Nordnet Blogi

Case Solidium: vain TeliaSoneran ja Sammon osakemyynneillä taloudellista vaikutusta Suomen budjetin mittaluokassa

Valtiovarainministeriö päivitti viime viikolla laskelmansa Suomen talouden tilasta. Lisäbudjetin mukaan Suomi ottaa tänä vuonna uutta nettovelkaa yhteensä noin yhdeksän miljardia euroa. Kuluvan vuoden lopussa Suomen valtionvelka saavuttanee 93 miljardia euroa, ja ensi vuonna kolkutellaan todennäköisesti jo sadan miljardin euron haamurajaa. Trendiltään kreikkalaista kehitystä muistuttavaan tilanteeseen ajautuminen on synnyttänyt keskustelua valtion osakeomistusten mahdollisista myynneistä, joilla olisi mahdollista hidastaa velkaantumiskierrettä. Tarkastelen tässä merkinnässä valtion sijoitusyhtiö Solidiumin salkkua potentiaalisten myyntikohteiden näkökulmasta. Esitän myös kolmivaiheisen prosessin, jolla Suomi välttää horisontissa siintävän konkurssin.

Valtion sijoitusyhtiö Solidiumin pörssilistatusta osakesalkusta löytyy yhdentoista eri pörssiyhtiön osakkeita. Listaan seuraavassa Solidiumin pörssilistatut omistukset euromääräisessä suuruusjärjestyksessä:

Pörssiyhtiö Osakkeiden lkm Omistuksen arvo (mEUR) Omistus yhtiöstä         

TeliaSonera          505123642               2733                        11,7 %
Sampo                  79280080                2609                       14,2 %
Metso                   16695287                  490                       11,1 %
Stora Enso A*       55595937                  347                        16,7 %
Rautaruukki          55656599                  298                        39,7 %
Elisa                     16801000                  276                        10,0 %
Stora Enso R*       41483501                  249                          6,8 %
Outokumpu         453802237                 218                         21,8 %
Outotec               18369492                  181                         10,0 %
Tieto                     7415418                  112                         10,1 %
Talvivaara          318329000                   34                          16,7 %

* Solidium Oy:n osuus Stora Enso Oyj:n kaikista osakkeista on 12,3 % ja kaikista äänistä 25,1 %.

Solidiumin pörssiomistusten markkina-arvo on juuri nyt yhteensä 7868 mEUR eli noin 7,9 miljardia euroa. Tilanteen karua luonnetta kuvastaa se, että vaikka Solidium myisi koko pörssipajatsonsa käteiseksi, joutuisi isänmaamme Suomi ottamaan tänä vuonna muualta lisää velkaa (vrt. nettolainanottotarve vuonna 2013 yhteensä 9 miljardia euroa).

Tarkemmat yritysesittelyt valtion sijoitusyhtiön omistuksista on mahdollista lukea esimerkiksi Solidiumin omilta kotisivuilta. Osakeomistusten suhteelliset osuudet eli painoarvot Solidiumin osakesalkussa ovat seuraavat (suluissa aika, kuinka kauan osakelajin myynnillä katettaisiin Suomen valtion nettovelan lisäystarve nykyisellä yhdeksän miljardin euron vuositahdilla):

TeliaSonera:  34,7 % (110 päivää)
Sampo:
33,2 % (105 päivää)
Stora Enso: 7,6 % (24 päivää)
Metso:
6,2 % (19 päivää)
Kemira: 4,1 % (13 päivää)
Rautaruukki: 3,8 % (12 päivää)
Elisa: 3,5 % (11 päivää)
Outokumpu: 2,8 % (8 päivää)
Outotec: 2,3 % (7 päivää)
Tieto: 1,4 % (4 päivää)
Talvivaara: 0,4 % (1 päivä)
Yhteensä: 314 päivää

En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa sille, että pörssiyhtiö Talvivaaran osakkeensa myymällä Oy Suomi Ab kykenisi lykkäämään nettovelkansa kasvua vain vuorokaudella. Sen sijaan joko TeliaSoneran tai Sammon osakemyynneillä nettovelan kasvua olisi mahdollista hillitä ”jopa” kolmen ja puolen kuukauden ajan. Osakkeiden myyntien tarjoamassa aikaikkunassa olisi kuitenkin vietävä läpi rajut rakennemuutokset ja julkisen sektorin leikkaukset, koska muutoin valtiontalouden syöksykierre jatkuisi muutaman kuukauden päästä entisellään, eikä mitään vastaavan kokoluokan myytävää enää olisi lisäajan ostamiseksi.

