Tämä aamuraportti on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä sitä tule tulkita sijoitusneuvona. Tarkoituksena on antaa lukijalle näkemystä maailmantaloudesta ja rahoitusmarkkinoista edistäen ymmärrystä ja tietämystä näistä aiheista. Katso tarkentava vastuuvapauslauseke.

• Uskon Helsingin pörssin avaavan 0,5 % laskuun, tai vaihteluvälille [-0,9, -0,1] %.

Tämän aamuraportin on laatinut Nordnetin analyytikko Roger Berntsen tänään klo 06.45. Raportti on tarkoitettu oppimistarkoituksiin ja se perustuu globaalien rahoitusmarkkinoiden kehitykseen edellisen kaupankäyntipäivän jälkeen (historialliset luvut), mukaan lukien S&P 500 -futuurit, jotka ovat laskeneet 0,9 % Helsingin pörssin perjantaisen sulkeutumisen jälkeen, DAX-futuurit, jotka ovat laskeneet 1 %, öljyn hinta (Brent Blend), joka on noussut 2,1 %, ja USDEUR, joka on muuttumaton.

Helsingin pörssiin kuuluvien yhtiöiden kurssiajureina toimivia uutisia (kuten tuloksia) ei ole otettu huomioon ennusteessa. Roger Berntsen on julkaissut tätä aamuraporttia keskeytyksettä 20 vuoden ajan, mutta hän voi tehdä virheitä. Roger Berntsenillä ei ole omistuksia tässä raportissa mainituissa yhtiöissä.

Maailman osakemarkkinat

• Yhdysvaltain johtavat indeksit (S&P 500, NASDAQ COMP, DJIA ja RUSSELL 2000) laskivat perjantaina keskimäärin 1,6 prosenttia.
  • S&P 500 Volatility index (VIX) nousi 1,2 pistettä lukemaan 18,4.*
    • Dexcom Inc (6,6 %), Factset Research Systems Inc (6,4 %) ja Workday Inc (5,3 %) nousivat voittajalistalle kärkeen S&P 500 -indeksiin kuuluvista yhtiöistä.
    • Corning Inc (-7,9 %), Coinbase Global (-7,8 %) ja Ford Motor Co (-7,5 %) päätyivät pohjalle.
• Eurostoxx 600 laski perjantaina 1,5 prosenttia, kun taas Pohjoismaiden johtavat pörssi-indeksit (OMXS30, OBX, OMXH25 ja OMXC20) päätyivät keskimäärin 0,2 prosenttia plussalle.
  • EUROSTOXX 50 Volatility index (VIX) nousi 1,1 pistettä lukemaan 22,3.*
• Aasian suurimmat indeksit (ASX 200, NIKKEI 225, KOSPI, CSI 300, HANG SENG, SENSEX) ovat maanantaiaamuna keskimäärin 0,8 prosenttia laskussa.

*VIX > 25: Viestii pelosta ja epävarmuudesta. VIX < 15: Indikoi vakautta ja optimismia.

Aasian pörssien nuolet osoittavat kaikki alaspäin maanantaina. Tältä alueelta ei siis ole saatavissa vetoapua tänään. Sijoittajat nostivat monet pörssi-indeksit uusiin huippulukemiin viime viikolla, mutta mikään näistä ei ollut eurooppalainen. Tämä koski niin S&P 500-, Nasdaq-, Nikkei 225- (Japani) kuin Kospi-indeksiäkin (Etelä-Korea). Lisäksi Dow Jones Industrial Average nousi yli 50 000 pisteen, ennen kuin se laski hieman takaisin perjantaina.

Dow Jones -indeksi ja Nikkei 225 ovat muuten kaksi hintapainotettua indeksiä, toisin kuin useimmat muut. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiöt, joiden osakekurssi on korkein kyseisissä indekseissä, painavat eniten. Useimpien muiden indeksien painotus määräytyy markkina-arvon mukaan. 1800-luvulta peräisin oleva Dow Jones -indeksi on vuosien varrella onnistunut säilyttämään merkityksensä, vaikka S&P 500 on maailman dominoiva indeksi. On myös syytä mainita, että Dow Jones -indeksi on historiallisesti ollut teollisuusyritysten hallitsema, mutta viime aikoina useat suurimmista teknologiayhtiöistä ovat ottaneet yhä enemmän tilaa, mukaan lukien Nvidia, Apple, Microsoft ja Amazon.

