Nordnet Blogi

4 vinkkiä Suomi-sijoittajalle

Viimeisimpien makrolukujen perusteella on mahdollista havaita talouden taantuman viimein hellittäneen Euroopassa. Euroalueen taloudellista aktiivisuutta ennakoiva ostopäällikköindeksi (PMI Composite, Markit Economics) kohosi heinäkuussa 2013 korkeimpaan arvoonsa sitten loppuvuoden 2011. Vaikka en ole ekonomisti, yritän kuvailla tässä merkinnässä ajatuksiani ja tuntemuksiani kotimarkkina-alueen laskusuhdanteen todennäköisen päättymisen vaikutuksista suomalaiselle osakesijoittajalle loppuvuonna 2013.

Lähitulevaisuuden yleistä talouskehitystä ennustetaan useilla indikaattoreilla. Yksi käyttökelpoisimmista on ostopäällikköindeksi (PMI, purchasing manager index). Euroalueella kyseisen kuukausitason indikaattorin julkaisee taloustutkimuslaitos Markit Economics. Ostopäällikköindeksillä on selvä ennakoiva yhteys yleistä talouskehitystä kuvaavan bruttokansantuotteen (BKT) kanssa, minkä vuoksi PMI-indeksiä käytetään yhtenä yleisen talouskehityksen lähiaikojen suuntaa ennustavana indikaattorina.

Indeksin tulkintakaava on yksinkertainen: yli 50 päälle kohoavat indeksilukemat viestivät lähitulevaisuuden kasvuodotuksista talousalueella, siinä missä alle 50 jäävät lukemat antavat signaalin taloustilanteen jatkuvasta lähiaikojen heikkoudesta. Listaan seuraavaksi satunnaisessa järjestyksessä neljä vinkkiä eurosijoittajalle, aloittaen ostopäällikköindeksin tulkinnasta.

1) Varaudu euroalueen kasvukäänteeseen loppuvuonna 2013

Saksassa heinäkuun 2013 PMI nousi tasolle 52,1 kuvaten varsin voimakkaasti vahvistuvia odotuksia talouden kasvuvauhdin elpymisestä. Osakemarkkinoiden pelkokertoimen näkökulmasta erityisen rohkaisevia olivat kuitenkin Italian, Ranskan ja Espanjan ostopäällikköindeksit. Italiassa indeksilukema kohosi 26 kuukauden huippuunsa tasolle 49.7. Ranskassa indeksi saavutti tason 49.1 nousten 17 kuukauden korkeimpaan noteeraukseensa. Velkakriisin ensimmäiseksi isoksi uhriksi kaavaillussa Espanjassakin pilkahtelee valoa tunnelin päässä, sillä maan PMI nousi 25 kuukauden huippuunsa tasolle 48.6. Vähintäänkin suunta on lupaava.

Velkamaissa ahdinko siis helpottuu, kun talouden supistumisvauhti loivenee. Samanaikaisesti myös mahdollisuus eurokriisin tuleviin kriisinäytäntöihin laskee, joskin Saksan syyskuisten parlamenttivaalien jälkeen suoritettava Kreikan velkojen leikkaus saattaa aiheuttaa jälkijäristyksiä markkinoille.

Olen listannut euroalueen ostopäällikköindeksin kehityksen meneillään olevan eurooppalaisen taantuman ajalta. PMI Compositen kehityskaari näyttää euroalueella vuoden 2012 alusta alkaen seuraavalta:

1/2012: 50.4
2/2012: 49.3 (käänne laskuun, Eurooppa taantumaan)
3/2012: 49.1
4/2012: 47.4
5/2012: 46.0
6/2012: 46.4
7/2012: 46.5
8/2012: 46.3
9/2012: 46.1
10/2012: 45.7 (pohja)
11/2012: 46.5
12/2012: 47.2
1/2013: 48.6
2/2013: 47.3
3/2013: 46.9
4/2013:
47.7
5/2013:
48.9
6/2013:
48.7
7/2013:
50.5 (paluu kasvuodotuksia tukeviin yli 50 arvoihin)