Kokonaisuutena tarkastellen Solidiumin osakesalkku on erittäin keskitetty: TeliaSoneran painoarvo koko osakeomaisuudesta on 34,7 prosenttia. Erittäin hyvänä kakkosena tulee Sampo-konserni, jonka osakkeet edustavat 33,2 prosenttia Solidiumin osakesalkun markkina-arvosta. Yhteenlaskettuna kaksi suurinta omistuskohdetta muodostavat 67,9 prosenttia – eli yli kaksi kolmasosaa – koko Solidiumin pörssilistatusta osakevarallisuudesta.

Tätä yksinkertaistettua laskelmaa vasten on ymmärrettävää, mistä suunnasta valtion on mahdollista myydä osakeomistuksiaan, jos niiden motiivina on rahantarve budjettiin. Käytännössä edellä listatun omistusluettelon kärkikaksikko on ainoa lähde, josta voidaan irrottaa lisäbudjetin kokoon nähden järkeviä rahasummia.

Edellä listattujen valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden kurssimuutokset viimeisten kolmen vuoden ajalta (23.8.2010 – 23.8.2013) – ilman osinkoja – ovat paremmuusjärjestyksessä seuraavat:

Sampo: +73,6 %
Kemira: +32,5 %
Elisa: +5,9 %
Metso: +1,5 %
Tieto: +1,5 %
TeliaSonera:  -3,5 %
Stora Enso: -4,1 %
Rautaruukki: -62,0 %
Outokumpu: -85,8 %
Talvivaara: -92,0 %

Tuottolistauksen ulkopuolelle jäänyttä Outotecia Solidium ei ole vielä omistanut kolmea vuotta. Tiedon osalta on todettava, että kolmen vuoden näennäisesti positiivisesta tuottokehityksestä huolimatta Solidium on sijoituksessaan tappion puolella: Solidium tuli Tiedon osakkeenomistajaksi juuri kolmivuotisen tarkastelukauden alla noin 16,50 euron osakekohtaisessa hintatasossa. Tiedon osakkeella käydään tätä kirjoittaessa kauppaa hintatasolla 14,99 euroa, joten Solidium on tappiolla sijoituksestaan todellisuudessa noin 10 % ennen osinkoja.

Solidium ilmoittaa kotisivuillaan osakesijoitustensa tuoton kolmelle eri ajanjaksolle. Edellisten kuuden kuukauden aikana tuotto on 4,8 prosenttia, viimeisten 12 kuukauden aikana 15,2 prosenttia ja viimeisten kahden vuoden aikana -2,1 prosenttia. Huolestuttavaa on, että Solidiumin osakesalkku on hävinnyt vertailuindeksilleen (OMX Helsinki Cap) selvästi ja säännönmukaisesti jokaisella tarkasteluajanjaksolla. Myös Solidium itse on havainnut alisuoriutumisensa sijoitussivuillaan.

Viimeisten kolmen vuoden aikana Solidiumin osakesalkussa parhaiten tuottanut Sampo on ollut tähtiosake myös edellisen kahdentoista kuukauden ajanjaksolla: Wahlroosin puheenjohtaman finanssikonsernin osake on kohonnut vuodessa 44,7 prosenttia. Solidiumin omistusosuudelle laskettuna arvonnousua on kertynyt viimeisen vuoden aikana yksistään Sammossa lähes 820 miljoonaa euroa – ennen osinkoja. Tällä summalla olisi mahdollista ostaa tänään esimerkiksi kaikki Solidiumin omistamat Talvivaaran, Tiedon, Outotecin, Outokummun ja Elisan osakkeet. Vaihtoehtoisesti Suomi voisi elää vuotuisen arvonnousun summalla kuukauden päivät ilman nettovelan lisäystarvetta. Ahne pankkiiri on siis hyödyttänyt jokaista suomalaista merkittävällä tavalla, vaikka julkisista puheenvuoroista joskus päinvastaisen kuvan saakin.