Nvidian odotetaan muuten hallitsevan uutisotsikoita tällä viikolla, kun se julkaisee ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksensa keskiviikkona. Odotettavissa on vahvoja lukuja, ottaen huomioon viitteet yhä suuremmista investoinneista tekoälyyn (AI) ja tekoälyinfrastruktuuriin (datakeskukset). Se, ylittävätkö luvut markkinoiden odotukset, jää kuitenkin nähtäväksi.

Korot, valuutat ja raaka-aineet

• Öljyn hinta (Brent Blend) on tällä hetkellä 111 dollaria tynnyriltä.
• Tätä kirjoitettaessa 1 USD maksaa: 9,31 NOK; 9,45 SEK; 6,43 DKK ja 0,86 EUR, kun taas 1 EUR maksaa: 10,8 NOK; 10,99 SEK ja 7,47 DKK.
• Yhdysvaltain korkokäyrä on normalisoitunut (kahden vuoden korko, joka on 4,1 %, on matalampi kuin kymmenen vuoden korko, joka on 4,63 %).
• Yhdysvaltain pitkän aikavälin inflaatio-odotukset 10 vuoden breakeven-inflaatiovauhdilla (T10YIE) mitattuna ovat 2,49 prosenttia, kun Federal Reserven tavoite on 2 prosenttia (Lähde: Federal Reserve Bank of St. Louis).
• Kulta (Gold Spot), jolla käydään kauppaa dollareissa per troy-unssi, on lukemassa 4539,7 (18 % kaikkien aikojen huipusta).

Lähde: Raaka-aineet (korot, valuuttakurssit, raaka-aineiden hinnat, indeksit ja osakekurssit) on otettu Infrontista.

Joka arkiaamu ilmestyvästä Nordnetin aamukirjeestä löydät Roger Berntsenin tuoreet pörssikommentit.

Voit seurata analyytikko Berntsenin sijoituksia Nordnetin sosiaalisessa sijoitusverkostossa, Nordnet Socialissa.

Itselläni on jäljellä vielä yli 40 vuotta ennen varsinaista eläkeikää, mutta oma tavoitteeni on saavuttaa tuo jo paljon aikaisemmin. Mikäli saavutan taloudellisen riippumattomuuden tavoiteaikataulussani, on 35-vuotiaana edessä näytön paikka, pärjäänkö keräämälläni sijoitusvarallisuudella.

Ikuisena optimistina varaudun tietysti siihen, että saavutan kiitettävän sadan vuoden iän. Se tarkoittaisi peräti 65 vuotta FIRE-elämää. Tähän liittyen saan kuitenkin kerta toisensa jälkeen saman kommentin siitä, miten kuvittelen 500 000 euron osakevarallisuuden riittävän näin pitkän ajanjakson rahoittamiseen.

Oleellista on siis paljonko pystyn nostamaan sijoituksistani ilman, että rahat loppuvat kesken kaiken. SWR (Safe Withdrawal Rate) määrittää sen, kuinka monta prosenttia varoista on turvallista nostaa vuosittain. Koko aihe on firettämisen ydintä. Se määrittää, milloin tavoite on saavutettu ja millaisen elintason se pystyy tarjoamaan. Mikäli tavoitteena on jättäytyä työelämästä, voivat väärät arviot ajaa liian aikaisen eläköitymisen myötä konkurssiin tai pidentää työuraa jopa useilla vuosilla täysin turhaan. Pyrin välttämään kummankin kohtalon.

Nostostrategioita on useita ja ne tuntuvat tarjoavan valmiin ratkaisun varojen nostamiseen, mutta todellisuudessa asia ei ole ehkä aivan näin suoraviivainen. Haluankin avata tarkemmin mistä tässä on kyse ja mitä otan itse huomioon oman tulevan fire-elämäni rahoittamisessa.

