Jukka Oksaharju
Yhdysvalloissa osakemarkkina liitää juuri nyt kaikkien aikojen ennätyksissä. Samanaikaisesti kuitenkin uutisoidaan lukuisista maailmantalouden riskeistä. Mitä sijoittajan pitäisi ajatella?
Warren Buffettia vapaasti lainaten pörssissä peruutuspeili on aina kirkkaampi kuin tuulilasi. Tämän muistaen tässä blogimerkinnässä ei esitetä vastauksia pörssin tulevaisuuteen, vaan tarkoituksena on nostaa esiin keskeisiä kysymyksiä kunkin omatoimisen ajattelun tueksi.
Tähän Buffettin mainitsemaan peruutuspeiliin vilkaisemalla osakemarkkinat ropisivat melko lailla täsmälleen vuosi sitten neljännellä kvartaalilla (loka-joulukuu 2018) kurssihuipuista alas noin viidenneksen. Karkealla katsannolla yhdysvaltalaiset pörssi-indeksit kokivat siinä vaiheessa heikoimman ajanjaksonsa sitten finanssikriisin 2008. Tämä välittyi pesuveden mukana myös muille suomalaiselle yksityissijoittajalle relevanteille markkinoille. Tuossa kurssitöyssyssä pudottiin käytännössä matolta. Jos joku pohti, että johan rytisi, on kyllä valinnut väärän lajin. Ainoastaan muistutuksena – ei ennustuksena – voi todeta, että finanssikriisissä parhaidenkin pörssiyritysten kursseista jäi jäljelle reilu viidennes.
Lopahtaneelle käyrälle löydettiin viime joulun alla selitykseksi ainakin se, että osakkeille vaihtoehtoisten korkojen odotettiin vähitellen normalisoituvan. Aivan yksimielinen tämäkään ajatuskulku ei kuitenkaan ollut, sillä ohjauskorko oli ehtinyt olla Yhdysvalloissa nousussa viime jouluun mennessä jo kolmatta vuotta. Lisäksi keskuspankkiretoriikka korkojen nousun jatkumisesta oli ollut jo jonkin aikaa varsin johdonmukaista, mutta siitäkin huolimatta pörssi loikki myös aiemmin vuonna 2018 ennätyslukemiinsa. Oli siis vaikea kuvitella, että nousevat korot olisivat tulleet sijoittajille valtavana yllätyksenä.
Kuluvana vuonna 2019 korkojen nousuodotukset ovat monen markkina-asiantuntijan silmissä kääntyneet suorastaan päälaelleen. Elävää elämää tarkastellen Yhdysvalloissa keskuspankki on jälleen aloittanut ”koronlaskujen sarjan”. Euroopassakin on käynnistetty kesän jälkeen keskuspankkivetoinen uusi elvytysohjelma. Ja taas markkina on noussut Yhdysvalloissa uusiin kaikkien aikojen huippuihinsa.
Päättyvänä vuonna 2019 Yhdysvalloissa esimerkiksi S&P 500 -indeksi on noussut noin 28 prosenttia. Tämä on ollut riskittömiin tai matalariskiin sijoituskohteisiin nähden huikea tuotto. Ikävä kyllä historia ei ole tae tulevasta, ja tämän vuoden kurssinousua osatekijöihin jakamalla voi nähdä myös riskien kasvaneen kurssitason kestävyyden perspektiivistä. Nimittäin päättyvän vuoden noususta leijonanosa on perustunut P/E-lukujen nousuun – laajoihin pörssi-indekseihin kuuluvien yritysten yhteenlaskettu tuloskertymä on kehittynyt melko vakaasti. Toisin sanoen E-komponentin kasvusta ei ole ollut nousun selittäjäksi. Tähän voi varovaisesti arvioida, että pitkäjänteinen osakesijoittaja todennäköisesti näkisi kurssinousun pohjautuvan mieluummin yritysten ja talouden tuottavuuden kasvuun kuin siihen, että jotakuinkin samasta tuloksesta maksetaan yhä korkeampia arvostuskertoimia.
Yhtä kaikki vaikuttaa siltä, että kauppasotimisen ja monien muiden maailmantalouden hidasteiden johdosta sijoittajat ovat tulleet entistäkin vahvemmiksi uskossaan sen suhteen, että osakkeille vaihtoehtoiset kohteet eivät vielä hetkeen tuota reaalisesti juuri mitään. Näin sijoituspääomaa on ohjautunut poissulkevalla menetelmällä historiallisen suuri määrä lisää osakkeisiin ja jossain määrin myös asunto- ja kiinteistösektorille. Näiden kohteiden joukon konsensus arvioi tuottavan edes jotain.
Miltä markkina näyttää vuonna 2020?