Jos Sammon tuottovaikutusta tarkastellaan sen sijaan viimeisten kolmen vuoden ajalta, kohoaa Solidiumin osalta omistaja-arvon nousu jopa yli 1,1 miljardiin euroon – ennen osinkoja, jotka ovat Sammon tapauksessa kasvaneet mainitulla ajanjaksolla jokaisena tilikautena. Näitä taustoja vasten lienee ymmärrettävää, miksen kehtaa tuoda julki Solidiumin viime vuosien tuottolaskelmaa, jossa Wahlroosin johtaman Sammon kurssinousu olisi puhdistettu luvuista pois?

Joku voisi luulla, että Solidiumin sijoitusmenestystä tulisi tarkastella siitä näkökulmasta, että ”omistukset ovat tulleet Solidiumiin annettuina”, eikä niillä tämän vuoksi voitaisi käydä kauppaa esimerkiksi valtion huoltovarmuuteen tai strategiaan liittyvien intressien vuoksi. Tämä on kuitenkin harhaluulo, koska valtio on tehnyt omistajapoliittisen periaatepäätöksen, jonka mukaan ”vahvan sijoittajaintressin ja strategisen intressin” sisältävät yhtiöomistukset on jätetty Solidiumin ulkopuolelle. Näitä omistuksia, joilla valtio ei ole aktiivisesti käymässä kauppaa, ovat valtioneuvoston kanslian 1.7.2013 päivätyn listauksen mukaan pörssiyhtiöistä esimerkiksi Finnair, Fortum ja Neste Oil, jotka edellä esitetystä Solidiumin omistuskohteiden listasta myös puuttuvat.

Edeltävään viitaten Solidiumin sijoitustoiminnan tuloksellisuutta on näin ollen mahdollista tarkastellen perustellusti taloudellisesta, ei poliittisesta näkökulmasta. Aikaansaannokset ovat tähän mennessä järkyttävät, ottaen huomioon sen, että Solidiumilla ei ole varsinaista operatiivista tavaroiden tai palveluiden tuotantotoimintaa, vaan yhtiö on keskittynyt puhtaasti sijoitustoimintaan. Nyt siis tarkastellaan nimenomaan Solidiumin ydinosaamisaluetta.

Yhtiökohtaisista näkökulmista käsin katsottuna Solidiumin osakesalkun tulevaisuus näyttää varsin heikolta seuraavien 12 kuukauden horisontissa: listayhtiöistä ainakin Outokumpu ja Talvivaara joutunevat hakemaan merkittävän määrän lisävaroja omistajiltaan lähivuosineljännesten aikana. Kun samanaikaisesti Oy Suomi Ab ajetaan nykyvauhdilla parin vuoden sisällä täydelliseen rahapulaan ja Solidium pakotetaan luopumaan kahdesta suurimmasta pörssiomistuksestaan, jää valtion sijoitusyhtiön salkkuun jäljelle käytännössä vain toistaiseksi nollatuottoisia tai erittäin synkkiin tappiolukemiin päätyneitä osakeomistuksia. Aika houkuttelevan kuuloinen rahasto piensijoittajalle, eikö vain?

Koska jälkiviisaus olisi yksistään helppo laji, tarjoan seuraavaksi kolmivaiheisen ja tosiasiat huomioivan toimenpidesuunnitelman veloituksetta.

