Nordnet Blogi

Ensi kevään osinko-osakkeet

Valtaosa sijoittajista suorastaan rakastaa osinkoja. Se on ymmärrettävää, koska rahana maksettava osinko on ainoa käteiseksi tuloutuva rahavirta koko sijoitusaikana ennen osakkeiden mahdollista myyntihetkeä. Tarkastelussa tulee tosin olettaa, että pääomanpalautukset voidaan rinnastaa osinkoihin. Listasin tähän merkintään tulevan kevään todennäköiset osinko-osakkeet efektiivisen tuoton näkökulmasta.

Hyödynnän merkinnässä omia havaintojani yhdistettynä Inderesin laatimiin osinkoennusteisiin. Aloitan ”parhaiden” osinkoyhtiöiden listauksesta. Ensin mainittu on ennusteen mukaan osinkotuotoltaan houkuttelevin.

Pörssiyhtiö Osinkotuotto
Sanoma 8,7% (0,60 EUR)
Metso 8,3% (2,20 EUR)
TeliaSonera 8,2% (3,60 SEK)
Elisa 8,1% (1,30 EUR)
UPM 7,5% (0,60 EUR)
Fortum 7,4% (1,00 EUR)
Aspo 7,2% (0,42 EUR)
Alma Media 7,1% (0,35 EUR)
Ramirent 7,1% (0,39 EUR)
Keskisuomalainen 7,0% (1,00 EUR)

Sanoma on profiloitunut perinteisesti hyvänä ja tasaisen varmana osingonmaksajana. Vuosia sitten markkinoilla oli nyrkkisääntönä, että Sanoman osake on halpa alle 20 euron osakekurssilla. Tuolloin yhtiön vuotuinen osakekohtainen osinko oli euron tasolla, mikä tuotti mainitulle kurssitasolle viiden prosentin efektiivisen osinkotuoton. Lisäksi Sanoman riskiprofiilin katsottiin olevan matala, osingonmaksuhalun korkea ja omistajarakenteen vakaa.

Tätä kirjoittaessa Sanoman osake maksaa hieman yli 7 euroa. Tämä on perusteltua, koska yhtiön maksama osakekohtainen osinko on ollut viime vuosien aikana selvässä laskutrendissä. Pörssiosakkeen laskennallinen arvohan muodostuu siitä rahamäärästä, jonka yhtiö kykenee jakamaan (osinkoina) omistajilleen jäljellä olevana elinaikanaan. Yleensä yhtiön maksama osakekohtainen osinko ja pörssikurssi kulkevat käsi kädessä jo muutaman vuoden sijoitushorisontilla. Sanomassa sijoittajan täytyy kuitenkin huomata myös osingonjakosuhde eli osingon osuus yhtiön tuloksesta sekä yhdistää tämä havainto rahavirran ja velkaantuneisuuden kombinaatioon. Heikko tase ei siis mahdollista kovin suurta osingonkorotuspotentiaalia lähivuosina, vaikka yhtiön tulos kestäisikin toimialan rakennemuutosta ja heikkoa suhdannetta.

Metson päätyminen osinko-osakkeiden listalle johtuu uskoakseni siitä, että yhtiö joutui perumaan päättyvälle syksylle kaavaillun lisäosingon poliittisen painostuksen vuoksi. Lisäosingolle korvamerkitty raha ei ole kuitenkaan kadonnut yhtiön kassasta minnekään, joten ensi keväänä Metson osakkeenomistajia palkittaneen tavanomaista avokätisemmin. Valitettavasti valtio-omistaja jää yhtiössä dominoivaan asemaan myös ensi kevään osingonmaksun jälkeen.

Elisa ja TeliaSonera lukeutuvat pörssiyhtiöihin, jotka ovat tottuneet jakamaan koko vuosituloksensa osinkoina keväisin. Korkeaan osingonjakosuhteeseen viitaten olen itse sitä mieltä, että kyseisten yhtiöiden kohdalla ainoa merkittävä sijoitustuotto liittyy osinkovirtaan. Yhtiöiden osakekurssit eivät voi nousta pitkällä aikavälillä merkittävästi ilman osakekohtaisen oman pääoman kasvua, sillä mainittujen kohdeyhtiöiden liiketoiminnalliset kannattavuudet ovat jo nykyhetkellä täysin kohdillaan. Esimerkiksi Elisan tapauksessa osakekohtainen oma pääoma on kirjoitushetkellä alhaisemmalla tasolla kuin 1990-luvun lopussa. Teleoperaattorit ovat mielestäni todellisia lyhyen tähtäimen osinkokoneita, mutta eivät niinkään potentiaalisia pitkän aikavälin osinkosumman kasvattajia saati sitten kurssiraketteja. Parivaljakon osakkeiden tuotto-odotus tarkoittaa siis käytännössä osinkoa, kun tuloksesta ei jää juurikaan varoja kasvuinvestointeihin.

