Nordnet Blogi

Ajatuksiani globaalista taloudesta

Kuten olen useille kysyjille viimeisen viikon ja kahden aikana sanonut, pidän hyvin todennäköisenä, että Yhdysvallat ja huomattava osa Euro-alueesta on tällä hetkellä taantumassa.

Taantuman määritelmäksi käy mielestäni se, että talous supistuu (näkemykseni mukaan se, että 6kk perättäinen supistuminen lasketaan taantumaksi on hölmöä). Käsittelen tässä kirjoituksessa ensin eri alueitten talousnäkymiä. Koska kirjoituksesta tuli niin pitkä, kommentoin markkinoiden arvostustasoja myöhemmin.

Yhdysvallat:

Olin vielä noin 1kk sitten melko varma, että Yhdysvaltojen kasvu kiihtyy H2 aikana. Luotin siihen, että Japanin maanjäristyksen aiheuttamat tuotantoketjuhäiriöt, korkeat yritysvoitot, pieninvestoinneilla tarkoitettu 100% capex/poisto 2011 aikana ja matalammat raaka-ainehinnat (etenkin öljy) vauhdittavat talouden H2/11 aikana kohtalaiseen kasvuun. Odotin myös, että 2012 alussa talous putoaa taantumaan johtuen: leikkauksista (astuvat voimaan vuoden alusta), laskevat yritysvoitot (selitetään myöhemmin), veronkorotuksista (astuvat voimaan vuodenalusta), kuluttajien jatkuvasti deleveroimisesta sekä 100% capex/poisto edun poistumisesta.

Nyt kuitenkin näyttää entistä vahmemmin siltä, että Yhdysvallat on jo taantumassa. Yhdysvaltojen kuluttajaluottamus romahti todella raskaasti, eikä edes laskeva öljy antanut sille tukea. Myös teollisuustuotantoa mittaavat luvut ovat tällä hetkellä karmeaa katsottavaa. Teollisuusindikaattoreissa merkille pantavaa on se, että etenkin saadut tilaukset olivat rajussa laskussa ja tämä lupaa huonoa taloudelle. On hyvin mahdollista, että kuluttajat vetäytyivät kuoreensa johtuen talouden epävarmuudesta ja poliitikkojen velkakattorävellyksestä. Tämä taas luo huomattavan uhan sille, että yritykset eivät uskalla käyttää loppuvuoden aikana 100% capex/poistoetua, joka saattaisi normaaleissa oloissa tarjota taloudelle huomattavaa elvytystä. Asuntomarkkinat ovat edelleen heikot ja näin ollen tämä heikentää/pelottaa kuluttajia entisestään.

Seuraavat viikot tulevat näyttämään suistuiko talous takaisin taantumaan, laskevat varallisuusarvo eivät ainakaan paranna odotusarvoja kasvun jatkumiselle. Tilanne Yhdysvalloissa on hyvin mielenkiintoinen sillä presidentin vaalit ovat tulossa noin 12kk päästä. Vaaleja ei ole ikinä voitettu taantumasta, eikä niitä tulla voittamaan tälläkään kertaa. Obama tietää tämän. Koska valtiolla on jo nyt liikaa velkaa ja republikaanit eivät suostu elvyttämään enempää (mikä on täysin oikein, sillä new normal oloissa Keynesiläiset elvyttäisivät 365pv vuodessa). Näin ollen FED on ainut laitos joka voi yrittää vauhdittaa kasvua. FED:llä alkaa myös lippaassa olla ammukset lopussa ja uskon, että ainoa ase joka voi enää toimia on rahanpainaminen. Pidän hyvin todennäköisenä, että Ben tulee Jackson Holen puheessaan kertomaan uudesta setelielvytyksestä (QE3). Kuten olen usein ennenkin sanonut, näkemykseni mukaan korkojen ollessa alhaalla, QE:n ainut funktio on omaisuusarvojen manipulointi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ylimääräinen likviditeetti ajaa varallisuusarvoja ylöspäin joka taas saa kuluttajat tuntemaan itsensä varakkaimmilta ja näin ollen kuluttamaan enemmän. Tämä teoria on täysin virheellinen ja typerä, koska käytännössä aina varallisuusarvot menevät kuplaan ja kuplan puhjettua kuluttajat vetäytyvät entistä syvemälle kuoreensa. Niin tulee käymään tälläkin kertaa (jos QE3 siis aloitetaan), sillä varallisuusarvot ovat jo nyt melko korkealla tasolla.