1) Kaikki Solidiumin omistamat TeliaSonerat myyntiin heti, Sammosta myyntiin vain osa – rakennemuutokset käyntiin välittömästi

Sijoitustoiminnassa kannattaa lähtökohtaisesti pitää salkun sisältö mieluummin vahvana kuin heikkona: lisätä hyvin tuottaneita yhtiöitä ja osakkeita, ja vastavuoroisesti myydä heikkoon kehitysuraan joutuneita yhtiöitä. Trendi on sun frendi, kuten markkinoilla sanotaan. Sammon ja TeliaSoneran tapauksissa valtion omistusosuuksien keventäminen olisi kuitenkin nykytilanteessa hyvin järkevää, koska yhtiöiden nykyiset arvostustasot ovat poikkeuksellisen hyvillä tasoilla valtiollisten myyntisuunnitelmien näkökulmasta. Esimerkiksi Sammon osakkeella käytiin kauppaa vielä pari kolme vuotta sitten alle osakekohtaisen tasearvon. Juuri nyt Sampo hinnoitellaan yli 1,5-kertaisesti suhteessa osakekohtaiseen nettovarallisuuteensa.

TeliaSonerasta voitaisiin luopua välittömästi ja kokonaan. Yhtiöllä ei ole korvaamatonta kasvunäkymää, minkä lisäksi osakekurssi on parhaillaan viimeisten viiden vuoden ajanjaksolla tarkastellen pikemminkin ylälaidalla. Wahlroosin ja Stadighin palveluksista eli Sammon osakkeista osittainenkin luopuminen on pitkällä aikavälillä riskialtista, koska yhtiön johto on alansa ylivoimaisesti laadukkain. Olisi todella korkean riskiprofiilin toimintaa myydä Solidiumin salkun selvästi laadukkain pörssiyhtiö ilman lyhyen tähtäimen järkisuunnitelmaa varojen välittömälle jatkokäytölle. Jos Solidium myisi merkittäviä omistuksiaan mutta rakennemuutokset jäisivät tekemättä, vastaisi järjestely kansallisvarallisuuden heittämistä Kankkulan kaivoon. Sammon myymällä valtio myös luopuisi vuosi toisensa jälkeen kasvavasta, jo nykyisellään yli sadan miljoonan euron vuotuisesta osinkovirrasta.

Ehdotukseni on Solidiumin osakesalkun nykyhajautuksen ja Suomen valtion rahoitustarpeen muodostamassa yhtälössä oikeastaan ainoa mahdollinen vaihtoehto. Tämä perustuu siihen, että muut Solidiumin pörssiomistukset ovat auttamattoman pieniä suhteellisessa tarkastelussa: mitään muuta myymällä ei saada ostettua aikaa kuin viikkoja.

On kuitenkin surullista, että ehdotukseni mukaan suoritettujen kahden menestyneimmän salkkuyhtiön osakemyyntien jälkeen valtion sijoitusyhtiö muistuttaisi modernisoitua versiota Nooan arkista: hissukseen vajoavassa julkisrahoitteisessa aluksessa olisi lopulta kyydissä enimmäkseen sekalaisia pörssiyhtiöitä, jotka eivät enää muutoin saisi yksityistä markkinarahoitusta. Toisin sanoen Solidium on jo lipumassa kohti tilannetta, jossa se vastaa kulman takaa suoritettavaa sijoitusriskien kansallistamisvälinettä veronmaksajien vastuulle. Pääomitusta Solidium päässeekin harjoittelemaan jo aivan lähiaikoina Outokummun ja Talvivaaran kanssa.

2) Solidiumin menestyneimmän pörssiyhtiön johtokaksikko Stadigh & Wahlroos yhdessä muun liike-elämän kanssa konsultoimaan hallitusta

Sammon osakemyynneillä valtiontalous saisi muutaman kuukauden aikaa tuntuvien rakennemuutosten käynnistämiseksi. Kun katsoo kotimaista tarjontaa erilaisista asiantuntijoista ja talousviisaista sekä yhdistää nämä havainnot Solidiumin oman osakesalkun tuottohistoriaan, on perusteltua esittää Wahlroosia Suomen kansantalouden pelastustalkoiden johtavaksi konsultiksi. Hänen luotsaamansa yhtiö on jo tarjonnut mahdollisuuden ostaa Suomelle muutaman kuukauden jatkoajan, joten miksi vaihtaa voittavaa kentällistä? Ykköskentällisen muiksi pelaajiksi voitaneen esittää Sammon Stadighia, Koneen Alahuhtaa, Konecranesin Lundmarkia ja Nokian Renkaiden Grania.