Unohda 4 %:n sääntö

Perinteisenä nyrkkisääntönä pidetty, niin sanottu neljän prosentin sääntö perustuu tutkimuksiin, kuten Trinity Studyyn, jonka mukaan voit nostaa 4 % sijoitusvarallisuudestasi vuosittain ilman, että sijoitusomaisuutesi hupenee 30 vuoden ajanjaksolla. Konservatiivisempi arvio sanoo että 2 %:n SWR olisi realistisin, mutta tämä tekee taloudellisesta riippumattomuudesta monelle, pelkästään keskiluokkaistakin elämää havittelevalle, täysin utopistisen tavoitteen (4000 €/kk bruttotulo vaatii noin 2,4 miljoonan euron salkun!).

Varmaa on se, että varallisuuden tulee vuosi toisensa jälkeen kasvaa vähintään inflaation verran, mikäli elintaso halutaan pitää samalla tasolla loppuun saakka. Keskimääräisellä 2 %:n inflaatiolla tulisi salkun kokonaistuoton siis olla vähintään 6 % käyttäessä perinteistä 4 %:n sääntöä.

Oma tavoitteeni on pystyä nostamaan (inflaatiokorjattuna) noin 20 000–30 000 € vuodessa. Tämä tarkoittaa 500 000 euron salkussa jopa 6 %:n nostoa, jolloin kokonaistuoton tulisi olla vuosi toisensa jälkeen vähintään 8 %, mikäli inflaatio on 2 %. Ei mahdotonta, mutta hyvin epätodennäköistä varsinkaan 65 vuoden aikajanalla.

Pelkkien prosenttien tuijottamisen sijaan olennaisempaa on hahmottaa, millaisen tulotason oikeasti tarvitset elämiseen. Jos markkina romahtaa, tätä metodia käyttämällä tulosi laskevat joka tapauksessa riippumatta siitä, käytätkö 2, 4 tai 6 %:n nostosääntöä. Pelkkään prosenttilukuun nojaaminen on siis käytännön tasolla varsin epävarma strategia. Puhumattakaan siitä että myös oma kulutuksesi todennäköisesti elää ja muuttuu.

Syö kassa

Fireskenessä ehkä tyypillisempi, mutta muuten varsin epätyyppillinen näkemykseni on, että sijoitusomaisuus tulee kuluttaa pois. En todennäköisesti tee yhtään mitään lähes miljoonan euron potilla enää 90-vuotiaana, eikä käärinliinoissakaan tunnetusti ole taskuja. Kassaa kannattaa siis alkaa syömään jo hyvissä ajoin, jolloin helpotan omaa tuottotavoitettani sillä, että salkkuni ei tarvitse enää pysyä inflaation perässä tai välttämättä edes kasvaa.

Asetelma muuttuu olennaisesti sillä, että voin hyvillä mielin lähteä syömään pääomaa esimerkiksi jo 65-vuotiaana, jolloin 500 000 euron alkuperäinen osakevarallisuus olisi 2 %:n vuosittaisella kasvamaan jääneellä tuotolla yli 900 000 €. Loppuelämäksi eli ikävuosille 65–100 jäisi n. 2 140 euron bruttotulo kuukautta kohden, vaikka tuo lähes miljoonan potti ei tuottaisi enää euroakaan viimeisten 35 elinvuoden aikana. Se mitä tuolla rahalla siinä vaiheessa saa on taas aivan toinen juttu, mutta ei unohdeta muita tuloja!

Monen tulonlähteen FIRE

Nuo myöhäisemmät ikävuodet tarjoavat hyvällä tuurilla myös mahdollisuuden saada eläkettä, joka jälleen laskee sijoituksista vaadittavaa tuloa. Myöhempään ikään sijoittuu usein myös perinnöt, joita suomalaiset saavat keskimäärin joitain kymmeniä tuhansia. Moni elää vanhuutensa pelkästään näiden varassa, joten tilanteeni mahdollisen lähes miljoonan euron salkun kanssa ei ole hullumpi, vaikka sijoituksista saatava tulo olisikin odotettua vähemmän.