Yhdysvaltojen ongelmana on tällä hetkellä liika velka, leveä budjettivaje, velkaiset kuluttajat, poliittinen lukko (Obama ja republikaanit ovat jo vaalimoodilla) sekä korkea työttömyys. Ongelmat ovat pitkälti rakenteellisia ja niiden ratkaisut ovat kivuliaita. Ratkaiseminen vaatii vahvaa poliittista tahtoa ja en usko, että niitä tullaan tekemään kuin pakon edessä. Pakko tulee eteen mikäli nykyinen taantuma syvenee (kuluttajat kiihdyttävät deleverointia entisestään). Itse veikkaan, että taantuma on melko lyhyt (max. 12kk) ja mieto (ei lähelläkään lamaa), sillä kuluttajien deleverointi alkaa kohta olla riittävässä pisteessä ja tämä antaa tukea talouskasvulle.Kasvu tulee kuitenkin olemaan hidasta ja on hyvin herkkä shockeille. Seison vahvasti ”New Normal” ajattelun takana.

Euro-alue:

Minulle tuli suurena yllätyksenä, että talouskasvu käytännössä pysähtyi Saksassa ja Ranskassa Q2 aikana. Tämä heikentää euro-alueen tulevaisuuden näkymiä rajusti, sillä jo valmiiksi oli tiedossa, että periferiasta Kreikka ja Portugali olivat taantumassa ja Espanja tulisi valahtamaan taantumaan Q3 aikana. Italian uudet säästöt (jotka ovat oikea asia, mutta liian myöhään) ajavat Italian taantumaan H2 aikana. Näin ollen on suuri riski/todennäköisyys, että Euro-alue on tällä hetkellä taantumassa/ ainakin flirttailee sen kanssa.

Ranskan tapauksessa tilanne on ongelmallinen, sillä Ranskalla valtion osuus BKT:sta on jo nyt massiiviset 55%. Budjettivaje on edelleen leveä ja uusi taantuma leventäisi vajetta entisestään. Veroja ei voida enää korottaa (valtion rooli jo nyt liian suuri / vrt. Suomi) ja leikkaukset ovat Ranskassa hankalia (sillä ranskalaiset mellakoivat ja lakkoilevat paljon pienemmistä asioista). Ranska tarvitsisi kipeästi talouskasvua, mutta valtion massiivinen koko heikentää sen mahdollisuuksia tähän. Ranskan puolustukseksi on hyvä todeta se, että sen talous on kilpailukykyinen (toisin kuin periferia) ja sen talouden rakenne on ihan ok.

Uskon, että Euro-alueella on tällä hetkellä 2 tietä ulos nykyisestä kriisistä. Se voi joku ottaa suuren askeleen liittovaltion suuntaan ja aloittaa eurobondien liikkeellelaskut tai se voi päästää heikoimmat maat ulos euro-alueesta. Molemmat ovat hyvin ongelmallisia vaihtoehtoja. Eurobondien ongelma on liittovaltion tie jota vastustetaan useissa maissa vahvan kansallisidentiteetin vuoksi (esim. Suomi). Toisaalta niitä vastustetaan myös siksi, että eurobondit ovat varsinkin aluksi ainoastaan massiivinen tulonsiirto periferialle. Saksalle tämä maksaisi noin 50mrd euroa vuodessa, suomelle ehkä 1-2 mrd. Ottaen huomioon, että Saksassa on vaalit noin vuoden päästä, on vaikea nähdä miten poliitikot voisivat eurobondit toteuttaa ilman poliittista itsemurhaa. Heikkojen maiden eurosta ulosheittäminen on teoriassa mahdollista, mutta siinä tulee vastaan kipeitä kysymyksiä kuten ”missä valuutassa velkapääomat maksetaan? yms”. Lisäksi kun esimerkiksi Kreikka palaisi drakhmaan sen talous romahtaisi ja se olisi IMF:n hoivissa tai sisällissodassa.

Euro-alueen kohdalla bottom line on kuitenkin tämä. Kreikka on konkurssissa ja on hyvin vaikea nähdä miten Portugali ei olisi konkurssissa. Lopulta velkapääomia on pakko leikata ja tässä vaiheessa dominoefektiä on vaikea estää. Vai miten Irlanti myy veronmaksajilleen tämän ”Kreikka hoiti taloutensa huonommin kun me, eivätkä halunneet leikata yhtä paljon kun me ja nyt he maksavat veloistaan puolet takaisin, mutta ei hätää me maksamme kyllä kaiken takaisin”.

