Nordnet Blogi

Ala-asteen matematiikkaa

Moni sijoittaja kuvittelee saavansa keskimääräistä parempia tuottoja ostamalla aktiivista salkunhoitoa. Matemaattisesti ajateltuna tämä ei voi olla mahdollista, sillä sijoittajat ansaitsevat tietyillä markkinoilla yhteensä täsmälleen kyseisen markkinan indeksituoton, josta vähennetään sijoittamisen kulut. Joku toki tienaa jonain vuonna enemmän, mutta samalla toinen kärsii yhtä paljon.

Tutkimuksissa voittajat ja häviäjät sekoittuvat rahastomaailmassa vuosien myötä tehokkaasti, eikä etukäteen voida sanoa mikä rahasto tuottaa tulevaisuudessa parhaiten. Rahastoreittaaja Morningstar onkin todennut tutkimuksissaan, että aktiivisissakin rahastoissa edullisimmat tuottavat parhaat pitkän aikavälin lopputulokset.

 

Harhaa, harhaa…

 

Sijoittajille näytettäviä tuottolukemia voidaan pyöritellä monin eri keinoin. Klassinen tapa on verrata rahaston tuottoa hintaindeksiin jossa ei ole osinkoja mukana, vaikka rahasto osingot saakin. Tämä antaa jo 3-4 prosentin vuotuisen tasoituksen rahastojen eduksi. Suomessa on lisäksi tyypillistä vertailla tuottolukuja OMX Helsinki 25-indeksiin, vaikka rahastot voivat sijoittaa yli sataan pörssiyhtiöön niin halutessaan.

Tästä voi seurauksena olla täysin erilainen riskiprofiili vertailuindeksin kanssa, jolloin potentiaalinen ylituotto onkin vain korvausta riskisemmistä salkkupositioista. Riski ja tuotto kun kulkevat kuolemattomasti käsi kädessä.

Voimakas tilastojen yleisvääristäjä on ”survivorship bias” eli selviytymisharha. Rahastoyhtiöt lopettavat ja sulauttavat tehokkaasti huonosti menestyneitä rahastojaan ja hävittävät jäljet mahdollisuuksien mukaan. Esiteltäviin tilastoihin ja mainoksiin jäävät jäljelle siis vain ”voittajarahastot”.

Olisiko rahastosäästäjän vihdoin aika harkita pörssinoteerattuja  indeksiosuusrahastoja eli ETF:iä?

Petre Pomell, www.valistunutsijoittaja.com

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

arvosijoittaja23 Maaliskuu, 2011Markkinoilla on jonkin verran rahastoja, jotka pärjäävät tuossa mainitsemassasi nollasummapelissä, vaikkapa jenkkiläiset Longleaf ja Fairholme. Toinen hyvä esimerkki ovat Grahamin “koulusta” valmistuneet arvosijoittajat. Valitettavasti suurin osa hyvistä aktiivisista rahastoista on Yhdysvalloissa, eikä suomalainen saa lakikoukeroiden takia ostaa niitä (vain ETF:ien ostaminen onnistuu).

Hyvän aktiivisen rahaston löytäminen on yhä vaikeaa kuin minkä tahansa muun suoran sijoituskohteen löytäminen. Keskiarvoihin perustuva tutkimus on relevantti tavalliselle rahastoasiakkaalle, joka tyypillisesti ostaa pankin tuputuksen takia. Pankit ja rahastoyhtiöt ajavat ensisijassa omaa tuottoaan, sijoittajan tuotto on vasta toisella sijalla jos sielläkään – rahastojen myynti näyttää sujuvan vaikka tuotteen laatutaso on keskimäärin toista luokkaa niin kuin kirjoitit.

