Nordnet Blogi

Brexit ja epävarmuus

Politiikka ei kuulu lempiaiheisiini. Aihe ei herätä minussa niin paljon intohimoja, että haluaisin käyttää vapaa-aikaani aiheesta kirjoittamiseen. Tällä kertaa kuitenkin teen poikkeuksen, sillä Lontoossa asuessani on ollut täysin mahdotonta välttyä Brexit-yliannostukselta, vaikka parhaani olen yrittänytkin.

En väitä tietäväni, kumpi äänestettävistä vaihtoehdoista olisi ollut parempi, sillä kukaan muukaan ei pysty sitä tässä vaiheessa tietämään. Äänestystuloksella on vaikutusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Vasta tulevaisuus tulee näyttämään oliko päätös oikea vai väärä, sillä nykyhetkessä ei voi tietää, mitä tulevaisuudessa tullaan päättämään. Ainoa varma asia on, että mikäli tämä neuvoa-antava kansanäänestys johtaa Britannian eroon EU:sta, on maalla jatkossa enemmän vapautta ja vastuuta päättää omasta kohtalostaan. ’Remain’ vaihtoehto olisi tarkoittanut turvallisemman tuntuista ja helpommin ennakoitavaa tulevaisuutta, kun ’Leave’ vaihtoehto puolestaan tarkoittaa vaikeasti ennakoitava tulevaisuutta, jossa moni erilainen skenaario on mahdollinen. Epävarmuus ei tietenkään välttämättä tarkoita epäonnistumista.

Epävarmuus ja siihen suhtautuminen olikin mielestäni yksi vaalien mielenkiintoisimmista teemoista. Epävarmuuteen voi suhtautua niin monella tavalla. Monella ihmisellä on tapana pitää kiinni epämiellyttävästä työpaikastaan, koska taustalla on pelko, että uusi työpaikka voi olla nykyistä huonompi. Moni pelkää erota mielipahaa tuottavasta parisuhteesta, koska riskinä on viettää loppuikänsä yksin. Harva britti on tyytyväinen EU:n synnyttämiin hyötyihin, mutta monelle status quo on parempi vaihtoehto kuin hyppy tuntemattomaan. Toiset sietevät epävarmuutta paremmin kuin toiset. ’Remain’ vaihtoehto on kuin ostaisi Saksan valtiolainoja alhaisella korolla, ’Leave’ on kuin ostaisi riskisen pienyhtiön osakkeita korkealla tuotto-odotuksella. Mahdollisuus tehdä omia itsenäisiä päätöksiä ei yksin takaa briteille yhtään mitään, mutta vapaus ja itsenäisyys päättää omista asioistaan ovat silti tyypillisiä ominaispiirteitä vauraille kansakunnille (esimerkkeinä tämän päivän Sveitsi, Singapore ja Hongkong sekä Yhdysvallat ja Iso-Britannia teollisen vallankumouksen aikana). Euroopan vauraus on rakennettu aikana ennen EU:ta, ei sen ansiosta.

’Remain’ -kampanjan tavoite oli vedota äänestäjien heikkoon kohtaan, kykyyn sietää epävarmuutta. Kampanja sai lempinimen ’Project Fear’ juuri tästä syystä.

Mikäli äänestys olisi järjestetty pelkästään Lontoolaisille, olisi ’Remain’ puoli voittanut ylivoimaisesti. Sattumaa tai ei, mutta Lontoo on myös paikka, jossa ihmisillä on ylisuuria asuntolainoja omaan tulotasoonsa nähden, joten ei liene yllätys jos George Osbornen maalailemat uhkakuvat asuntojen hintojen selvästä laskusta Brexitin seurauksena saavat monet kallistumaan EU:ssa pysymisen puolelle. Suurella velkataakalla on orjuuttava vaikutus. Painava velkataakkaa harteilla on vaikea ketterästi reagoida ympärillä muuttuvaan maailmaan. Velkaorja on riippuvainen nykysien työtilanteen pysyvyydestä, sillä hänellä ei ole varaa laskea väliaikaisesti tulotasoaan uusien taitojen hankkimiseksi, kun nykyiset taidot muuttuvat arvottomiksi. Tästä syystä velkaorja ei siedä epävarmuutta ja todennäköisesti äänesti EU:ssa pysymisen puolesta.

Suurella velkataakalla ja heikolla riskinsietokyvyllä on selvä yhteys myös makrotasolla. Suuret velat tarkoittavat suuria riskejä. Iso-Britannian kokonaisvelat julkinen ja yksityinen sektori mukaanlukien on yksi maailman korkeimmista. Maassa on valtavan suuri pankkisektori, jonka valtio joutunee pelastamaan sen joutuessa vaikeuksiin. Tämän takia moni on syystäkin varpaillaan, sillä pienikin hikka taloudessa voi laukaista jotain suurempaa tai vaarallisempaa. Mikäli finanssikriisi iskisi Brexitin seurauksena, kenen tai minkä syytä se olisi? Onko lumivyöry sen viimeisenä laskeutuneen lumihiutaleen syy vai johtuuko se lumimassasta joka on kerääntynyt vuoren huipulle pitkän ajan saatossa? Britannian talous on yksipuolinen ja finanssisektorin painoarvo maan taloudessa on liian suuri. Riski siitä, että maa voi joutua finanssikriisin ryöpyttelemäksi on suuri, oli maa EU:ssa tai ei.