Parhaat ja uskottavimmat näytöt annetaan siis markkinoilla, ei kabineteissa. Koska valtiontalouden ongelmat ovat pohjimmiltaan nimenomaan taloudellisia, miksemme etsi vaivaan neuvoja talouselämän käytännön menestyjiltä ja raudanlujilta asiantuntijoilta? Tuhannet virkakyöstit ovat jo visionsa näyttäneet, ja tässä tilanteessa ollaan. Enää ainakaan ministereillä ei pitäisi olla aikaa heilutella lippuja vip-aitioissa, vaan kourassa pitäisi kulkea mukana Sammon konsernijohtaja Kari Stadighin luotsaaman työryhmän laatima loppuraportti, joka kertoo pääomamarkkinoiden ja kasvun välisestä suhteesta. Sieltä löytyy järkeviä ajatuksia paitsi yritysverotuksesta ja liike-elämälle koituvista sivukuluista, myös pienosinkojen verovapaudesta.

3) Tehokkuustalkoot on ulotettava ensimmäisenä Solidiumiin

Tutkittuani Solidiumin toimintaa yksityiskohtaisesti viikonlopun aikana tulin vakuuttuneeksi, että valtiontalouden saneeraustoimet on syytä aloittaa sijoitusyhtiöstä itsestään. Saavutetuissa ”sijoitustuloksissa” ja henkilöstömäärässä ei ole mitään logiikkaa, sillä valtion sijoitusyhtiön palkkalistoilla työskentelee kaikenlaisia assistentteja, analyytikoita, sijoituspäälliköitä  ja sijoitusjohtajia tasan saman verran kuin sijoitusyhtiöllä on yhteensä pörssilistattuja salkkuyhtiöitä. Jokaiselle voidaan siis antaa seurattavaksi aivan ikioma pörssiyhtiö. Vertailun vuoksi esimerkiksi vuosia vierestä seuraamallani Inderesillä yksittäinen analyytikko seuraa samanaikaisesti jopa kolmea eri toimialaa ja mahdollisesti jopa kymmentä eri yhtiötä. Tässä on järkyttävä ero yksityisen ja julkisen välillä, joten Solidiumin saneeraus on tärkeää jo symbolisesti, vaikka se onkin rahamääräisesti vain pisara valtameressä.

Ihmettelen valtion sijoitusyhtiössä työskentelevien sijoitusalan ammattilaisten huiman määrän ohella myös sitä, miksi yhdellä ainoalla sijoitussalkulla pitää olla kaiken tämän päälle vielä toimitusjohtaja, jolle maksetaan vuodessa hieman yli puoli miljoonaa euroa lisäeläketurvan kera? Kesäkuussa 2012 päättyneeltä tilikaudelta Solidiumin toimitusjohtajalle maksettiin 82000 euroa ”suoriteperusteista palkkiota”. Millaisiin summiin muuttuva kompensaatio mahtaisikaan nousta, jos Solidium pääsisi sijoitustoiminnassaan joskus tuntuvasti plussan puolelle?

En voinut lopulta enää pidätellä naurua huomatessani perjantai-illan päätteeksi, että muutama päivä sitten julkaistun työpaikkailmoituksen mukaan Solidium on jälleen palkkaamassa yhtä analyytikkoa lisää. Tuoreessa työpaikkailmoituksessa mainitaan tehtävänkuvauksen yhteydessä, että ”sijoitustiimin jäsenenä osallistut esitysmateriaalien valmistamiseen ja esittelyyn”. Eikö näillä saavutuksilla olisi kuitenkin parempi fokusoida huomio itse sijoitustoimintaan ja jättää palaverit vähemmälle? Ja eikö vastuuta kannattaisi kohdentaa parille kasvolle, eikä levittää sitä kasvavassa määrin ympäri avokonttoria, jolloin kokonaisuudesta vastaa lähinnä Suomen kansa?