Palataan ajassa kuitenkin vielä fire-elämäni alkuun. 35-vuotiaana 500 000 euron osakevarallisuuden lisäksi minulla on todennäköisesti tämänhetkinen, puolisoni kanssa yhteinen, yli miljoonan euron asuntovarallisuus. Asunnot ovat velattomia ikävuosien 40 ja 50 välillä, ja tekevät tuolloin osuudekseni kuukausittaisesta nettokassavirrasta nykyrahassa noin 2 000 €. Voisin siis hyvin olla useamman vuodenkin nostamatta lainkaan varoja osake- ja rahastosalkusta, olettaen että vuokralaiset vain maksavat vuokransa säntillisesti. Nuo kriittiset 5–15 vuotta ennen velattomuutta tarjoavat tietysti myös mahdollisuuden sopeuttaa omaa talouttani lyhennysvapaalla. Yksi vaihtoehto on tuossa vaiheessa myydä koko asuntovarallisuus, mikä mahdollistaisi konservatiivisemman 3 %:n nostoprosentin.

Yksi firekeskustelussa usein sivuun jäävä aihe on myös aktiivisesta työstä saatava tulo firen aikana. Palkat, palkkiot ja muut korvaukset kuuluvat suurella todennäköisyydellä elämään firen jälkeen. En usko kenenkään tuohon pisteeseen päässeen jäävän täysin yhteiskunnan ulkopuolelle. Oma aikani menisi todennäköisesti jollain tapaa tuottavan tekemisen parissa kuten valmentajana, yhdistysten/yritysten hallitustoiminnassa tai tuottamalla sisältöä minua kiinnostavista aiheista.

Heipat Suomelle

Tähän saakka omaa elämääni eniten avartanut kokemus on ollut muiden kulttuurien näkeminen ja kokeminen. Olenkin varsin mielissäni ajatuksesta, että firen saavutettuani voin vapaammin valita missä vietän aikaani. On useita maita, joissa voisin hyvin kuvitella viihtyväni pidempäänkin, joissa pääomatulojen verotus on huomattavasti Suomea alhaisempi ja elinkustannukset samalla selvästi edullisemmat. Aika hyvä kolmen suora firettäjälle!

Vaikka en muuttaisi pysyvästi toiseen maahan, on usein pelkkä matkailukin Suomessa asumista halvempaa. Edellinen, lähes kolmen kuukauden reppureissuni Aasiassa muutama vuosi takaperin maksoi noin 2 000 euroa koko kolmen kuukauden ajalta sisältäen kaiken lennoista hupiin, majoitukseen ja ruokailuun. Yksi hyvin mahdollinen skenaario on siis muuttaa esimerkiksi Kaakkois-Aasiaan aina talveksi, mikä laskisi elinkustannuksiani entisestään.

Suomen veroja ja elämisen hintaa pakenemisen ei tarvitse olla edes pääsyy, vaan mukava matkailusta saatava sivutuote.

Riskit

Palataan takaisin itse nostostrategiaan ja ennen kaikkea sen haasteisiin. Entä jos markkinat sukeltavat, kulut nousevat äkillisesti tai elämä tuo eteen odottamattomia haasteita?

Optimistisuuteni suorastaan ärsyttää joitain ihmisiä, joten vaihtelun vuoksi otetaan esiin worst case scenario, jossa 35-vuotiaana irtisanoudun työstäni ja alkaa taantuma. Ensimmäisen vuoden aikana osakevarallisuuteni laskee 10 %. Pankki ei myönnä lyhennysvapaata, sillä asuntojen arvo on laskenut miinuksen puolelle ja kaikki vuokralaiset jättävät vuokransa rästiin. Stressi tästä kaikesta tekee minut työkyvyttömäksi, mutta en ole oikeutettu sairaspäivärahaan. Elämä potkii muutenkin päähän, jolloin kaiken tämän seurauksena kuluni nousevat ja ovat nyt 4 000 €/kk.

Ensimmäisenä vuonna joudun realisoimaan puolen miljoonan salkustani aluksi 48 000 €, jonka jälkeen 10 % sulaa vuoden mittaan pois. Vuoden lopussa jäljellä on enää 406 800 €

Tämä sama kaava toistuu uudelleen ja..

