseksi) suostuvat rahoittamaan asuntoja pääosin vaihtuvakorkoisilla lainoilla, joiden riski on lainanottajalle huikea. Koska kaikki eivät tiedosta riskiä, se on itse asiassa lainanantajallekin iso.

Ei tietenkään ole todennäköistä, että korot nousisivat takaisin markka-Suomen tasoille, koska devalvaatio ei euromaailmassa ole vaihtoehto.

On kuitenkin erittäin todennäköistä, että lyhyet korot seuraavan 30 vuoden aikana ovat keskimäärin selvästi korkeammalla kuin nyt. Kuinka paljon korkeammalla tai milloin ne nousevat on sitten vaikeampi tietää (siksi tuossa luki 30 eikä 10).

Pitkällä aikavälillä obligaatiokorkojen on suurin piirtein vastattava nimellistä talouskasvua ja lyhyiden korkojen on annettava kohtuullinen lisä inflaation päälle. Jos normaali talouskasvu on 2-3% ja normaali inflaatio saman verran, normaalissa korkomaailmassa obligaatiot tuottanevat 5-6% ja lyhyet korot 3-4%.

On siis hyvä varautua siihen, että lainakorko voi helposti tuplaantua. Sopii toki toivoa, ettei näin käy, mutta siihen ei pidä luottaa.

Jos karttaa riskejä, kuten minä, voi myös miettiä miten todennäköistä on, että inflaatio pysyy lähes nollassa. Perinteisestihän se on aaltoillut voimakkaasti. Euroopassahan se oli 1800-luvulta aina sotaan asti nolla, sodan aikana huima, 1960-luvulla taas nollassa, 1970-1985 huima ja viimeiset 20 vuotta taas nollassa. Ehkä se pysyy nollassa, mutta en asettaisi itseäni tilanteeseen, jossa taloudellinen hyvinvointini on siitä riippuvainen.

Toki voit ajatella niinkin, että tavallaan lainaat tulevia palkkojasi vastaan, ja pistät ne säästöön jo nyt. Se edellyttää, että työpaikkasi on täysin varma – mutta sitä se ei koskaan ole, koska meille voi aina sattua jotain odottamatonta. Siksi en itse tekisi niin.

Yksinkertainen on tehokasta. Mielestäni parhaaseen lopputulokseen pääsee kun varmistaa, että lainat on maksettu ja rahamarkkinarahastossa on riittävä varmuuspuskuri ennen kuin alkaa sijoittaa osakkeisiin. Silloin ainakaan yöunet eivät ole vaarassa, tapahtui markkinoilla mitä tahansa.

Warren Buffettin sanoin: “To finish first, you must first finish”. Rikastuminen on varminta kun se tapahtuu hiljalleen, turhia riskejä välttäen. ”

Kohtaan kuusi: Vuodet ja tuotto-odotukset ovat mainiosta Jeremy S. Siegelin kirjasta Stocks For the Long Run, jossa aikasarja alkoi 1802. S&P 500-indeksi on ollut vertailukohtana perustamisestaan, sitä ennen replikoituna historiankirjoista taaksepäin. Saman karvan alle 7 prosentin tuottoon pääsi 1. maailmansodasta laskettuna nykypäivään, II M.S.nykypäivään jne. Kannattaa lukea tuo kirja. Euroopassa samoilla mittareilla on päästy yli kahdeksankin prosentin.

atemaattiseen venkoiluun en ota kantaa, sillä kukapa laittoi eilen kapeaan DAX-indeksiin (tutkimusten tuotto-odotukset koskivat siis laajoja indeksiperheitä)
ETUKÄTEEN tietäen kaikki rahansa, ja sai näin 5 prosentin päivätuoton?

Vain oikeat tuotot ratkaisevat, ja metsä on syytä nähdä puilta hyvinkin selvästi, lillukanvarsiin tarttumatta. Lienemmehän etenemässä kohti matalien tuottojen aikakautta, jolloin kaikkien kulujen merkitys kasvaa rajusti?

Jarno Lönnqvist1 Joulukuu, 2011Kommentoin kommenttiasi, missä siteeraat mm. Oldenburgia. Näin on varmasti jos on aidot markkinakorot ja kaikki toimii tehokkaan loogisesti. Nyt ei ole eikä ole koskaan ollut aitoja tehokkaita markkinakorkoja. Pankkien väliset markkinat ovat valtiot taanneet ja EKP lainoittaa pankkeja keinotekoisen alhaisilla koroilla sekä pukkaa pankeille kohtuuttoman halpaa rahaa. Ja tämä vielä jatkunee jonkun aikaa, eli korot pysynevät alle inflaation vielä muutamia vuosia ja tästä tilanteesta voi yrittää hyötyä. Siteeraan myös kuuluisaa teosta ”Triumph of the Optimism” (http://www.amazon.com/Triumph-Optimists-Global-Investment-Returns/dp/0691091943), missä on tutkittu eri markkinoita (Ruotsi oli tietenkin paras ) sadan vuoden jaksolla (koko 1900-luku). Pörssi on antanut huomattavaa ylituottoa vaikka vertaisimme sitä korkotuottoon ja huomioisimme heilunnan. On tietenkin klassinen looginen virhepäätelmä, että ajattelemme olevan niin, koska on ennen ollut niin. Ja samaa mieltä on myös siteeraamasi Jeremy Siegel. Hän on jopa sitä mieltä, että osakkeilla on pienempi riski kuin korkosijoituksilla. Siitä huolimatta niistä saa ylituottoa.
Moni on sitä mieltä, että osakkeen ’oikea’ hinta on siitä saatavien kassavirtojen nykyarvo. Jos meillä on keinotekoisen halpa tämä diskonttokorko (asuntolainakorko), niin siitä kannattaa hyötyä. Näin siis jos kerran osakkeen hinta on hinnoiteltu aidolla korolla. Toinen asia on sitten, minkä mm. Robert Schiller (kuuluisa ihminen) huomasi väitöskirjassaan, että kurssit liioittelevat moninkertaisesti suhteessa osakkeista saataviin kassavirtoihin. Eli isot nopeat laskut ovat yli 50 % todennäköisyydellä liioittelua, aivan kuten ovat myös nousut. Se, että jos niistä hyötyminen on vaikeaa, ei poista ilmiön olemassaoloa.