Fortum on osinkoyhtiö, joka löytyy myös potentiaalisten ostokohteideni listalta. Toistaiseksi vain vaisto ja käteisen puute ovat estäneet minua aloittamasta maltillisia ostoja yhtiössä. Kirjoitin yhtiöstä viime kesäkuussa seuraavasti:

”Fortum on mielestäni kohtuullisen hyvä yhtiö, jonka arvo nojaa pitkälti nykyisen osinkotasoon, ei niinkään osinkosumman lähitulevaisuuden kasvattamiseen. Vierastan yhtiössä kolmea asiaa: byrokratiaa, valtio-omistajaa ja Venäjää. Byrokratialla tarkoitan sitä, että yhtiössä voisi olla edelleen tehostamisen varaa. Valtio-omistaja on järkyttävä yhtiökumppani monestakin syystä, joista päällimmäisiä ovat poliittisten päämäärien ajaminen yhtiön kautta ja toisaalta valtion enemmistöomistuksen tuomat rajoitteet yhtiön epäorgaanisiin M&A-mahdollisuuksiin (jotka ovat todella tärkeitä juuri nyt, kun orgaaninen kasvunäkymä Euroopassa jää heikoksi). Rajoitteilla tarkoitan esimerkiksi lakia valtionyhtiöistä, joka säätää yritysjärjestelyt eduskunnan hyväksynnästä riippuvaisiksi. Lopulta Venäjä muodostaa Fortumille mielestäni suuremman riskin kuin mahdollisuuden, sillä yhtiö toimii maassa väärällä toimialalla (energia on herkkä asia itänaapurillemme). Voisin kuitenkin ostaa Fortumia noin P/BV 1,3 tasolta eli nykyhetkellä hieman päälle 13 euron osakekurssilla.”

Ostojen aika siis lähenee uhkaavasti. Fortumin vahvan osinkovirran takeena on mielestäni suhdanteen yli melko defensiivisenä toimiva liiketoimintamalli, joka generoi yhtiön kassaan rahavirtaa tasaisen varmasti. Sijoittajat ovat viime vuosina tottuneet Fortumin osalta euron osakekohtaiseen osinkoon, minkä Inderes ennustaa säilyvän laskevasta tuloskehityksestä huolimatta myös ensi keväänä. Tosin nykykurssilla myös alhaisemmat osingonmaksutasot tuottaisivat varsin kelvolliset efektiiviset osinkotuotot jo sijoitushetkellä. Mainitsemieni riskien kääntöpuolena on lisäksi mahdollista, että yhtiön Venäjän-liiketoiminta tarjoaisi onnistuessaan pidemmän aikavälin kasvualustaa. Yleisellä tasolla Fortumin ydinliiketoiminnan riskiprofiili on enemmistön asemassa toimivaa valtio-omistajaa ja poliittista riskiä huomioimatta hyvin maltillinen.

Kymmenen houkuttelevimman osingonmaksajan listalta löytyvä Aspo on yksi OMXH:n puhdasverisimmistä monialayhtiöistä. Tarkoitan sitä, että konserni toimii useilla toimialoilla, joiden keskinäiset synergiat ovat vain vähäiset tai jopa olemattomat. Samaan osakkeeseen sisältyvät tulovirrat syntyvät siten melko lailla toisistaan riippumatta, mikä ilmenee parhaimmillaan suhdanteen yli vakaana osingonmaksukykynä yhtiön tulovirtojen ollessa hajautetut laajalle. Sijoittaja saa näin ollen yhtiön sisäistä hajautushyötyä yhdessä osakkeessa. Heikosta alkuvuoden tuloskehityksestä huolimatta Inderes ennustaa Aspon maksavan merkittävän osingon myös ensi keväänä. Nähdäkseni tämä kuitenkin edellyttää, että maailmantalouden ja rahtimarkkinoiden näkymät eivät entisestään heikkene talven aikana.

