Nordnet Blogi

Eri paniikit – samat romahdukset

1987

Pörssiromahdukset kuuluvat osakesijoittamiseen. Niitä on viime aikoina tullut noin kymmenen vuoden välein. Vuoden 1987 mustaan maanantaihin johti taustalla ollut pitkä kurssinousu, ensimmäiset ohjelmistovetoiset trading-strategiat sekä instituutiosalkkujen hedging-strategiat, missä indeksifutuuria myytiin sitä enemmän lyhyeksi, mitä alemmas kurssit tulivat. Romahduksen alettua trading-ohjelmistot ja salkun dynaaminen suojaaminen ruokkivat alamäkeä entisestään. Sitä mukaa kun kurssit tulivat alas, muun muassa indeksifutuuria myytiin lyhyeksi salkun suojaksi. Tämä synnytti (johdannaismarkkinatakaajille) paineita myydä indeksissä olevia osakkeita. Alas tultiin pahimmillaan yli 20 prosenttia yhdessä päivässä. Mustasta maanantaista kuitenkin palauduttiin parissa vuodessa.

2000

Niin sanotun IT-kuplan puhkeaminen oli pitkästyttävämpää. Alamäkeä vuoden 2000 alkuvuodesta kesti kolmatta vuotta ja palautumisessa aina seuraavaan finanssikriisiin asti. Sen synnyn syy olivat ylisuuret odotukset ”uutta” toimialaa kohtaan. Yahoon 900:n P/E-lukua perusteltiin ”uudella taloudella”. Vanhat säännöt eivät kuulemma päteneet kasvuyritysten osalta. Pankkiirit vaativat työpaikoillaan pukukoodista luopumista ja monet perustivat omia IT-yrityksiä. Siihen he saivat nopeasti muutama sata miljoonaa, jotka ensisijaisesti paloivat hienoihin toimistoihin ja näyttäviin juhliin. Suomessa tämän tyylilajin surkuhupaisin esimerkki taitaa olla Riot-Entertainment (tämän tarinasta tehtiin kyseistä aikakautta hyvin kuvaava, uskomaton dokumentti). Ei ihme, että teknologiapainotteinen Nasdaq-indeksi tippui 78 prosenttia huipustaan ennen pohjan ilmestymistä näkyviin.

2008

Finanssikriisi alkoi näkyä vuoden 2007 syksystä lähtien, kun keskuspankit tekivät päivästä toiseen uusia likviditeettiennätyksiä. Kaupalliset pankit kun eivät luottaneet rahojaan kilpailijalle edes yhdeksi yöksi. Kaikki pelkäsivät toistensa taseessa olevia, hienoon paperiin käärittyjä roskalainoja. Keskuspankit tulivat hätiin rahoittamaan pankkien päivittäisiä rahoitustarpeita. Keväällä palauduttiin hieman, mutta syksyllä pörssi romahti. Vuoden 2007 lokakuusta alkanut alamäki jatkui aina vuoden 2009 maaliskuuhun asti. S&P 500 -indeksille pakkia tuli noin 50 %. Suurin osa siitä syksyllä 2008. S&P 500 -indeksille kesti neljä vuotta, ennen kuin oltiin palattu kriisiä edeltäville tasoille.

2020

Nykyisen pörssiromahduksen taustalla on kaksi tekijää. Yliarvostetun osakekuplan puhkeaminen ennustamattomasta herätteestä, eli koronaviruksesta. Edellinen olisi jo ollut ihan tarpeeksi, mutta maailmantaloutta kuristavat, viruksen leviämisen hidastamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat kuin kaataisi bensaa liekkeihin. Alamäki ei tälläkään kertaa lopu kuukauden jälkeen. Vaikka kaikki yritykset eivät merkittävästi kärsikään, varsinkin isoksi kasvanut palvelusektori (laajassa merkityksessä) on liemessä. Lisäksi koronaviruksesta syntyvät liikkuvuuden rajoitukset ja karanteenit ovat pitkäkestoisia. Ei vähiten siksi, että kohta Aasiassa alkaa koronan uusi tuleminen.

Kuplakellon kalibrointi

Tästäkin selviämme. Ihmiskunnan osakemarkkinahistoriaan mahtuu huomattavasti isompiakin kriisejä. Silti osakkeet ovat keskimäärin tuottaneet noin 7 prosenttia reaalituottoa viimeisen 218 vuoden aikana. Yhtälailla pörssiromahdus on oiva tilaisuus kalibroida kuplakelloa. Romahduksessa yritysten arvot lyödään kellariin. Kursseista lähtee ensin kuplailmat pihalle, kunnes ollaan jo alemyynnissä. Kun sumu 1–2 vuoden jälkeen hälvenee, eikä kukaan enää halua sijoittaa osakkeisiin, koittaa ostohetki, jonka keskimääräinen vuotuinen tuotto-odotus seuraavalle kymmenelle vuodelle selvästi ylittää pitkäaikaisen keskiarvon.