Japani:

Japanista minulla ei ole paljoa sanottavaa, mutta yritetään nyt jotain. Japanin talous tulee luultavasti kasvamaan Q3 aikana johtuen kiihtyvästä jälleenrakentamisesta ja teollisuuden ylösajosta. Tämä on valitettavasti kuitenkin sitä kuuluisaa ”pakkasella housuihinsa kus**ista”, sillä tämä rakentaminen rahoitetaan velalla. Japanin tilanne on siksi hyvin mielenkiintoinen, että sillä on velkaa poikkeuksellisen paljon (yli 200% BKT:sta). Ainut syy miksi Japani pysyy ylipäänsä vielä pystyssä on deflaatio. Tämä siksi, että Japanilaiset sijoittajat ovat deflaatio oloissa valmiit hyväksymään matalia nimellisiä korkotuottoja, sillä heidän reaalinen tuottonsa on silti ihan kohtalainen. Näin ollen, Japanin valtio voi vuosi toisensa jälkeen rahoittaa velkaansa todella matalalla korolla. Hassua tässä tilanteessa on se, että mikäli Japanin talous alkaisi kasvaa kunnolla, tulisi valtio kaatumaan. Tämä siksi, että inflaatio oloissa sijoittajat vaatisivat inflaatiota korkeampia tuottoja sijoituksilleen ja tämä taas nostaisi reilusti Japanin valtion lainanhoitokuluja. Korkeasta velkapääomasta johtuen ei valtio tätä kestäisi vaan se joutuisi leikkaamaan velkapääomiaan. Tästä hätääntyneet japanilaiset sijoittajat vetäytyisivät kuoreensa joka taas ajaisi maan uuteen taantumaan/deflaatioon. Tässä kohtaa voidaan aina pohtia, että haluaako Japanin keskuspankki todella saada taloutensa kasvamaan kunnolla? Teoriaa tukee se, että Japani ei ole koskaan kunnolla yrittänyt setelirahoittaa itseään ulos deflaatiosta. Setelirahoitus ja etenkin sivutuotteena tuleva valuutan arvon heikkeneminen olisi todella massiivinen apu Japanille, johtuen suuresta vientiteollisuudesta. Olen pitkään uskotellut itselleni, että syy miksi Japani ei setelirahoita velkaansa (siis kunnolla) on kulttuurillinen. Rahan painaminen tuhoaa velanomistajien pääomia ja on hyvin pitkälti heidän huijaamista/luottamuksen pettämistä. Nyt olen kuitenkin alkanut pitämään myös edellämainitsemaani teoriaa mahdollisena

Korostan, että Japanin taloudella on massiivisia rakenteellisia ongelmia joista suurimpina ikäpyramidi ja aivan liian suuri velkataakka. Japani ei tule koskaan selviämään veloistaan, mutta tulee menemään vielä pitkään (jopa kymmeniä vuosia), ennen kuin markkinat tämän tosiasian myöntävät. Japani ei tule antamaan vetoapua globaalille taloudelle.

Globaalitalous:

 

Nykyinen hidastuva talouskasvu länsimaissa uhkaa myös globaaliataloutta. Brasilian talous on hidastumassa selvästi ja Kiinassa on merkkejä hidastumisesta sekä ennen kaikkea kiinteistökuplan puhkeamisesta. Venäjä dyykkaa todella pahasti mikäli öljyn hinta laskee (hyvin todennäköistä). Pahimmassa skenaariossa koko globaalitalous saattaisi yhtäaikaisesti olla taantumassa. On hyvä muistaa, että edellisessä taantumassa talous sai edelleen tukea kehittyviltä talouksilta joista valtaosa porkuskutti kriisin yli. Tilanne jossa koko globaalitalous olisi taantumassa olisi uusi ja sellaista ei ole koettu yli 50 vuoteen. Pelottavaa tässä on se, että elvyttäminen tästä taantumasta ulos tulee olemaan vaikeaa. Länsimailla ei ole enää varaa elvyttää ja esimerkiksi Kiina aiheuttaisi markkinoilleen massiivisia kuplia ja pankkiongelmia mikäli se laittaisi uuden elvytyskierroksen pystyyn. Toisaalta taas, valta-osa kehittyvistä talouksista on todella terveellä pohjalla ja niillä ei ole rakenteellisia ongelmia. Näin ollen jos niiden keskuspankit ja poliitikot hoitavat työnsä hyvin, kehittyvät maat voivat jälleen toimia talouden vetureina ja lieventää taantumaa.