Jarno23 Maaliskuu, 2011Ei sitä ryhmänä ihmisetkään ole keskimääräistä paremmin koulutettuja eikä ihmiset ole ryhmänä myöskään keskimääräistä parempia tenniksen pelaajia. Kuitenkin Federer voittaa yksilönä monta tenniksen pelaajaa ja kansanedustajatkin ovat ryhmänä keskimääräistä paremmin koulutettuja. Nämä tutkimukset mihin sinäkin viittaat ovat vain ryhmänä keskimäärin keskinkertaisia. Sellaista on matematiikka.

Sampo23 Maaliskuu, 2011Kannattaakin sijoittaa itse aktiivisesti. Kun tsunami tulee, myydään osakkeet pois. Kun tsunami menee, ostetaan salkku täyteen. Kas, tyhjästä tuli +10% ylituottoa. Tsunamin tilalle voi sitten vaihtaa tarvittaessa muita otollisia kriisejä. Ja jos kriisiä ei tullutkaan, ostetaan salkku taas täyteen ja peli on kutakuinkin +-0. Hah haa. Ja ostetaan niitä osakkeita, kun ne ovat halpoja. Ja ja… myydään hetimiten pois jos lähtevät kuitenkin laskemaan. Niitähän saa pian vielä halvemmalla. Ei se niin vaikeaa ole! Mutta itse pitää olla aktiivinen ja tietää pelin henki. Kyse on pelistä. Kyllä se Buffettikin on pelaaja, vaikka miten korulauseiksi asian pukisi.

Repomies24 Maaliskuu, 2011“Olisiko rahastosäästäjän vihdoin aika harkita pörssinoteerattuja indeksiosuusrahastoja eli ETF:iä?”

Heti kun välittäjät tekevät kaupankäynnin ETF:llä houkuttelevammaksi, nykyisellään esim. n. 15 euron kaupankäyntikulut per kauppa lannistavat piensijoittajan innon nopeasti.

SH25 Maaliskuu, 2011Joskus olisi hyvä keskustella myös siitä vaikutuksesta, mitä indeksisijoittamisen yleistyminen tekee? Indeksirahasto on omistajana ns. tyhmä. Se ostaa ja myy osakkeita orjallisesti indeksinsä sääntöjen mukaisesti. Tyhmän pääoman lisääntyminen markkinoilla ei ole aivan merkityksetöntä.

Indeksisijoittamisen yleistyminen voi esimerkiksi lisätä markkinoiden heiluntaa. Yleisen epävarmuuden lisääntyessä sijoittajan kotiuttaessa rahojaan, vaikutus kohdistuu väistämättä kaikkiin indeksin osakkeisiin.

Jotkut pyrkivät myös hyötymään indeksimuutoksista. Yhtiön tulo indeksiin taikka toisen poistuminen siitä saattaa kirvoittaa joitain keinottelemaan tällä tiedolla. Kustannukset maksavat indeksisijoittajat.

Suurimmat indeksirahastot ovat jo aidosti merkittäviä tekijöitä. Käykää katsomassa vaikkapa IBM:n suurimpien omistajien listaa. Vanguardin eri rahastot ovat hyvin edustettuina. Kokonaisuudessaan Vanguard on IBM:n toiseksi suurin omistaja. Suurin on State Street.

Käsitykseni mukaan indeksirahastot eivät käytä äänivaltaa yhtiökokouksessa. Ei tietenkään pidäkään, koska minä esimerkiksi indeksisijoittajana en tahdo, että joku indeksisalkunhoitaja menisi laukomaan ajatuksiaan indeksisijoittajien omistuksien äänellä. Kaikki eivät ole samaa mieltä, kuten ei toki ole aktiivistenkaan rahastojen kohdalla.

Se mitä tästä kuitenkin seuraa, voi tämän vuoksi yhä pienemmällä äänimäärällä käyttää määräävää valtaa yhtiössä. Onko se hyvä? En tiedä.

Joka tapauksessa indeksirahastojen massiivinen kasvu on varmaankin kokonaisuutena hyvä asia, mutta sen seurauksista on keskusteltu ja kirjoitettu valitettavan vähän.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.