Tarkastelin eurooppalaista talouskehitystä edellisen kerran viime helmikuussa. Tuolloin arvioin, että ”nykyinen taantuma saavutti indeksilukemien osalta pohjansa syksyllä 2012, jolloin EKP palautti luottamuksen ennakoimallani tavalla”. Kuvasin näkemystä ensi kerran jo syyskuussa 2012 merkinnässä ”Velkakriisin kurssipohja on ohitettu”. Sittemmin ennuste näyttää toteutuneen varsin mukavasti Saksan asettuessa talouskäänteen veturiksi, ja EKP:n pitäessä huolta kriisimaiden lainakoroista retoriikallaan.

Viime helmikuussa kirjoitin myös, että ”ostopäällikköindeksi on noussut lokakuun 2012 pohjalukemista selvästi”. Havainnon voidaan todeta vahvistuneen edelleen, sillä indeksin lokakuussa 2012 tasolla 45.7 ollut lukema kalpenee viimeisimmälle eli heinäkuun 2013 lukemalle 50.5. Euroalueen talouskehityksen tasaantuminen on ollut kesän aikana vauhdikasta, ja BKT:n lievä kasvu näyttää viivoitinanalyysin perusteella mahdolliselta jo kuluvalla Q3/2013-vuosineljänneksellä.

Aiemmin esittämäni arvio ”ostopäällikköindeksien yli 50 arvoista loppuvuonna 2013” osui teknisesti katsoen oikeaan, sillä päättynyt heinäkuu aloitti vuoden jälkipuoliskon (H2/2013). Viime aikojen ripeistä PMI-lukemien nousuista huolimatta en näe skenaariota, jossa euroalueen talous vahvistuisi enää loppuvuonna ostopäällikköindeksillä mitattuna merkittävästi.

Joka tapauksessa Euroopan talouskehityksen tasaantuminen ja maltillinen elpyminen tukevat kotimarkkinayhtiöiden loppuvuoden tuloskuntoa. Kulukuurit on tehty, joten asteittain koheneva kysyntä valuu jatkossa tulosviivan alle. On myös huomattava, että tulevana syksynä tulosjulkistuksissa saatetaan nähdä reippaita kohennuksia, sillä edellisvuoden vertailuajanjakso oli päättymässä olevan taantuman synkintä aikaa.

2) Säilytä maltti osakeostoissa, ”kasvu” onkin vain elpymistä

Euroalueen suhdannekäänteeseen tulee suhtautua konservatiivisesti. Mielestäni konservatiivisen sijoittajan tulee ymmärtää, että itse asiassa kyse on vain elpymisestä, ei todellisesta kasvusta, koska BKT:n taso on viimeisten neljän vuoden aikana Euroopassa koettujen kahden taantuman vuoksi selvästi alle vuonna 2007 saavutetun huipputason. Mielestäni voimme puhua kasvusta vasta sitten, kun edellinen BKT-huippu on ohitettu, edes nimellisesti mutta mieluummin myös reaalisesti eli inflaatio huomioiden. ”Euroalue kääntyi kasvuun”-tyylisiin otsikoihin on siis syytä suhtautua varauksellisesti tulevan syksyn aikana. Olemme lähdössä liikkeelle pohjamudista.

Kirjoitin linkitetyssä helmikuun merkinnässä myös, että ”osakekurssit ovatkin nousseet Euroopassa merkittävästi viime kuukausien aikana ennustaen asteittain vahvistuvaa yleistä talouskehitystä. Markkinavoimat ovat siis jälleen osoittaneet ennustamiskykynsä: kun illan tv-uutiset tietävät kertoa muutaman kuukauden kuluttua Euroopan reaalitalouden maltillisesta käänteestä, ovat parhaiden sijoituskohteiden markkina-arvot kohonneet pörssissä eurokriisin pohjilta jo toistasataa prosenttia.” Tänään ennakoisin lainauksessa mainittujen tv-uutisten lähestyvän noin 1-2 kuukauden sisällä, mikä on omiaan tuomaan sijoitusmarkkinoille uutta sijoittajakansaa tässä suhdannesyklissä. Uskoakseni markkinatilanteen tulkinnassa siirrymme tuolloin nousukauden ydinvaiheesta kohti nousukauden huipentumaa pörssin kiertokulussa, jota kuvasin pari viikkoa sitten erillisessä merkinnässä.