Euroopan inflaatio on vaihdellut historiassa paljon eri maiden välillä varsinkin sen jälkeen kun USA irtaantui kultakannasta. Ei oikein voida sanoa mikä on ollut Euroopan inflaatio. Se on ollut erilainen Italiassa, Kreikassa, Englannissa, Suomessa ja Saksassa. Keskiarvoja voidaan laskea. USAn inflaati on täällä http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/20/US_Historical_Inflation_Ancient.svg/800px-US_Historical_Inflation_Ancient.svg.png. Deflaatio ei ole ollut poikkeuksellista

Arvosijoittaja1 Joulukuu, 2011Esimerkkiäsi lainarahoitetusta sijoitusyhtiöstä ei voi suoraan verrata sijoittamiseen asuntolainalla, koska jälkimmäisessä tapauksessa velan vakuus on asunto eikä osakesalkku:

– Osakesijoitusten pörssikurssien laskiessa riittävästi sijoitusyhtiö joutuu vastaamaan margin calliin ja menee konkurssiin, jos lisää kollateraalia ei löydy jostain.

– Osakesijoitusten pörssikurssien laskiessa asuntovelallisen salkun arvo laskee, mutta velan vakuuden arvo ei muutu. Kurssilasku ei siis pakota velallista minkäänlaisiin toimenpiteisiin.

Asuntolainan riskit liittyvät velallisen maksukykyyn korkotason vaihdellessa ja elämäntilanteen muutoksiin liittyviin uhkiin (avioero, pysyvä työkyvyttömyys) jne. Jos asuntolaina vetää talouden tiukalle, lienee mahdollisimman nopea takaisinmaksu paras vaihtoehto. Muussa tapauksessa vaihtoehtoja on enemmän.

Useat indeksit tarjoavat tällä hetkellä yli kaksinkertaisen osinkotuoton verrattuna asuntolainoihin. Muistaakseni esimerkiksi EuroStoxx50:stä irtoaa yli 4,5 prosentin osinko. Vaihtoehtoina sijoittajalla on siis kuolettaa noin kaksi prosenttia maksavaa velkaa tai sijoittaa raha lähes varmasti 4,5 prosenttia osinkoa tuottavaan kohteeseen.

Liiketoiminta on pääoman lainaamista (oman tai vieraan) ja sijoittamista korkeammalla tuotolla. Minun on vaikea ymmärtää, miksi sijoittajan ei kannattaisi käyttää lainarahaa, jos rahan hinta on halpa verrattuna tuotto-odotukseen ja jos kokonaisriskitaso pysyy kohtuullisena – kahden prosentin asuntolainan korko ei kata välttämättä edes inflaatiota.

Asuntolaina22 Maaliskuu, 2012Monet jäävät loukkuun lainojensa suhteen, tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Kun julkisen sektorin palveluita ajetaan entistä enemmän vapaiden markkinoiden haaskalinnuille, niin lopulta ainut vaihtoehto tavalliselle kuluttajalle on ottaa vakuutuksia ja lainoja, joista sitten vedetään kaikenmaailman lisäkustannukset.

Tulomme ovat nousseet 50-vuoden aikana enemmän kuin kukaan osasi kuvitella vielä neuvostoajan Suomessa, mutta silti meillä on enemmän velkaantuneita kuin koskaan aikaisemmin.

Kahden talouden voimin työskentelevä perhe vetää 100.000 euron asuntolainalla, autolainalla, henkivakuutuksilla yms. kalliiksi tulee eläminen.

Monialajohtaja22 Maaliskuu, 2012“Kahden talouden voimin työskentelevä perhe vetää 100.000 euron asuntolainalla, autolainalla, henkivakuutuksilla yms. kalliiksi tulee eläminen.”

Laskeskelepas huviksesi kuinka “kalliiksi” kahden keskituloisen eläminen tulee sadantonnin lainan “rasittaessa” taloutta. Niin. 1kk Euribor + vanhan hyvän lainan marginaali on reilusti alle 1%…lainapääoma on sulanut silmissä viime vuosien ajan.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.