Helsingin pörssin P/B-luku on nyt noin 2,4. Yksinkertaistettuna lähes 60 prosenttia keskimääräisestä kurssitasosta pohjautuu tulevaisuuteen ja vain reilut 40 prosenttia siihen, mitä yritykset jo omistavat. Ja koska kyse on keskiluvusta, on karkeasti toinen puolisko pörssiyrityksistä hinnoiteltu vielä hintavammin. Puhtaasti rahoitusteoriaa – ei siis suoraan käytäntöä – tarkastelemalla vain vahvan kilpailuedun yrityksistä kannattaisi maksaa tällaisia arvostuskertoimia pitkän aikavälin sijoituksissa. Sijoittajan siis on syytä osakekurssin ohella vahdata myös sitä, että saa rahalleen vastinetta liiketoiminnan laatuna, koska oletetusta laadusta joutuu tällä hetkellä maksamaan usein myös kohteissa, jotka heikommassa taloudellisessa tilanteessa olisivat vaarassa ajautua manan majoille.
Seuraavassa listaan erilaisia ajatuksellisia skenaarioita satunnaisessa järjestyksessä:
Matalat korot jatkuvat ja talouskasvu virkoaa. Parin viime vuoden ajan yleistä talouskehitystä indikoivat ostopäällikköindeksit ovat hiipuneet useilla markkinoilla. Tässä valossa epäileväinen sanoisi politiikan sapeleita kalisteleville valtionpäämiehille, että nyt sitä saa, mitä on tilannut. Tosinviime viikolla Yhdysvallat ja Kiina saivat sovittua sekä uutisoitua pienimuotoisesta välirauhasta kauppasotimiseen. Toisin sanoen osa kauppasodan elementeistä jää edelleen voimaan, mutta uusia selvästi kovempia kierroksia ei juuri nyt olla tässä pelissä lisäämässä. Tämä uutinen saattaa vaikuttaa esimerkiksi yritysten pohdintoihin investointien käynnistymisestä, millä olisi jonkinlainen yhteys yleiseen talouskasvuun.
Jos esimerkiksi kauppasota on aiemmin hidastanut yritysten päätöksentekoa, tällainen välirauha voi mahdollisesti piristää taloudellista aktiviteettia ja kasvu voi globaalilla tasolla virkistyä jossain määrin. Tietenkin globaalissa talouskasvussa on niin monta muutakin muuttujaa, ettei asia ole näin selkeä ja yksioikoinen. Kuitenkin skenaariossa, jossa talouskasvuodotus – jopa ennen varsinaista talouskasvun tosiasiallista piristymistä – voimistuisi, se voisi tukea osakemarkkinaa erityisesti tilanteessa, jossa monet muut omaisuusluokat (lyhyen koron talletukset rahamarkkinoille sekä valtioiden ja yritysten lainat) ovat monien silmissä tuottotasoiltaan kanveesissa. Tässä mahdollisessa skenaariossa on kuitenkin hyvä huomata, ettei skenaario olisi toteutuessaankaan kaiken järjen mukaan kuin tilapäinen: talouden kasvun pitäisi ajan kuluessa nostaa inflaatiota, mikä pakottaisi keskuspankit korkojen nostamiseen.
Yllä kuvattuun viitaten jonkinlainen looginen toinen skenaario olisikin se, että korot alkavat vähitellen nousta ja talouskasvu virkoaa. Lähtökohtaisesti sijoittajat voisivat nähdä asian siten, ettei korkojen kohoaminen itsessään kangistaisi pörssiä, jos rinnalla talous kasvaisi ja yritysten tulokset kohenisivat. Keskeistä olisi siis se, miten korkotason muutosnopeus suhteutuisi yritysten kasvunäkymien muutoksiin.
Matalat korot jatkuvat ja talouskasvu on heikkoa, lienee kolmas skenaario. Viime kvartaalien aikana on aika ajoin ilmennyt hetkiä, jolloin markkinoilla on pelätty ylipäätään talouden huomattavaa hyytymistä.Kapsahtaako Yhdysvaltain ”viisaus” lopulta sen omaan nilkkaan, jolloin protektionismi, patriotismi ja muut vaalilupaukset tulisivat korkojen kanssa maksuun?
Kaiken ohella pelkokerrointa lienee lisännyt se, että globaali velkakuorma on hissukseen ehtinyt paisua yli vuoden 2008 finanssikriisiä edeltäneen ajan. Jos tällä kerralla markkina kääntyisi kunnolla alamäkeen talouden alamäkeen yhdistettynä, voisi velkavipu tehdä käännöksestä mieleenpainuvalla tavalla näyttävän.Kauppasodan eskaloitumisen skenaarioon liittyen aiemmin on ollut vallalla ajatus, että globaali dominanssi eli yrityksen vahva markkina-asema omalla toimialallaan on laadun tunnusmerkki. Kauppasodan tauti saattaa kuitenkin tarttua juuri näihin kansainvälisesti paljolti verkostoituneisiin yrityksiin. Tässäkään skenaariossa sijoittaja ei silti löydä kaikkea toivoa kaivon pohjalta. Jollakin markkinalla liiketoiminta ja markkina vetänee aina hyvin. Heikon talouskasvun skenaariossa yritysvalinta korostuisi, koska yksittäiset segmentit pärjäisivät myrskyisässäkin säässä ja suhdanteessa.