Ilmeisesti nyt on kaikesta huolimatta päätetty aloittaa rekrytointikierros, jonka jälkeen jokaista Solidiumin salkkuyhtiötä seuraa kaksi kokopäivätoimista ja olettavasti hyvin palkattua sijoitusjohtajaa. Uskooko joku tosissaan, että kurssit sillä kääntyvät? Uskallan väittää, että yksityisessä finanssiyhtiössä riittäisi Solidiumin kokoisen sijoitusvarallisuuden hoitamiseen kaksi osaavaa kaveria, eivätkä tulokset olisi ainakaan huonompia. Yksi tekisi analyysit ja toimeksiannot, toinen keittäisi kahvit tasatunnein.

Koska joku varmasti tulkitsee tässä merkinnässä esittämäni tarkastelun aivan liian pessimistiseksi ja yksipuoliseksi, käännän asetelman lopuksi vielä ylösalaisin: Kuinka moni lukija haluaisi merkitä säästötilillä makaavilla yksityisillä rahoillaan osan Solidiumista, jos yhtiö muutettaisiin tavanomaiseksi osakerahastoksi?

Kuinka houkutteleva olisi sijoitussalkku, jossa parhaat yhtiöt myydään pakon edessä pois ensin, ja jätetään salkun sisältö lopulta keskimäärin kymmeniä prosentteja tappiolliseksi per osakelaji? Koska vastaus on selvä, on syytä kysyä, miksi sallimme yhteisten varojemme välillisen sijoittamisen tällä menestyksellä ja toistakymmentä toimetonta rahastonhoitajaa työllistävillä kustannuksilla? Ainakaan itse en kehtaisi kaupitella tällaista rahasto-osuutta edes vihamiehilleni.

Kirjoittajan toisen sijoituskirjan Hajauta tai hajoa (311 s.) ennakkomyynti on alkanut!

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Elisan ja Sammon osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä pyrkimyksenä ole ottaa kantaa osakekurssin tuleviin muutoksiin, taikka antaa osakkeelle tavoitehintaa tai sijoitussuositusta. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kuvamateriaalin lähde solidium.fi.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