Yhteenveto

Tätä kirjoittaessa osakemarkkinat ovat päivästä toiseen heittelehtineet kymmenen prosenttia suuntaansa. Viivojen piirtelijöiden ja markkina-ajoittajien pitäisi nyt nostaa katsettaan ja nähdä metsää puilta. Historiallisen pitkä, kolmetoista vuotta kestänyt osakemarkkinanousu on tullut tiensä päähän. Tältä erää. Arvosijoittajan ei nyt tulisi vaihtaa strategiaa, vaikka arvo-osakkeita nyt lyödäänkin vieläkin kovemmalla kädellä. Pitkäjänteisen kuukausisäästäjän tulisi iloita osake-alesta. Sellaiseksi pyrkivien voi kaikessa rauhassa odotella muiden hosumista, ennen oman vaurastumisensa aloittamista.

Aikaisintaan 6 kuukauden tai 60 prosentin tiputuksen jälkeen on aika. Oikean ajankohdan tunnistaa siitä, että silloin kukaan ei enää halua sijoittaa osakkeisiin.

Lue myös:

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

6
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
jeppo
Vieras
jeppo
”Historiallisen pitkä, kolmetoista vuotta kestänyt osakemarkkinanousu on tullut tiensä päähän. ” Fake news!! Edellinen karhumarkkina loppui 2018 joulukuussa. Myös 2011 lopussa oli karhumarkkina. ”Ei vähiten siksi, että kohta Aasiassa alkaa koronan uusi tuleminen.” Olemassa olevat lääkkeet helpottavat jo nyt hiukan tilannetta ja uusia on pian jo ihmiskokeissa. ”Aikaisintaan 6 kuukauden tai 60 prosentin tiputuksen jälkeen on aika. Oikean ajankohdan tunnistaa siitä, että silloin kukaan ei enää halua sijoittaa osakkeisiin.” Taitaa kohta olla jo aika kun Martinkin alkaa panikoimaan. 😉 Itse en haluaisi, mutta kai se on pakko yrittää kun ei tässä konkurssissa enää paljoa lisäinvestoinnit tunnu.
seppo
Vieras
seppo
LOL! Olispa mukava tietää, miksi yllä oleva kommentti sai ennätykselliset 7 miinusääntä.
Defensiiveri
Vieras
Defensiiveri

Tässä tilanteessa työpaikkansa säilyttävä kuukausisäästäjä ei osta osakkeita, mutta laittaa kuukausittain rahaa sivuun tulevia ostoja varten. Nordnetin asiantuntijoilta odotetaan tarkkoja laskelmia ja mallinnuksia siitä, milloin on optimaalisinta aloittaa oma osakkeiden osto-ohjelma, saadakseen maksimaalisen tuoton siitä seuraavasta kurssien nousukaudesta, jonka voisi olettaa olevan n. 2021-2033, kunnes kaikki taas romahtaa. Toisaalta, tiedämmekö mitään siitä, millaisen inflaation valtavat elvytystoimet saavat aikaan? Millä muulla maailman velkakuorman voisi hoitaa kuin inflaatiolla? Ja miten tämä sitten vaikuttaa osakesijoittamiseen? Juuri nyt mieli tekisi ostaa erästä erityisen defensiivistä yhtiötä, jonka alaa on päivittäistavaroiden toimittaminen globaalisti. Yritän silti malttaa olla ostamatta, en osaa laskea liukuvilla keskiarvoilla tms. milloin pohja… Lue lisää >>

Bzznz
Vieras
Bzznz
Ulkoisvaikutuksista: Aktiivisijoittajan on erittäin helppo kerätä itselleen systeemiset ulkoishyödyt ja siirtää kustannukset ulkoishaitoista muille. Tässä globaalissa QE-MustaPekka pelissä erona se‚ että vain harvat voittavat ja useammille jää Musta Pekka käteen vuosikymmeneksi ulkoishaittojen muodossa. Tämäkään romahdus ei ollut ”Musta Joutsen” koska tämäkin täysin ennakoitavissa – sitä vaan ei tehty koska kustannukset on muille siirrettävissä. Simple as that
aapee
Vieras
aapee
”Kun sumu 1–2 vuoden jälkeen hälvenee, eikä kukaan enää halua sijoittaa osakkeisiin, koittaa ostohetki” –> Voihan se näinkin mennä, mutta kun katsotaan noita edellisiä romahduksia, niin mitään tiettyä aikaikkunaa ostojen ajoittamiselle ei voi antaa. 1987 kannattii ostaa 2-4 kk edellisistä huipuista, 2000 romahduksessa vasta 2,5 vuotta huipuista ja tosiaan viime kerralla tuo 1-2 vuotta vuoden 2007 huippujen jälkeen. Kannattavampaa on ollut aloittaa ostot tietyn %-määräisen romahduksen jälkeen. Mutta jos odottaa aina 50-60 % romahdusta niin voi jäädä luu käteen.
Leunam
Vieras
Leunam
Itse jatkan normaalisti kk säästämistä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Etf:t ja pari superrahastoa.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.