Koska teksti on niin pitkä ja lähti osittain harhailemaan raiteiltaan, kertaan tässä vielä pääpointit:

-Yhdysvallat todennäköisestä taantumassa.

-Yhdysvaltojen talouskasvu on mahdollista H2 aikana, mutta odotusarvot laskevat koko ajan.

-QE3 on todennäköinen, vaikutukset talouskasvuun epäselvät, APM funktio varma.

-Euro-alueesta osa on jo taantumassa ja loput uhkaavat seurata perässä.

-Kreikka tulee kaatumaan.

-Sosiaalidemokraattinen hyvinvointivaltio ei toimi.

-Euro-alue ei selviä nykyisellään ilman massiivisia tulonsiirtoja periferialle (käytännössä tässä tehtäisiin siis bailout bondien holdereille Keski/Pohjois-Eurooppalaisten veronmaksajien piikkiin).

-Nykyisestä ”kriisistä kriisiin” kulusta ei länsimaissa päästä eroon ennen kuin rakenteelliset ongelmat korjataan. Tämä on poliittisesti äärimmäisen vaikeaa ja ne tehdään usein vasta kun on liian myöhäistä (Kreikka, Italia..).

-New Normal on hyvinkin totta.

-Jos nykyinen valtioiden velkakriisi ei eskaloidu pankkikriisiksi, taantumasta tuskin tulee kovin syvä.

-Länsimainen velkavetoinen kulutusyhteiskunta saavutti useilla eri aspekteilla huippunsa 2007 ja kehitys tästä eteenpäin on laskevaa.

 

/One Up on OMXH

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

SH21 Elokuu, 2011

Kiitokset näkemyksistäsi.

Japanista muutama sana: NyTimes kirjoitti Japanin ikääntymisen vaikutuksista kansalaisten valmiuteen hyväksyä Japanin valtion velkakirjojen nimellisesti lähes nollatuottoa. Monet ikääntyneet kansalaiset alkavat NyTimesin mukaan tarvita varojaan enenevissä määrin omaan käyttöön: terveydenhoitokuluihin jne. Kyse ei näin ollen ole ainoastaan kansalaisten valmiudesta hyväksyä nimellisesti alhaista tuottoa, vaan jopa kansalaisten kyvystä lainata valtiolle lisää.

topic22 Elokuu, 2011Käsittelet vain asioiden ja vaitioiden taloudellista vuorovaikutusta. Korostaisin kansojen henkista taantumaa, joka on historiallinen tosiasia.
Länsimaat voivat löytää uuden nousun keskittymällä moniarvoisen yhteiskunnan vapauskäsitykseen. Eliitin täytyy luopua omasta rajattomasta ylimielisyydestään ja vapauttaa länsimaiset alakultuurit luovaan ja kilpailevaan omavaraisuuteen.

Noob22 Elokuu, 2011Olen noobi talousasioissa ja haluankin esittää kysymyksen, joka voisi tulla monen tallaajan suusta, jolla ei ole käsitystä kuinka maailman talous pyörii, mutta silti seuraa tilannetta:

“On hyvä muistaa, että edellisessä taantumassa talous sai edelleen tukea kehittyviltä talouksilta joista valtaosa porkuskutti kriisin yli.”

Mitä ovat nämä taloudet? Mitkä valtiot? Ihmetyttää, että kaikilla valtioilla on velkaa, mutta silti tehdään tukipaketteja. Kuka näistä lopulta käärii hillot, kun kaikki on toisilleen velkaa? Pystytäänkö näitä velkoja maksamaan koskaan pois? Esim mihin menee Suomen velasta maksamat korot? Noh uskon, että ympäripyöreetä vastausta ei olekkaan ja johtunee siitä, että en ymmärrä kuinka tämä pelleily pyörii.

Kiitos hyvästä blogikirjoituksesta.

One Up on OMXH22 Elokuu, 2011SH,

Olet oikeassa. Japanilla voi olla tulevaisuudessa vaikeaa myydä massiivisia määriä lainoja markkinoille johtuen siitä, että kotimaiset sijoittajat joutuvat realisoimaan omistuksiaan. Tämä johtaisi Japanin valtion defaulttiin. Tämä toki kestää vielä vuosikymmeniä.