12
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Kiitos, loistava kirjoitus. Hyvä havainto Solidiumista. Sama pöhötauti koskee kyllä kaikkia muitakin suojatyöpaikkoja, joissa kilpailu ei kiritä jatkuvaan parantamiseen. Esim. Yle, VR, eläkevakuutusyhtiöt, KELA jne. Lanseerataan Oksaharjun laki: ”Siinä missä yksityinen sinnittelee kahdella, julkinen palkkaa kymmenen”. Ja tappiot maksaa veronmaksaja.
Nimetön
Nimetön
TeliaSoneran ja Sammon omistukselle 5,3 miljardille eurolle valtio saa 5 % osingon. Lainasta valtio maksaa 1 % prosentin korkoa. TeliaSoneran ja Sammon osinkotuotolla valtio siis kattaa 5 * 5,3 = 26,5 miljardin lainan korkomenot. Minusta ei kannata myydä.
Nimetön
Nimetön
Matti mikäli argumentoit osinkotuottojen perään niin eikö valtion sitten kannattaisi ottaa 20miljardia lisää lainaa ja sijoittaa ne korkean osinkotuoton osakkeisiin? Tehdään Suomesta hedge fund jota Solidiumin osaavat salkunhoitajat pyörittää 😉 Mitä vähemmän valtio on kiinni muissakuin startegisen intressin osakkeissa sen parempi.
Nimetön
Nimetön
Tämä on sitten ideologinen päätös myydä omistukset. Mutta minusta sitä ei voi perustella lainan vähentämisellä. Norjalla on iso osakesalkku, joten ei osinkojen saaminen myöskään tavatonta ole valtiolle.
Nimetön
Nimetön
Oljefondetin kohdalla ’iso’ on vielä vähättelyä, sen arvo lienee reilusti yli 500 miljardia euroa. Sitä hallinnoi Norjan keskuspankin varainhallintaosasto. Koko Norges Bankissa on sen verkkosivujen mukaan 660 työntekijää, vaikka laskettuna Solidium-kaavalla (henkilöitä per hallinnoitu euro) jo pelkästään varainhallinnassa pitäisi olla 800 henkeä.
Nimetön
Nimetön
Solidiumissa on toimitusjohtaja, 3 sijoitusjohtajaa, 1 päälakimies, 2 sijoituspäällikköä, 2 analyytikkoa, talousassistentti, johdon assistentti ja hallinnollinen assistentti sekä seitsenjäseninen hallitus. Kun tämä kokoonpano ei pärjää indeksille (eikä pääse edes kovin lähelle), tyypillinen valtionhallinnon ratkaisu on tietysti lisätä työvoimaa jolloin tulos väistämättä paranee. Ja jos analyytikoita palkataan lisää, toimitusjohtajan, sijoitusjohtajien ja sijoituspäällikköjen palkaa pitää myös varmaan nostaa, koska näiden vastuun (ts. alaisten) määrä nousee.
Nimetön
Nimetön
Budjettivajeen voi myös kattaa ottamalla 180 miljardia lainaa ja sijoittamalla se osakkeisiin, reaalituotto osingosta ja arvonnoususta 11 miljardia vuodessa. Jos lainan reaalikorko yli pitkän ajan olisi noin 1 %, niin erotukseksi jää 9 miljardia…
Nimetön
Nimetön
Jee, Sammolla maksaa kahdenvuoden kehitysavun!
Nimetön
Nimetön
Jukka ehdolle eduskuntaan Pro Wahlroos Capital -kansalaisliikkeen edustajana! Tulen äänestämään! 😀
Nimetön
Nimetön
Täytyy sanoa Jukka, että olet hyvän kuvan antanut näillä kirjoituksillasi itsestäsi ja taidoistasi ja olet tehnyt erittäin lupaavan alun blogi-ihmisenä! Olet tätä vauhtia pääsemässä vielä Suomen maineikkaimpien sijoitusalan ihmisten joukkoon jos kirjoitat jatkossakin yhtä ansiokkaasti! Toivottavasti jaksat aina yhtä ponnekkaasti paneutua asioihin ja muista, kirjoittaessa saattaa innostua joskus vähän liikaakin! Se menee tosin kohdallasi nuoruuden piikkiin. Ikä näyttää, tuleeko sinusta eräiden muiden kärjekkäiden mielipidehenkilöiden tapainen vanhempanakin vai tasoittuvatko kirjoituksesi iän myötä. Mukava lukea blogiasi, eikä samaa voi sanoa kuin aika pienestä osasta muista.
Nimetön
Nimetön
Niin se Norjan öljyrahasto, sen arvo on n. 520 miljardia euroa ja omistavat esim. n. 8000:n eri yhtiön osakkeita ympäri maailmaa… myös OMXH mukana: 27 isosta yhtiöstä pienet siivut. Kyllä ne Norjalaiset ovat viisaita. Suomessa puolestaan valtion sijoitusyhtiön hyvänä politiikkana pidetään sijoittamista pelkästään suomalaisiin firmoihin, ja tosiaan niin kuin Jukka toteaa, suurin osa niistä on ihan kuralla.
Nimetön
Nimetön

Tätä itsekin olen ihmetellyt. Miksi Suomessa ei voida omistaa globaalisti osakkeita ympäri maailmaa vaan tyydytty ainoastaan kotimaan tarjontaan. Mikäli valtio olisi hoitanut verovaroista kasatut omistuksensa paremmin, ei meillä olisi minkäänlaista huolen häivää. Veroja voitaisiin laskea, ei tarvitsisi ottaa velkaa ja palvelut pelaisivat. Nyt kun yhtiöitä on salkussa aivan liian vähän ja liian pienillä prosenteilla niin ainoa tie rahjoittaa valtiontaloutta ja palveluja on ottaa velkaa ja kiristää verotusta joista kumpikin heikentää maamme kilpailukyä. Hyvinä aikoina on tehty surkeitä päätöksiä! Säästötoimet olisi pitänyt aloittaa jo hyvinä aikoina ja investoida kertyneet varat osakkeisiin ympäri maailmaa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa joudutaan”pakkomyymään” kun muutakaan ei… Lue lisää >>

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.