Alma Media ja useita vuosia takaperin salkustani löytynyt Keskisuomalainen lukeutuvat mediayhtiöihin, jotka ovat perinteisesti jakaneet selvästi yli puolet vuosituloksestaan osinkoina. Keskisuomalaisen tapauksessa osinko on tupsahtanut osakkeenomistajien tileille viime vuosina kaksi kertaa kalenterivuodessa. Tämä johtuu siitä, että yhtiö on käyttänyt osakeyhtiölain suomaa mahdollisuutta jakaa tavanomaisen osingon lisäksi myös harkinnanvaraista lisäosinkoa, johon yhtiön hallitus on hakenut yhtiökokoukselta valtuutusta säännönmukaisesti. Tätä merkintää kirjoittaessa Keskisuomalainen on päättänyt jakaa lisäosinkoa myös kuluvana vuonna. Lisäosingon täsmäytyspäiväksi yhtiön hallitus esittää 7.12.2012, mikä tarkoittaa osingon kirjautumista osakkeenomistajien tileille 14.12.2012.

Minulle tuli hienoisena yllätyksenä, että myös Ramirent löytyy osinkoyhtiöiden listalta – yhtiöhän on profiloitunut 2000-luvun aikana pörssissä lähinnä kasvuyhtiön statuksella, mihin liittyy yleensä alhainen efektiivinen osinkotuotto ja korkea tulevaisuuden kasvupotentiaali. Yhtiön osake on kuitenkin laskenut viime vuosina arvostuksessa edellisen noususuhdanteen huippukertoimista. Vuoden 2012 ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana yhtiön tulos on kohentunut selvästi ja rahavirta (investointien jälkeen) kääntynyt merkittävästi parempaan suuntaan. Myös nettovelkaisuutta kuvaava gearing on laskenut kohtuulliselle, joskaan ei vielä erityisen vahvalle 73% tasolle. Pidän Inderesin osinkoennustetta Ramirentin kohdalla melko optimistisena skenaariona ja olisin osakkeenomistajana varuillani suhdanneherkän rakennussektorin näkymien osalta vuodelle 2013. Korkea efektiivinen osinkotuotto ei lämmitä mieltä, jos yhtiö joutuu ensi vuonna paikkaamaan tasettaan kalliilla tavalla suhdanneongelmien vuoksi. Puskureita siis kannattaisi mielestäni jättää yhtiön kassaan pahemman päivän varalle.

Hieman tunnelmaa latistavana lisäyksenä on todettava merkinnän lopuksi, että yllä listatut korkeat efektiiviset osinkotuotot eivät muodosta oikotietä onneen. Oikeastaan ne johtavat osakesijoittajan todennäköisesti harhapolulle pitkän aikavälin tuottojen näkökulmasta. Nimittäin uskon, että osakekannan markkina-arvoa maksimoidakseen pörssiyhtiön tulee maksimoida maksamaansa osinkovirtaa tulevaisuudessa, eikä suinkaan nykyhetkellä. Jos liiketoiminnan nettotuloksesta jaetaan valtaosa voitonjakona osakkeenomistajille, jää yhtiön tulevaisuuden kasvuhankkeisiin yleensä auttamattoman pieni rahasumma ainakin oman pääoman ehtoisen tulorahoituksen osalta.

Henkilökohtaisesti suosin yhtiöitä, jotka eivät yleensä loista efektiivisen osinkotuoton perusteella laadittujen listojen kärkisijoilla. Minulle tärkeintä ei ole korkea osinkotuotto sijoitushetkellä, vaan kasvava osakekohtainen osinko pitkän sijoitushorisontin aikana. Kun pörssiyhtiön maksama osinko kasvaa vuosi toisensa jälkeen, on sijoittajan omaan hankintahintaan laskettu osinkotuotto kohonnut yleensä jo muutaman vuoden kuluttua sijoitushetkestä erinomaiselle tasolle. Laatuyhtiöistä mainittakoon tältä osin erinomaisena esimerkkinä The Coca-Cola Company, joka edustaa kirjoitushetkellä salkkuni toiseksi suurinta ulkomaista sijoitusta. Yhtiö on kasvattanut osakekohtaista osinkoaan tasan 50 vuotta putkeen. Omasta näkökulmastani tärkeintä on toki se, että yhtiö tekee saman tempun myös tulevina vuosikymmeninä.

Kirjoittaja omistaa kirjoitushetkellä mainituista yhtiöistä The Coca-Cola Companya. Kirjoittajan mielestä erityisen mielenkiintoinen listan ulkopuolinen kotimainen osinko-osake on Sampo. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kirjoittaja on julkaissut sijoituskirjan Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen.