One Up on OMXH22 Elokuu, 2011topic,

Olen varmaan liian talous/numeroihminen ymmärtääkseni henkisen taantuman merkitystä/käsitystä. Itse toki uskon vahvasti vapaus käsitteeseen, mutta ajattelen tätä asiaa ennemmin kansalaisten ja valtion välisenä asiana. Mitä suurempi ja kontrolloivampi valtio on (vrt. Suomi), sitä vähemmän kansalla on vapauksia. Tämä taas johtaa useisiin negatiivisiin ilmiöihin ja reaktioihin.

One Up on OMXH22 Elokuu, 2011Noob,

Kiina, Brasilia, Intia, Indonesia + joitain pienempiä.

Suomen korot menevät lainanomistajille, eli pääasiassa ulkomaisille sijoittajille (eläkeyhtiöt + korkorahastot yms.).

Tukipaketeilla poliitikot ajavat liian usein omia etujaan / visioitaan. Toki välillä paketeilla pyritään pelastamaan järjestelmä (2008 USA).

Kun velkoja ei voida maksaa pois niin velkapääomia leikataan. Kaikki eivät tule maksamaan velkojaan pois, tässä kärsivät lainojen omistajat. Tässä ei ole mitään epänormaalia, korko on palkinto riskin ottamisesta. Esim. Kreikan kohdalla tämä kostautui.

jahe22 Elokuu, 2011Aika monesta asiasta olen samaa mieltä joita perustelet ohessa.

Tätä toteamusta en kuitenkaan ymmärrä “-Sosiaalidemokraattinen hyvinvointivaltio ei toimi.”
Et koko blokikirjoituksessa viittaa ko. malliin, mutta yhteenvedossa teet tälläisen johtopäätöksen. Toisaalla jos katsotaan valtioiden taloudellista tilannetta, eivätkö juuri tätä mallia soveltaneet valtiot ole tällä hetkellä kohtuullisen hyvässä asemassa (pohjois euroopan valtiot) ainakin muihin OECD maihin verrattuna.

Mutta miten nykyinen talouskriisi ja sosdem hyvinvointivaltio siis liittyvät toisiinsa? Selittyykö tuolla Kreikan, Portugalin, Japanin ja USA:n velkaatuminen esimerkiksi?

All-out22 Elokuu, 2011Kirjoitit:
“-Jos nykyinen valtioiden velkakriisi ei eskaloidu pankkikriisiksi, taantumasta tuskin tulee kovin syvä.”Taantumasta voi tulla pitkä siksi, että mitään ratkaisuja ei saada tehtyä pitkään aikaan niiden vaikeuden/tuskallisuuden vuoksi.

Ennustuksesi uuden pankkikriisin todennäkoisyydelle?

Jarno22 Elokuu, 2011Ei Japani ole noin huonossa jamassa ja ei ne sille (Japanille) lainanneet ole aivan pöhlöjä. Kun katsomme kansantalouden tasolla kuinka ne ovat velkaantuneet ulos saamme erilaisen kuvan:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_external_debt
ja jos tutkimme sitä kun onhan sitä mailla vielä saatavia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Net_international_investment_positionNäin saamme maailmasta paljon tasapainoisemman ja totuudellisemman kuvan. Sillä jos minä lainaan 100 rahaa One Up on OMXH:lle ja One Up on OMXH lainaa All-outille 100 rahaa sekä minä lainaan All-outilta 100 rahaa niin kuka on kellekin velkaa. Mikrotaloudella ja makrotaloudella on vielä vain vähän yhteyttä.

One Up on OMXH22 Elokuu, 2011All-out,

Pankkikriisin todennäköisyyttä on hyvin vaikea arvioida, mutta sanotaan nyt 40% Luottamukseni euroalueen poliitikkoihin on matala ja tiettyjen pankkien vakavaraisuus huolestuttaa.

Pankkikriisi taas nostaa laman todennäköisyyden aivan uusille prosenttiluvuille.

Positive_Edge23 Elokuu, 2011Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun et mitään tekstissäsi maininnut “infrastruktuuri-elvytyksestä” eli tie-, tietoliikenne- jne verkostojen rakentaminen/nyky-aikaistamien? Kai tuolle oikea termikin löytyy? Tuonhan pitäisi kai olla jossain määrin käyttökelpoinen elvytys-työtakalu, joka ei kuplia juurikaan luo ja kohdistuu juuri sinne missä apua eniten tarvitaan. Eli luo suhteessa paljon low lewel työpaikkoja ja raha pysyy aika hyvin omien rajojen sisäpuolella. Ja periaatteessa parantaa kilpailukykyä ja yhteiskunnan toimivuutta myös pitkällä tähtäimella.