Uskon, että eurooppalaisen suhdannekäänteen trendiä voi hyödyntää muutaman kuukauden aikajänteellä kotimarkkina-alueen teollisuusyhtiöiden kautta. Esimerkiksi energia- ja metsäyhtiö UPM on saanut todistetusti kiinni nousuvireestä. Osakkeella käydään parhaillaan kauppaa kuluvan vuoden korkeimpaan hintatasoon, ja momentumin osalta erityisen havainnollista on, että osake on noussut viimeisten 1,5 kuukauden aikana yli +25 prosenttia kesäkuun lopun pohjakosketuksestaan. Myös toinen kotimainen metsäjätti, Stora Enso, ylitti juuri kuuden euron rajapyykin ensi kertaa sitten kesän 2011.

Euroopassa matalan kasvunäkymän teollisuusyhtiöitä kohtaan asetetut riskipreemiot laskevat todennäköisesti yleisellä tasolla jonkin verran, mikä toimii osaltaan kurssinousun ajurina.

3) Ymmärrä pörssin suhdannekierto, kevennä osakepainoa hyvän sään aikana

Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa puhutaan seitsemästä lihavasta vuodesta ja seitsemästä nälkävuodesta. Pörssin nykyiseen markkinatilanteeseen soveltaen uskon, että elämme parhaillaan globaalisti viidettä tai kuudetta lihavaa vuotta. Mielestäni näkemys asettuu hyvin yhteen pörssin tavanomaisen suhdannekierron kanssa, jota kuvasin kuuden päävaiheen kautta pari viikkoa sitten.

Totesin mainitussa merkinnässä, että koen pörssin nykyisen suhdannevaiheen nousukauden ydinvaiheeksi, jota seuraa enää nousukauden huipentuminen ennen seuraavaa laskusuhdannetta. Jos markkinatilanne kehittyy lähikuukausina yhtä suotuisasti kuin alkuvuonna 2013, uskon keventäväni osakepainoa alle sataan prosenttiin alkuvuonna 2014.

En muista viimeisten 10 vuoden ajalta yhtään hetkeä, jolloin sijoitusasteeni olisi ollut alle 90 prosenttia – tasoa, jonka alla se saattaa jo muutaman kuukauden päästä olla. Sen sijaan olen sijoittanut suurimman osan ajasta osin myös velkarahoitukseen eli selvästi yli sadan prosentin sijoitusasteeseen turvautuen, joten kasvava varovaisuuteni on omasta näkökulmastani katsoen varsin tuntuvaa laatua. Esimerkiksi reilu vuosi sitten kirjoitin olevani markkinoilla 115 % sijoitusasteella, koska EKP:n väliintulo oli mielestäni nähtävissä välttämättömänä toimenpiteenä, ja osakkeiden tuleva ja sittemmin toteunut ”multippeliekspansio” (termiä avattu edellä linkitetyssä merkinnässä) oli tuolloin uskoakseni ilmiselvä. Tänään tarkasteltaessa näen arvostuskertoimien nousun eväiden olevan selvästi rajallisemmat.

Lähden tällä hetkellä liikkeelle siitä, että pörssin seitsemästä lihavasta vuodesta on todennäköisesti jäljellä enää yksi tai kaksi. Tässä yhteydessä tarkastelen nimenomaan globaalia sijoituskenttää: esimerkiksi Saksassa ja USA:ssa keskeiset osakeindeksit takovat kaikkien aikojen korkeimpia noteerauksiaan harva se päivä, ja nousu on jatkunut isossa kuvassa katsoen miltei yhtäjaksoisesti aina vuoden 2009 maaliskuusta nykypäivään, eli noin 4,5 vuotta. Kun globaalissa mittakaavassa tärkeimmät osakemarkkinat kääntyvät laskuun, ei Helsingin pörssi taatustikaan souda vastavirtaan markkinoiden yleiskuvan vastaisesti.