• 2. vuonna jäljellä on 322 900 €
• 3. vuonna jäljellä on 247 400 €
• 4. vuonna jäljellä on 179 500 €
• 5. vuonna jäljellä on 118 300 €
• 6. vuonna jäljellä on 63 300 €
• 7. vuonna jäljellä on 13 800 €
• 8.vuonna rahat loppuvat kesken vuoden

Salkkuni on laskenut nyt siis 10 % joka vuosi kahdeksan vuotta peräkkäin. Mikäli kaavaan haluaa ujuttaa vielä jonkun yllättävän kulun voi viimeisen vuoden höylätä kokonaan pois. Totuus on se, että kyllä, varallisuus voi laskea merkittävästi ensimmäisten vuosien aikana, vaikka pitkällä aikavälillä markkinat palautuisivat. Samaan yhteyteen voi sattua henkilökohtaisen elämän ja asuntomarkkinan kriisit, mutta pidän tätä hyvin epätodennäköisenä.

Uskon minulla olevan tuossa tilanteessa muita murheita kun taloudellinen riippumattomuus, mutta tässä yksi skenaario joka voisi ajaa minut vararikkoon. Tai toisin sanoen palauttaa minut takaisin oravanpyörään ja taloudellisesti samaan tilanteeseen missä todella moni kanssakulkijakin on. En siis näe tätä riskiä syynä nostaa sijoitusvarallisuustavoitettani ainakaan vielä tässä vaiheessa.

Live, Laugh, Lotto

Oma tulkintani siitä, miksi puolet suomalaisista vain haaveilevat aikaisemmasta eläköitymisestä on se, että suunnitelmaa tämän toteuttamiseen ei ole. Lottovoitto on helppo haave, koska sen eteen ei tarvitse tehdä juuri mitään muuta kuin ostaa arpa ja loppuelämän rahoittaminenkin on helppoa, kun voitetussa summassa on vain tarpeeksi nollia perässä.

Taloudellinen riippumattomuus, fire ja aikaisempi eläköityminen taas vaativat toki enemmän, mutta ovat huomattavasti todennäköisempiä saavuttaa kuin lottovoitto. Mikäli varallisuus on tarkoitus käyttää elämän aikana, ei taloudelliseen riippumattomuuteen vaadittavan sijoitusvarallisuuden tarvitse edes olla eurojackpot-kokoluokkaa.

Kuulenkin paljon mielummin epäilyksiä siitä, kuinka saan seitsemässä vuodessa taloudelliseen riippumattomuuteen vaadittavan sijoitusvarallisuuden kasaan, kuin siitä miten saan sen riittämään. Oma fokukseni on siis tällä hetkellä vielä vahvasti varallisuuden kerryttämisessä, mutta toivottavasti tämä tarjosi ainakin hieman selkeyttä epäilyksiin tuon summan riittävyydestä.

*FIRE = Financial Independence, Retire Early eli taloudelliseen itsenäisyyteen ja aikaiseen eläköitymiseen tähtäävä elämäntapa.

Euroviisuviikon kunniaksi studiossa ei puhuta vain laulusuorituksista, vaan etsitään pörssimaailman todellisia voittajia audio-, video- ja viihdeteknologian saralta. Jaksossa analysoidaan viisi eurooppalaista yhtiötä, jotka kisaavat sijoittajien pisteistä, samalla kun pohditaan, voisiko orastava Euroviisuvoitto laukaista Suomen taloudessa uuden “MM95-efektin”.

Voit kuunnella tämän ja aiemmat jaksot seuraavissa palveluissa:

Onko mielessäsi aihe, jota haluaisit Jasminin ja Miikan käsittelevän? Lähetä Rahapodi-tiimille sähköpostia:

Vastuunrajoitus:

Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa voi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty.

Jakson keskiössä on uusi funda-case: Smart Eye. Jukka ja Tuomas perkaavat läpi ruotsalaisen teknologiayhtiön, jonka bisnestä vauhdittaa heinäkuussa voimaan astuva EU-sääntely. Kyseessä on klassinen käänneyhtiö, jossa tappiolliset vuodet ovat vaihtumassa skaalautuvaan kasvuun ja kovaan marginaaliin. Lisäksi jaksossa testataan, miten tekoälyä voi hyödyntää sijoitusanalyysin ja interaktiivisten dashboardien luomisessa.