Voi olla, että esim USA:ssa tähän ei enään varaa ole(vai onko?), mutta miten kehittyvien talouksien tilanne on? Ainakin Kiinalta varaa pitäisi löytyä, mutta löytyykö halua tai järkeviä kohteita? Paljonhan tuota tehdään Kiinassa, kuten kai myös muissa kehittyvissä(?), mutta olisiko varaa/halua vielä tahtia kiihdyttää?

One Up on OMXH23 Elokuu, 2011Jarno,

Eivät japanilaiset varmasti hölmöjä ole. Japani ei ole kovin velkainen ulospäin, mutta talouden massiiviset rakenteelliset ongelmat yhdessä nykyisen velkalastin kanssa tekevät maan tulevaisuuden todella synkäksi. Miten itse näet J:n tulevaisuuden? Miten itse uskot, että kävisi tilanteessa jossa Japanin velan korot nousisivat?

One Up on OMXH23 Elokuu, 2011Positive_edge,

Infraelvytys on ihan käypä termi ja se on melko tehokasta elvytystä _jos_ se kohdennetaan oikein. Esim. Portugali on investoinut historiallisesti aivan liikaa infraansa ja liian vähän koulutukseen jonka avulla se saisi lisää korkeamman lisäarvon työpaikkoja. Perusajatus on kuitenkin se, että infraelvytys tukee taloutta ja oikein kohdistettuna sen NPV voi jopa olla joskus positiivinen.

USA:lla ei periaatteessa ole tähän enää varaa johtuen velasta ja laajasta budjettivajeesta. Kuitenkin toisaalta jos ajatellaan siten, että USA saa lainaa 2% korolla ja se voi investoida rahan infraan jonka tuotto-odotus on monissa kohteissa varmasti tätä 2% parempi. Nykyinen poliittinen lukko ei kuitenkaan anna tilaa elvytykselle.

Kiinalla on ollut ongelmana yli-investoiminen, on siltoja ja teitä jotka eivät käytännössäkatsoen vie minnekkään, luotijunaradan luotettavuus/turvallisuus on pinnalla, pahimmat arviot sanovat, että radat ovat käyttökelvottomia.

Kyllä monilla kehittyvillä mailla olisi varaa tähän tarvittaessa.

One Up on OMXH23 Elokuu, 2011jahe,

En viittaa tähän suoraan kirjoituksessa, mutta näkemykseni mukaan juuri maat joissa valtion menoja suhteessa BKT:hen on kasvatettu systemaattisesti ja maata on pyritti ohjaamaan keskusjohtoisesti (sosialistisesti) ovat nyt ongelmissa. Italia, Ranska, Espanja, Kreikka, Portugali ovat esimerkkejä tästä. USA:n velkaantuminen selittyy pitkälti edellisten presidenttien virheillä. Obama on kuitenkin yrittänyt ajaa USA:a Eurooppalaisen sosiaalidemokratian suuntaan joka on ollut omiaan kasvattamaan velkalastia.

Pohjois-Euroopan valtioista Ruotsilla ja Norja ovat oma lukunsa niiden varallisuuden vuoksi. Tanska velkaantuu ja tulee velkaantumaan rajusti nykyisen asuntokuplan puhjettua. Suomi taas velkaantuu massiivista vauhtia, eikä mitään keinoa sen pysäyttämiseksi tunnu olevan. Mahdollinen uusi taantuma olisi suomen valtiontaloudelle katastrofi.

Pointtini tässä oli se, että yksinkertaisesti tämä malli ei toimi. Valtio kasvattaa menojaan lineaarisesti niin hyvinä ja huonoina aikoina. Tuottavuus laskee, koska yhä useampi on valtiolla töissä/elää tukien varassa (osa näistä ei vain viitsi tehdä töitä), korkeat verot vähentävät yrittäjyyttä, kun yhä pienempi joukko joutuu kantamaan mukanaan yhä suurempaa joukkoa. Lopulta tämä systeemi tuhoaa itse itsensä (katso Etelä-Eurooppa). Poliitikot ovat tämän pyramidin huipulla, luvataan omille kannattajille löperöitä etuja, leikkauksiin ei suostuta ja ajatellaan vain omaa etua (ei kansan).