Nykyisessä suhdanteessa on lisäksi huomionarvoista, että osakekurssit saattavat laskea kymmeniä prosentteja ilman globaalia reaalitalouden taantumaa. Tämä perustuu siihen, että keskuspankit vetävät ennemmin tai myöhemmin markkinoille pumppaamaansa likviditeettiä takaisin. Toisin sanoen vuonna 2008 kärjistyneen globaalin finanssikriisin jälkeiset elvytystoimet ovat itse asiassa olleet pitkälti osakemarkkinoiden elvytystoimia ja ns. varallisuusilluusion luomista yksityisen kulutuksen käynnistämiseksi (wealth effect). Finanssikriisin hoidossa keskuspankit ovat pitäneet riskitöntä korkotuottoa tarkoituksella naurettavan alhaisena, minkä seurauksena osakemarkkinoille ja siellä kohonneisiin arvostustasoihin on viime vuosina virrannut paljon sellaista rahaa, joka ei sinne pidemmän päälle kuulu. On siis vaivatonta arvata, mihin suuntaan arvostustasot kehittyvät, kun ”keskuspankin näkymätön käsi” palauttaa markkinat jonkinlaiseen normaalitilaan, jossa ylimääräistä likviditeettiä ei enää ole. Keskuspankkisidonnaisia tukitoimia vähennetään varmuudella asteittain, kun reaalitalous osoittaa elpymisen merkkejä. Tätä taustaa vasten nykyinen suhdannekierto on pörssin ja yleisen BKT-kehityksen suhteessa hyvin poikkeuksellinen, koska pörssi ja reaalitalous saattavat liikkua lähivuosina täysin eri suuntiin.

Henkilökohtaisella tasolla olen keventänyt salkun sijoitusastetta kesän aikana. Maksoin pois koko lainoituksen myymällä Nordea-omistuksestani osakkeiden lukumäärällä mitattuna noin 10 % osakekohtaiseen hintatasoon 9,60 EUR. Nämä olivat osakkeita, jotka ostin pari osinkokevättä sitten marraskuussa 2011 osakekohtaiseen hintatasoon 5,39 EUR. Kevennys ei johdu niinkään yhtiökohtaisen näkemyksen muuttumisesta, vaan kyse on ensisijaisesti salkunhoidollisesta toimenpiteestä. Verotehokkuuden näkökulmasta myyty Nordea-erä vastaa myyntivoitoltaan varsin tarkasti kuluvan verovuoden aikana kertyviä lainakorkoja, joten kirjanpitoteknisesti voitto kotiutuu miltei täysin ilman veroseuraamuksia, ottaen huomioon myös muut verovähennyskelpoiset sijoitustoimintaan yhdistettävät menot.

Kotimaisessa sijoituskentässä olen jatkanut tankkailuja kahdessa pienemmässä laatuyhtiössä heinä-elokuun aikana. Toisessa yhtiössä tavoitteenani on nousta 50 suurimman omistajan joukkoon tulevan syksyn aikana. Tulen mahdollisesti kirjoittamaan näiden ostojen yksityiskohdista ja perusteluista myöhemmin, kun ostoistani on vierähtänyt hieman enemmän aikaa ja omistukseni on vakiintunut yhtiöissä tasolle, jolla en ole käymässä aktiivisesti kauppaa, vaan pikemminkin pitkäjänteisesti omistamassa.