 

Photo credit: Tax Credits / Foter / CC BY

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

TT23 Marraskuu, 2012

Valitettavan moni noista listan yrityksistä ovat sellaisia etteivät ne ole viime vuosina tuottaneet osinkojen kasvua vaan pikemminkin päinvastoin. Fortum ehkä selkeimpänä esimerkkinä tällaisesta Sanoman lisäksi. Omistan Fortumia noista ja sitä lähinnä sen takia ettei kilpailu pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ole kovaa vaan tasaista tuloa tuottavaa. Valitettavasti Fortum aikoo myydä omaisuuttaan, jotta sillä on varaa maksaa tuo Euron osinko ensi keväänäkin. Keskipitkällä aikavälillä uskon Fortumin osingon jopa laskevan ainakin väliaikaisesti, joten sitä ei kannata ostaa ainakaan osingon takia vaan lähinnä vakuutuksena energian hinnan nousun varalta. Valtio omistajan ulosmittaa kyllä nykyisessä taloustilanteessa maksimiosingot mikä ei yhtään auta tulevaisuuden tulovirtoja mahdollisten investointien kautta.

Mediafirmat ovat murroksessa enkä usko noiden listalla olevien kovin hyvin parantavan osingonmaksukykyään lähitulevaisuudessa. Operaattorit taas varmaan pystyvät ainakin ylläpitämään sitä. Metson ja UPM:n näen mielenkiintoisimpina mitä tulee keskipitkän aikavälin osinkojen kasvamiseen. UPM ei tosin ainakaan ennen Olkiluodon valmistumista ja suurempia yrityskauppoja ilman siihen pysty. Ramirent on sitten taas jokerikortti, josta itselläni ei paljon hajua ole, mutta näkisin itä-Euroopan olevan sille mahdollisuus joka saattaa muodostua hyvinkin tuottoisaksi.

Kaikista tärkein asia on kuitenkin osingonmaksukyvyn kasvattaminen ja yhden vuoden osinkoprosentti on kuitenkin aika lailla yhdentekevä asia. Tällä hetkellä en näe Suomen pörssissä kovin montaa yritystä jonka osingot kasvaisivat seuraavan viiden vuoden aikana huomattavasti. Olen kuitenkin yleensä väärässä, joten varmaan myös tässäkin asiassa.

Koeramies23 Marraskuu, 2012Noilta listoilta puuttuu Saga Furs jota ei pienuutensa vuoksi kukaan analyytikko oikeen tunnu seuraavan. Osinkotuotto kuitenkin korkea vuodesta toiseen ja maksukykyä olisi paljon suurempaankin osinkoon kun ulos jaetaan. Onko sinulla mitään näkemystä kyseisestä yhtiöstä?
Harri24 Marraskuu, 2012“Hieman tunnelmaa latistavana lisäyksenä on todettava merkinnän lopuksi, että yllä listatut korkeat efektiiviset osinkotuotot eivät muodosta oikotietä onneen. Oikeastaan ne johtavat osakesijoittajan todennäköisesti harhapolulle pitkän aikavälin tuottojen näkökulmasta. ”Miten kommentoit esim. Jeremy Siegel:in Stocks for the long run -kirjassa esitettyä tutkimusta, jossa korkeimman kvintiilin osinkotuoton osakkeet voittivat S&P500 -indeksi luvuin 14,22 % vs. 11,13 % alhaisemmalla betalla vuosina 1957 – 2006.

Myös Dreman esittää vastaavankaltaisia tutkimustuloksia kirjassa “Contrarian Investment Strategies: The Psychological Edge”, jossa korkeimman kvintiilin osinkotuoton osakkeet voittavat markkina-indeksin 12,5 % vs. 11,6 % vuosina 1970 – 2010.

Suomessa ilmiötä on tutkinut esim. Eemeli Rinne & Sami Vähämaa (http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1740655) päätyen samanlaiseen tulokseen OMXH25 yhtiöiden kohdalla.