Edeltävää ajatuksenjuoksua loogisesti seuraavassa ajatuksenjuoksussa neljäs skenaario olisi se, että korot alkavat vähitellen nousta, mutta talouskasvu pysyy heikkona. En pidä tätä todennäköisenä, mutta silti mahdollisena skenaariona. Tämäntyyppinen miksaus tuntuisi erityisen vaaralliselta osakkeille, sillä kuvatussa tilanteessa yritykset keskimäärin muuttuisivat nollakasvun kohteiksi tai jopa tuloksiltaan hiipuviksi, mutta samaan aikaan osakkeille vaihtoehtoiset matalamman riskin kohteet kohenisivat. Miksi siis kantaa kovalla riskillä neljän prosentin osinkotuotto-odotusta surkealla kasvunäkymällä, jos ”riskittömistä” kohteista alkaisi taas saada kahden tai kolmen prosentin korkotuottoa?
Mikä on todennäköisin markkinaskenaario?
Kuvatut neljä skenaariota eivät ole tyhjentävä luettelo tulevaisuuden skenaarioista. Ne ovat mielestäni tarkoituksenmukaisimmat skenaariot nykyisen markkinatilanteen hahmottamisen apuna. Sijoittajan vastuulle jää itse arvioida skenaarioiden todennäköisyyksiä ja painottaa sijoituspäätöksensä oman arvionsa perusteella. Henkilökohtaisesti olen keventänyt osakepainoa päättyvän vuoden aikana.
Lisäksi on olennaista havaita, ettei osakekurssien suuntaa määrää ainoastaan eri skenaarioiden toteuma. Matkalle mutkia aiheuttavat toisinaan myös sijoittajien keskuudessa vaihtelevat odotukset eri skenaarioiden toteutumisten todennäköisyyksistä. Optimaalisimpaan sijoitustulokseen ei ainakaan treidausmielessä pääse pelkästään sillä, että arvaa oikein talouden todellisen kehityksen, vaan pitäisi osata ennakoida myös se polku, jota kautta muut sijoittajat hahmottavat kehityksen toteutumisen.
Henkilökohtaisesti en ole pitänyt viisaana markkinatilanteen puolesta tai sitä vastaan äänestämisestä koko lompakolla. Tämä liittyy ensinnäkin ajatukseen siitä, että tulevaisuus ei ole ammattilaisillekaan perusteltua arviota paremmalla totuuspohjalla. Toiseksi tiedostan, että pörssistä sivussa oleva sijoittaja menettää ainakin osingot. Tähän tasapainoiluun perustuu nykyinen niukka aika – kuinka paljon mahdollisesti korkeakin osinkotuotto lohduttaa, kun osakekurssiriski on ilmeinen?
Sen olen oppinut finanssi- ja eurokriiseistä, että se sijoittaja poimii rytinässä parhaat hedelmät, jolla on jo hyvän sään aikana lompsa kunnossa. Käteisen arvo piilee myös mahdollistavassa tekijässä. Ne, jotka ovat nyt liian raskaassa velkavivussa, eivät osallistu omaisuuden seuraavaan uusjakoon parhain kortein.
Loppuun on myös hyvä sanoa, että vaikeinta sijoittamisessa on ennustaminen, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Vuosi sitten annoin äärimmäisen pienen todennäköisyyden vuonna 2019 toistaiseksi nähdylle kurssirallille (Yhdysvalloissa). Mikäli päättyvä vuosi on jotain opettanut, niin kansainvälisen hajauttamisen tärkeyden. Valitettavasti Suomessa monet kansanosakkeet ovat kehittyneet täysin toiseen suuntaan kuin ”maailmanmarkkinat”.
—
Sijoituskirjojen välipäivämyynti on käynnissä!
Nordnetin kautta tilattavissa sijoituskirjoissa on tarkasteltu Helsingin pörssin yrityksiä erityisesti pääoman tuoton näkökulmista. Pikkuguru-uutuuskirjan hinta on 29,90 euroa (sisältäen alv:n ja postikulut Suomessa). Pikkuguru-kirjaa on saatavilla Nordnetissä myös vaihtoehtoisesti osana sijoituskirjapakettia, jonka kirjat sisältävät pyynnöstä myös signeerauksen.
Tilaa Pikkuguru tästä linkistä. Lisätietoa sijoituskirjapaketista löydät täältä.
—
Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Blogi sisältää Nordnetin markkinointilinkin.
—
Photo byshixart1985onTrendhype/CC BY