Katso jakso ja ota haltuun pelikirja, jolla tunnistat käänneyhtiöt ennen kuin suuri yleisö löytää ne!

Kaikki Traders’ Club -jaksot löydät Nordnet Suomen Youtube- ja Spotify-kanavilta:

Tärkeää tietoa riskeistä:

Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot. Käydäksesi kauppaa pörssilistatuilla tuotteilla sinun on läpäistävä tietämystesti tai muulla tavoin osoitettava riittävä tietämystaso varmistaaksesi tuotteiden asianmukaisuuden sinulle. Aktiivinen kaupankäynti tai kaupankäynti pörssilistatuilla tuotteilla sisältää korkean riskin, joka ei sovi kaikille. Sijoitetun pääoman voi menettää kokonaan. Traders’ Club -videoilla esitetyt tuotteet ovat esimerkinomaisesti valittuja. Videot on tehty opetustarkoituksessa. Tässä esitetty ei ole sijoitussuositus. Nordnet Traders’ Club -video on tehty kaupallisessa yhteistyössä Jukka Lepikön kanssa.

Valoa näkyy tunnelin päässä

Juuri nyt keväällä 2026 ilmassa on jotain, mitä Suomessa ei ole hetkeen nähty: varovainen optimismi. Helsingin pörssi on loikannut lyhyessä ajassa neljännesvuosisadan huippulukemiinsa, korkeimmilleen sitten vuoden 2000. Nokia on palannut suurimmaksi yhtiöksi 150 prosentin kurssinousullaan vuodessa. Hissiyhtiö Kone on tekemässä suomalaisen teollisuushistorian suurinta yrityskauppaa, jolla se nousisi toimialansa maailmanlaajuiseksi ykköseksi.

Lisäksi tammi-maaliskuun bkt-kasvun luvut yllättivät suomalaiset positiivisesti. Myös suurten pankkikonsernien luottokorttidata kertoo, että kulutus ja luottamus talouteen ovat lisääntyneet merkittävästi maalis-huhtikuun aikana – huolimatta siitä, että geopolitiikan kentillä yhä soditaan.

Vähitellen yhä useammat talousennusteet alkanevat kertoa, että Suomessakin talous on viimein kääntynyt kasvuun. Talouskasvu tietenkin lähtökohtaisesti tukee pörssiyhtiöiden liiketoimintojen mahdollisuuksia myynnin ja tuloksen – sekä tätä kautta myös osinkojen – kasvukehitykseen. Tämä puolestaan on rahoitusteorian mukaisesti pitkän aikavälin kestävän kurssinousun pääedellytys.

Mistä kuplan voisi tunnistaa?

Yhdysvaltalaiset osakemarkkinat ovat nousseet 25 vuoden huippulukemien sijaan jopa uusiin kaikkien aikojen huippulukemiinsa. Vankkureita ovat vetäneet erityisesti tekoälyllä profiloituneet teknologiayhtiöt. Talousmedia ja sijoituskeskustelu ovatkin kääntyneet muistelemaan 1990-luvun it-huumaa ja kuplastakin puhutaan jos ei päivittäin, niin viikoittain.

Kupla syntyy yleensä silloin, kun pörssiyhtiöiden hinnat (arvostuskertoimet) irtoavat täysin liiketoiminnan todellisuudesta. Nyt näin ei ole vielä laajasti tapahtunut. Tekoälyyn liittyvien yhtiöiden arvostukset ovat kyllä korkeita, mutta niitä tukevat myös poikkeuksellisen vahva tuloskasvu, investointiaalto ja aidosti kasvava kysyntä. Esimerkiksi datakeskuksiin, laskentatehoon ja ohjelmistoihin virtaa tällä hetkellä valtavia summia oikeaa rahaa – ei pelkästään sijoittajien odotuksia tulevaisuudesta. Yleisesti yhtiöillä on siis 1990-luvusta poiketen jo todellisia näyttöjä, ei vain esityskalvoja ja suureellisia visioita.