Jukka Oksaharju24 Marraskuu, 2012Koeramies: Tutustuin yhtiöön viimeksi kunnolla siihen aikaan, kun yhtiö kulki vielä nimellä Turkistuottajat. Tuolloin vierastin yhtiön kokoluokkaa, osakkeen epälikvidiä luonnetta ja pidemmän aikavälin poliittista riskiä. Nähdäkseni kyseiset tekijät eivät ole muuttuneet miksikään, joten yhtiö ei istu kovin hyvin ostomuottiini. Mutta on OMXH:ssa kymmenittäin huonompiakin yhtiöitä.
Jukka Oksaharju24 Marraskuu, 2012Harri: Hyviä huomioita. Minulle tuo indikoi, että yritysjohto on keskimäärin kyvytön investoimaan yhtiön kassavirtaa yritystoiminnan laajentamiseen omistaja-arvon kasvua tukevalla tavalla. Siksi saattaa olla keskimäärin viisaampaa jakaa suurempi osa tuloksesta ulos osinkoina, jolloin osakkeenomistajat voivat investoida kassavirran itse edelleen (verojen jälkeen). Uskon kuitenkin, että hyvin johdetuissa laatuyhtiöissä yritysjohdon sinkoon kannattaa jättää riittävästi panoksia kasvuhankkeita varten. Oikeastaan vasta julkaistun kirjani kolmas luku käsittelee tätä aihepiiriä. Lupaan tutustua linkittämääsi tutkimukseen paremmalla ajalla. Katsotaan sitten, onko näkemystäni syytä muuttaa tai täydentää.
silvermining24 Marraskuu, 2012Kiitos tästä ajankohtaisesta “alkavaa osinkorallia” koskevasta merkinnästä ja kirjasta, joka saapui eilen. Ensi tuntumalta kirjan sisältö jatkaa yli 200 sivun verran sitä laadukasta tasoa, johon olemme blogissasi tottuneet.
Michael26 Marraskuu, 2012Muistista heittäisin, että TeliaSonera ei ainakaan maksa 100 % tuloksesta osinkoina. KL:n sivuilla:67,3 58,1 53,6 42,5 101,6

kun taas Elisa:

100,8 135,3 125,4 88,3 129,6

TeliaSonera on investoinut ihan mielettömästi aasiaan päin. Toisin kuin elisa mihinkään.

Ihan kuin analyysin tekijä olisi analysoinut Elisan ja kopioinut tämän koskemaan TeliaSoneraa. Vai olenko nyt ymmärtänyt aivan väärin?

SH27 Marraskuu, 2012Onko kirjoittaja seurannut F-Securea?Yhtiö on tarjonnut omistajilleen jo vuosien ajan tasaista kurssilaskua. En näe tätä kuitenkaan oireena liiketoiminan heikkoudesta, vaan kyse lienee sijoittajien tarkastelunäkökulman muuntumisesta. Yhtiö hinnoiteltiin ennen kasvuyhtiöksi (P/E jatkuvasti yli 20), mutta kasvuyhtiön statuksen haihtuessa myös arvostustasot ovat laskeneet.Tällä hetkellä P/E n. 12 ja osinkotuotto edellisen vuoden osingon mukaan laskien n. 4 %. Tietoturvayhtiöltä ihan asialliset lukemat varsinkin kun minusta liiketoiminnassa ei sinänsä ole mitään vikaa ja kasvumahdollisuuksiakin lienee. Koko tulos voidaan putkauttaa ulos niin halutessaan. Tämä toki riippuu Riston tahdosta, joka yksin päättää paljon haluaa rahaa “yhtiöstään”.Vaikka sanoin kurssilaskun mielestäni johtuneen kasvuodotuksien hiipumisesta, F-secure on kyennyt kasvamaan kannattavasti myös edellisinä heikkoina vuosina ja itse asiassa tuloskin näyttäisi kohenemisen merkkejä. Kasvu on vain hidastunut, mutta jatkunee ja uusien tuotteiden lyödessä läpi jopa kasvun vauhdittuminen uudelleen on täysin mahdollista.

Yhtiö on myös hyvin potentiaalinen osingon kasvattaja ensi keväänä, kun tämän hetken tuottoprosenttikuninkaat lienevät monet hyvin potentiaalisia osingon laskijoita.