4) Ylipainota USA-sijoituksia osakevalinnoissa

Koen tällä hetkellä markkinatilanteen ostokohteiden näkökulmasta ylipäätään haastavaksi, koska arvostustasot ovat kohonneet seurantalistan yhtiöissä tuntuvasti viime kvartaaleina, puhumattakaan viime vuosista. Tulen todennäköisesti ohjaamaan syksyn aikana varoja kasvavassa määrin USA:ssa listattuihin salkkuyhtiöihin, kuten Coca-Colan ja IBM:n osakkeisiin. Omistusten lisääminen hyvissä yhtiöissä ei huoleta, koska Mae Westin sanoja mukaillen olen havainnut, että ”too much of a good thing can be wonderful”. Mainitut yhtiöt ovat edelleen yleisestä markkinatilanteesta poiketen arvostustasojen valossa järkevästi hinnoiteltuja, minkä ohella EUR/USD-vaihtosuhde 1,33 lisää ostojen houkuttelevuutta.

USA:ssa talouden kasvuvauhti ylittänee tulevina vuosineljänneksinä selvästi Euroopan vastaavan, mikä nostaa odotuksia korkotason noususta Atlantin tuolla puolen. Oletan, että USA:ssa alueellisen korkotason nousu vahvistaisi kyseisen alueen valuuttaa eli dollaria, koska siihen kohdistuisi lisäkysyntää saatavilla olevien kohoavien korkotuottojen vuoksi. Tätä oletusta vasten uskon, että USA:n suhteellisesti ripeämpi kasvuvauhti ajaisi EUR/USD-vaihtosuhdetta nykytasolta selvästi lähemmäs pariteettia eli yhden suhdetta yhteen. Toteutuessaan tämä olisi erinomainen asia paitsi tänään tehtyjen USA-sijoitusten euromääräisille tuotoille, myös Euroopan talouskehitykselle valuutan suhteellisen heikkenemisen kautta. Toisin sanoen Euroopan talousmoottori saisi tässä skenaariossa lisää virtaa USA:n talouskasvusta.

Kirjoittajan toisen sijoituskirjan Hajauta tai hajoa (311 s.) ennakkomyynti on alkanut!

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja omistaa tekstissä mainittujen yhtiöiden osakkeita kirjoitushetkellä Stora Ensoa lukuun ottamatta. Nordean paino kirjoittajan salkussa on edelleen huomattava. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä pyrkimyksenä ole ottaa kantaa osakekurssien tuleviin muutoksiin, taikka antaa osakkeelle tai yleisindeksille tavoitehintaa tai sijoitussuositusta. Lukija vastaa itse täysimääräisesti sijoituspäätöksistään. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kuvamateriaalin lähde cartoonmovement.com.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

5
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Mitähän mahtavat olla kaksi pienyhtiötä? eQ on toinen, entäs toinen?
Nimetön
Nimetön
KO laskenut viimeaikoina, joko alkais tankkailee?
Nimetön
Nimetön
Kiitos jälleen kerran asiallisesta kirjoituksesta! Kohdasta 4 jää sellainen mielikuva, että sijoittamisessa vaihtoehtoina ovat Eurooppa ja USA. Miksi et laajenna näkökulmaasi esim. maailman suurimmaksi taloudeksi pian nousevaan Kiinaan? Siellä talouskasvu, kuten varmasti tiedät, on länsimaihin verrattuna ollut omaa luokkaansa jo pitkään. Euroopassa ja USA:ssa on viime vuosina lähinnä jännätty, onko talouskasvun etumerkki plus vai miinus. Kiinassa on viimeiset 20 vuotta jännätty, onko vuosittainen kasvu yli vai alle 10 %. Jo New Yorkin pörsseistä löytyy paljon kiinalaisia yhtiöitä, jotka syystä tai toisesta ovat länsimaisia verrokkejaan paljon halvemmin hinnoiteltuja. Mitä mieltä olet Kiinaan sijoittamisesta? Entä onko sinulla näkemystä muihin ns. kehittyviin talouksiin sijoittamisesta?
Nimetön
Nimetön
Sp500 pe10 jossain 24 kieppeillä. talouskasvu aneemista. Yhtiöiden tulokset 60 % mediaanin yläpuolella. Toivon onnea valitsemallesi tielle. Itse uskon, että USAn osakkkeet ovat täysin kuplahinnoiteltuja.
Nimetön
Nimetön
Thanks for your thtouhgs. It’s helped me a lot.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.