Jarno23 Elokuu, 2011Japani on liian sisäisesti verkostautunut ja se on täynnä toisilleen velkaa olevia instituutioita jotka ovat toisistaan riippuvaisia. Toinen iso ongelma Japanilla on väestön ikääntyminen ja se, että siellä ei juuri ole siirtolaisia. Toisaalta se on erittäin hyvällä paikalla (en tarkoita geologisesti), on hurjasti kasvavat Aasian markkinat (Kiina) aivan lähellä, tosin Japanilla on poliittisesti ongelmalliset suhteet kaikkiin naapureihin. Ei ole ollut helppoa asua Japanin vieressä. Japanihan on muita maita edellä, siellä väestö vanhenee nopeammin kuin muualla, voimme oppia tästä erikoisesta maasta paljon. Japanissa on ollut syntyvyys pientä jo pitkään, noin 1,3 / nainen. Japanissa on myös moraalikatoa eläkejärjestelmän maksujen vuoksi, ne ovat nousseet ja nousevat paljon, mutta ei luoteta systeemiin. Parempi vähän huijata. Tästäkin voimme oppia.

Japani on käytännössä estänyt maahanmuuton ja sen seurauksista se joutuu kärsimään. Maa oli kilpailukykyisin 70-luvulla, kun 80-luvulla puhutiin ja pelättiin Japanin valloittavan koko maailman sen kilpailukyky oli alkanut jo rapautumaan. Nyt mielestäni Japanin suurin ongelma on ikääntyminen ja sitäkautta ongelma on kaksijakoinen:
1. Sairaus- ja eläkekulut kasvavat
2. Kotimarkkinat supistuvat, keräyskymmenillä eläviä on vähän

Japani tullee nousemaan huomattavasti johtuen heidän kulttuurellisesta ahkeruudesta. hehän kopioivat toisilta hyvin hanakasti, mutta muuttavat kaiken omaan kulttuuriin sopiaksi. Tosin se on hyvin mutkikasta. Japanissa on lukujen perusteella monia kansainvälisiä mielenkiintoisesti hinnoiteltuja yrityksiä. Tosin niitä on vaikea arvioida, koska ne toimivat tyypillisesti niin monella alalla. Japanilaiset itse ovat perinteellisesti outoja sijoittajia, ne perinteellisesti sijoittavat ulkomaille. Se on loogista hajauttaa riskiä, sinullahan on yleensä maassa-asumisriski jo suuri. Japaniin sijoittaneilla on yli 20 vuoden huonon tuoton jakso, se ei innosta. Mutta kun virta kääntyy niin kurssit raketoivat. En ole japaninkaan asiantuntija ja jos venäläinen sielu on kummallinen, niin kummallinen se on japanilainenkin. Kaikki on kuitenkin kiinni kulttuurista ja alakulttuurien vuorovaikutuksesta. En osaa vastata yksinkertaisesti ja en ainakaan yksiselitteisesti. jospa yksiselitteistä vastausta ei ole, mutta Japani tulee selviämään ja säilyy vähintään meidän lapsien eliniän suurvaltana.

Jarno23 Elokuu, 2011Niin koroista, Japani pelkää yli kaiken jenin vahvistumista. Se haluaa viedä paljon kun sisämarkkinat ovat pienet suhteessa maan kokoon ja vaurauteen. Japani mielestäni on ottanut kaiken velan Jeneissä joten defaultti vaaraa ei ole Japanin keisarikunnan (monarkki) lainoissa. Tuotto- ja inflaatiovaara on, mutta ei ne japsit törsää. Ja jos Suomessa oikeusjärjestys on huono, niin Japanissa se on melkein mielivaltaa. kulttuuri on niin outo.

Sentteri23 Elokuu, 2011Miten muuten näet, onko markkinat tällä hetkellä varautuneet oletukseen EU+USA-taantumasta vai vieläkö on optimistiset odotukset lyhyen/keskipitkän aikavälin suhteen?
.
.
Uskotko, että jos todetaan taantuman alkaneen, niin sen yhdessä massiivisen velkaongelman kanssa kriisiyttävän talouden vielä loppuvuoden aikana? Hyvin useinhan suuremmissa kriiseissä syyt ovat framilla jo selkeästi aikaisemmin, mutta palasten loksahdellessa kohdalleen, niin tapahtuu se kuuluisaa paniikki..

One Up on OMXH23 Elokuu, 2011Jarno,

Kiitos hyvistä kommenteista Japanin analysointia tosiaan vaikeuttaa kultuurilliset asiat. Onko sinulla näkemystä tähän setelirahoitus kysymykseen? Miksei Japani tee sitä (siis kunnolla)? Uskotko kulttuurilliseen teoriaani.

Jenin vahvistuminen on myrkkyä japanille, agreed.