Jukka Oksaharju27 Marraskuu, 2012Michael: Omassa “kirjanpidossani” olen huomioinut voitonjakona myös omien osakkeiden takaisinostot, mikä nostaa yhtiön takaisin osakkeenomistajille tilittämää voiton määrää. Olet oikeassa, että TeliaSoneran rahassa maksama osinko on jäänyt selvästi alle sadan prosentin, joskin jakosuhde on kuitenkin ylittänyt keskimäärin selvästi 50 prosenttia. Elisan tapauksessa voitonjakopolitiikka on ollut huomattavasti suoraviivaisempaa ja rahamääräiseen osinkoon perustuvaa.
Jukka Oksaharju27 Marraskuu, 2012SH: Olen seurannut erityisesti viime aikoina hyvinkin tarkasti. Lisäisin asiantuntevaan kommenttiisi kaksi asiaa: ensinnäkin näen yhtiön taseen hyvin vahvana, sillä gearing on tukevasti negatiivinen (yhtiöllä on siis nettokassa). Tämä takaa, että voittoa todella voidaan putkauttaa pääomistajan suostumuksella ulos vaikka koko vuosituloksen verran. Toisekseen näen yhtiön selvänä takeover-kandidaattina, jos pääomistaja haluaa omistuksestaan luopua (aikanaan). Kaksi keskeisintä syytä, miksi en vielä omista F-Securen osakkeita liittyvät kilpailuedun hahmottamiseen sekä toimialan ja yhtiön pääkilpailijoiden tuntemukseen. Nämä tekijät saattavat olla hyvinkin puutteita omassa ymmärryksessäni, eikä vikoja löydy välttämättä lainkaan itse yhtiöstä. Arvostuksen osalta näen F-Securen puhtaasti lukujen valossa hyvin kiinnostavana nykyisellä 1,50 euron tasolla. Kyse on siis omalla kohdallani toistaiseksi laadullisten tekijöiden asettamista esteistä aloittaa osto-ohjelma.
Antti29 Marraskuu, 2012Asiani ei ole oikeassa paikassa, mutta kommentoin kuitenkin täällä. Olen lukenut uutta kirjaasi innostuneella mielellä ja vaikka en aivan kaikkea vielä pystynytkään omaksumaan, voin todeta, että olet kirjoittanut ehkä parhaimman suomalaisen sijoituskirjan!
Elias tapaninen19 Joulukuu, 2012“Tutustuin yhtiöön viimeksi kunnolla siihen aikaan, kun yhtiö kulki vielä nimellä Turkistuottajat. Tuolloin vierastin yhtiön kokoluokkaa, osakkeen epälikvidiä luonnetta ja pidemmän aikavälin poliittista riskiä. Nähdäkseni kyseiset tekijät eivät ole muuttuneet miksikään, joten yhtiö ei istu kovin hyvin ostomuottiini.”On se kumma, että joillekin ei raha kelpaa, vaikka sitä oikein ovesta tyrkytetään. Kun tuoreimman tulosjulkistuksen jälkeenkin paperia sai alkuunsa vielä oman pääomansa hinnalla, jolla tulot oli vaatimattomasti reilut 20 % osakkeen hinnasta, niin jotain on vialla, jos pienen koon ja likviditeetin takia jättää ostamatta. Puhumattakaan hieman aikaisemmin. Vaikka itsekin vasta myöhään tänä vuonna hyppäsin kelkkaan mukaan, tilikauden tulos oli vaatimattomasti noin kolmanne ekan eräni ostohinnasta. Montaa vuotta ei tarvitse odottaa, kun osingot ovat jo kuitanneet ostot.

“Mutta on OMXH:ssa kymmenittäin huonompiakin yhtiöitä.”

Tässä olet harvinaisen oikeassa.

Vuoden 2012 luetuimmat jutut pähkinänkuoressa | Nordnet Blogi31 Joulukuu, 2012

[…] Oksaharjun marraskuussa esittämä veikkaus ensi kevään osinko-osakkeista on kohonnut hyvin nopeasti Nordnet Blogin vuoden 2012 luetuimmaksi kirjoitukseksi, eikä aivan […]

Mielipide3 Tammikuu, 2013>”Teleoperaattorit ovat mielestäni todellisia lyhyen tähtäimen osinkokoneita, mutta >eivät niinkään potentiaalisia pitkän aikavälin osinkosumman kasvattajia saati >sitten kurssiraketteja. Parivaljakon osakkeiden tuotto-odotus tarkoittaa siis >käytännössä osinkoa, kun tuloksesta ei jää juurikaan varoja kasvuinvestointeihin”

Olen pohjimmiltaan samaa mieltä, mutta mielestäni asiaa ei voi ohittaa noin mustavalkoisesti. Onhan vaikkapa Elisalla kait ihmisiä töissä, jotka ihan työajallaan kehittävät uusia tuotteita ja mahdollistavat näin tulevaisuuden kasvua? Elisalta lienee tullut aika joukko uusia liiketoiminnan kasvuun tähtääviä tuotteita / palveluita, vaikka viime vuosina on jaettukin yli 100% tuloksesta. Ei kai aina tarvitse erikseen lisää investoida että yritys voisi kasvaa?

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

1
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Missä biohitin osinko ? Maksaa muuten 10% On varsinainen OSINKOKONE

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.