Mikäli Lontoon finanssipiirit olisivat yksin saaneet äänestää, olisi ’Remain’ kampanja voittanut maanvyöryn lailla. Edellä mainituttu äänestäjäryhmä on laskutaitoista sakkia ja he tekevät valintansa yleensä numeerisen faktatiedon perusteella. Heille tärkeässä asemassa on IMF:n ja muiden vastaavien instituutioiden laskelmat BKT:n kasvusta, punnan kurssista ja omaisuusarvojen kehityksestä. Mutta ongelmana on kuitenkin se, että paraskaan arvio brexitin vaikutuksista data-aineistoon ei voi ulottua muutamaa vuotta pidemmälle, koska kukaan ei voi tietää, mitä sen jälkeen tapahtuu. Tiedän, että Lontoon pankkirien joukossa on paljon älykkäitä ja matemaattisesti lahjakkaita ihmisiä, mutta mielestäni liian moni heistä sortuu aina päätöksenteossaan painottamaan lyhyen aikavälin kehitystä liikaa suhteessa pitkän aikavälin kehitykseen. Äänestyksessä oli kyse sukupolvien mittaisesta ajanjaksosta, ei siitä mitä käy BKT:lle, punnalle, asuntojen hinnoille tai osakkeille vuosina 2016 ja 2017.

Ja sitten on vielä akateemikot. Mikä voisikaan olla vakuuttavampi argumentti EU:ssa pysymisen puolesta kuin kymmenen talousnobelistin varoitus Brexitin vaaroista. Heidän argumenttinsa on tietenkin: merkittävä epävarmuus. Kaikki heistä ovat huippuälykkäitä henkilöitä, mutta kuka todella uskoo, että taloustieteen akateemikot voisivat kannattaa jotain, mihin liittyy epävarmuutta. Siis henkilöt, jotka valitsevat turvallisen ja stabiilin yliopistotyön eläkepäiviinsä asti vaikka lahjakkuutta olisi paljon muuhunkin. Riskinkarttajilta ei sovi odottaa riskinottoa.

Riskinsietokyky on kuin lihas, jota täytyy harjoittaa tietyin väliajoin, jottei se surkastuisi. Tämän takia volatiliteetti markkinoilla on hyvä asia. Sata autokolaria 10 km/h nopeudella on parempi kuin yksi kolari 100 km/h nopeudella. Ei ole olemassa keinoa poistaa suhdanteita tai rakentaallisia muutoksia taloudesta. Liian pitkään jatkuva alhainen volatiliteetti tarkoittaa, korkeampia riskejä, ei alhaisempia. Ajattele vaikkapa Kreikan valtionlainan korkoja ennen ja jälkeen maan romahtamista.

Dynaamisessa taloudessa yrityksiä syntyy ja kuolee jatkuvasti. Dynaaminen ja stabiili ovat toisensa poissulkevia asioita. Talouskasvun vakaus ei ole oikea tavoite, se estää luovaa tuhoa. BKT:n kuuluu kasvaa ja pörssikurssien nousta pitkällä aikavälillä, mutta kehitys ei voi olla kuin viivottimella vedetty nouseva suora. Taantuma ei tarkoita talouden kuolemista vaan sen murrosta, joten brexitiä ei saisi pelätä sen takia, että se voisi saada aikaan turbulenssia talouden rakenteissa. Sen sijaan byrokratia ja liika hallinnointi tappaa taloudellista toimeliaisuutta satavarmasti. Jos EU voi jossain asiassa olla maailman paras, niin se on byrokratian luominen. Byrokratia on talouden vihollinen, jota vastaan pitää taistella eikä BKT:n volatiliteetti. Mikäli britit onnistuvat karsimaan byrokratiaa ja turhaa hallinnointia Brexitin ansiosta (brittipoliitikot eivät tosin ole kovin hyviä siinä), tulee maa uskoakseni menestymään paremmin kuin direktiiveihin ja päätöksenteon kankeuteen kahlitut EU-maat.

Kun itse pidät huolen siitä, että et hautaudu valtavan velkavuoren alle, kulutat vähemmän kuin tienaat, olet valmis kehittämään omia taitojasi maailman muuttuessa ympärilläsi ja olet valmis liikkumaan enemmän kuin pieneen kasvimaahan juurtunut vihannes, ei epävarmuudella pelottelu enää tehoa sinuun. Oma kohtalosi ei tällöin ole riippuvainen talouden shokeista ja kriisit muuttuvat mahdollisuuksiksi. Kun riittävän moni toteuttaa näitä teesejä, syntyy yhteisöjä, jotka onnistuvat luomaan vaurautta rakennemuutoksista huolimatta. Epävarmuutta sietävä yhteiskunta myös äänestää eri tavalla kuin sitä pelkäävä yhteiskunta.

Jos et vielä kyllästynyt lukemaan mietteitäni riskeistä ja epävarmuudesta, alla olevan linkin takana oleva kirjoitukseni saattaaisi olla kiinnostaa sinua:

Riskit piilevät siellä, missä niitä vähiten odottaisi

 

Seuraa Twitterissä: @TimoTikkala

Lisää kirjoituksiani: Timotikkala.com

Kuvan lähde: Getty Images

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

1
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Erinomainen ja ajattelemisen aihetta antava kirjoitus!

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.