One Up on OMXH23 Elokuu, 2011Sentteri,

Pörssi ei ole vielä taantumahinnoissa. Hidastuminen on hinnoiteltu.

Vaikea sanoa eskaloituuko tämä soppa kriisiksi, vai selvitäänkö hitaalla kasvulla. Tähän on selkeä mahdollisuus ainakin. Itse pyrin keskittymään aliarvostettujen liiketoimintojen ostamiseen jotka luovat minulle rahaa joka tilanteessa.

Jukka Oksaharju23 Elokuu, 2011Nopea kommentti eurooppalaiseen pankkikriisiin liittyen: se on jo täällä. Katsokaa euriborin ja OISin spreadejä viimeisen kahden viikon ajalta. Heinäkuun tilanteeseen verrattuna gap on revennyt viisinkertaiseksi. Ei tarvita paljoakaan, että pankkien välinen luottamus on täysin mennyt. Jonkin asteen pankkikriisi täällä siten jo on, mutta vuoden 2008 kaltaiseen romahdukseenkaan ei ole enää pitkä matka. Sanoisin, että todennäköisyys on yli puolet. Elokuun markkinakehityksestä (erityisesti eurooppalaisten pankkiosakkeiden osalta) voi myös todeta, etten ole aivan yksin mielipiteeni kanssa.

Jarno23 Elokuu, 2011Kaikki maat mitkä ovat nyt vahvimpia, eli Aasialaiset maat, ovat keskusjohtoisia. Länsimaissakin keskusjohtoisuus kasvaa nopeammin kuin muu talous, siksijhän lähes joka maassa on budjettivajeita ja korot nousussa. Kulttuuri on vaikea asia, ei ole vain yksi kulttuuri, mutta kulttuureja on vain yksi. Ristiriitaa, se on siksi koska me länsimaiset ajattelemme väärin. Japani on elvyttänyt käytännössä nolla korolla jo 20 vuotta. Se ei ole uskaltanut päästää kuitenkaan palkkoihin tuota inflaatiota, koska se olisi vielntiteollisuudelle myrkkyä. Japsit ovat investoineet paljon mm. Kiinaan, kiinalaiset vihaavat japseja, he olivat ilkeitä sota-aikana ja kiinalaiset tykkäävät kun japanilaisia voi kiusata. Kulttuurellisesti (historiallisesti) japanilaiset eivät muista välitä. Maana se on ollut harvinaisen itsekeskeinen, sanoisinko mulkku. Valtakuntana japanilaiset eivät ole kasvojensa menettämisestä välittänyt, mutta valuutan vahvistuminen on se mitä he pelkäävät.

Oneuponomxh24 Elokuu, 2011Jukka,

Kyllä, spreadit vihjaavat pankkien välisistä ongelmista. En menisi kuitenkaan vielä välttämättä nykyistä tilannetta pankkikriisiksi julistamaan. No lähellä ollaan jokatapauksessa.

Pankki osakkeiden kehitys on kyllä ollut mielenkiintoista. Jos markkinat ovat oikeassa, olemme/ajaudumme kunnon pankkikriisiin. En tällä hetkellä uskaltaisi ostaa Eurooppalaisia pankkeja (excl. Nordea).

Takana järjetön nousuviikko | Nordnet Blogi18 Syyskuu, 2011[…] ns. interbank –lainamarkkinat ovat täysin jäätyneessä tilassa, kuten ennakoin jo 23. elokuuta tämän kirjoituksen kommenteissa. Koko finanssijärjestelmän hetkellisen romahtamisen välttämiseksi keskuspankki on […]

jr8 Marraskuu, 2011Moi!

Missä mennään tällä hetkellä?
Pörssit ovat elokuulta nousseet reippaasti.
Kreikan ongelmat on näköjään saatu hallintaan?
Portugalista ei ole kuulunut mitään vähään aikaan.

Ollaanko jyrkänteen reunalla?

-JR-

One Up on OMXH17 Marraskuu, 2011jr,

Kreikan ongelmia ei olla saatu hallintaan ja suuret ratkaisut uupuvat yhä. Kreikka+mahdollisesti Portugali irtoaa Eurosta, Italia ja Espanja pysyvät, Saksan on pakko pitää mukana heikkoja maita jottei sen oma teollisuus kärsi liiaksi (valuuttakurssi muuttuisi epäedullisemmaksi). Olen huono ennustamaan talouden kulkua, keskityn ennemmin osakevalintaan.

S&P500 vaarallisella tasolla.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.