Lisäksi markkinan nousu on ollut suhteellisen keskittynyttä. Kaikki tekoälyyn liittyvät osakkeet eivät ole karanneet käsistä, eikä koko pörssi käyttäydy samalla tavalla kuin esimerkiksi teknologiakuplan huippuvaiheessa vuonna 2000. Monien perinteisten toimialojen arvostukset ovat edelleen varsin maltillisia ja korkotaso on yhä selvästi nollavuosia korkeampi, minkä vuoksi sijoittajat vaativat edelleen tuloksia pelkkien lupausten sijaan.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kuplariskiä olisi olemassa. Suurin riski liittyy odotuksiin. Tekoälyyn hinnoitellaan tällä hetkellä valtavaa tuottavuusloikkaa, mutta jos teknologian kaupallinen hyödyntäminen etenee hitaammin kuin markkinat odottavat, voivat arvostukset tulla nopeasti alas. Historia tuntee monta teknologiaa, jotka muuttivat maailman – mutta joiden ympärille syntynyt sijoitushuuma päättyi silti romahdukseen. Tietenkin yhtiötasolla osa on pystynyt jatkamaan menestyskulkuaan jämähtämättä kovin pitkäksi aikaa edes suhdannekuoppaan.

Toinen huomionarvoinen asia on kilpailu. Tällä hetkellä markkina palkitsee voittajia erittäin aggressiivisesti, mutta teknologia-alalla ylituotot harvoin säilyvät ikuisesti. Marginaalit voivat kaventua nopeasti, kun kilpailijat kirivät kiinni ja tekoälyratkaisuista tulee arkipäivää. Tämä yleinen talousteorian ja rahoitusteorian mukainen olettama, jossa kilpailu pudottaa keskimääräistä korkeammat kannattavuudet alaspäin, takaisin ns. normaaleille tasoille, ei kuitenkaan historian valossa ole toiminut erityisen hyvin teknologiasektorilla. Vaikka historia ei ole tae tulevista tuotoista, on teknologiasektorin kannattavuus koko toimialan tasolla asteittain kasvanut käytännössä koko 2000-luvun ajan. Normalisoitumista ei siis ole toistaiseksi tapahtunut.

On myös mahdollista, että todellinen kuplavaihe on vasta edessä. Tyypillisesti markkinasyklin vaarallisin vaihe alkaa silloin, kun sijoittajat lakkaavat välittämästä hinnoittelusta kokonaan. Jos tulevina vuosina nähdään valtava määrä heikkolaatuisia AI-listautumisia, velkarahalla spekulointia ja “tekoäly”-leimalla ratsastavia yhtiöitä ilman todellista liiketoimintaa, voidaan olla paljon lähempänä kuplaa kuin nyt.

Tällä hetkellä tekoäly näyttää enemmänkin voimakkaalta teknologiasykliltä kuin klassiselta maniajaksolta. Se ei tarkoita, etteivätkö yksittäiset osakkeet voisi olla ylihinnoiteltuja. Mutta koko markkinan leimaaminen irrationaaliseksi kuplaksi on nähdäkseni vielä selvästi ennenaikaista.

Sijoittajalle tärkein kysymys ei ehkä olekaan, onko tekoäly kupla – vaan kuinka paljon nykyiset odotukset lopulta toteutuvat. Toisaalta: voivatko odotukset nousta vielä entisestään?

Tekoälykupla ei näy vielä P/E-luvuilla

Moni sijoittaja katsoo tekoälyosakkeita ja näkee heti kuplan. Kurssit ovat nousseet nopeasti, markkina-arvot paisuvat ja otsikot muistuttavat teknologiakuplan ajoista. Mutta kun katsoo hieman pintaa syvemmälle, kuva muuttuu kiinnostavammaksi.

Ainakaan toistaiseksi mahdollinen tekoälykupla ei näy erityisen selvästi eteenpäin katsovissa 12 kuukauden P/E-luvuissa. Ne ovat toki pörssin keskiarvoa korkeampia, jopa 30:n tasolla, mutta kaukana it-huuman 100:n päällä olleista lukemista. Verrattuna myös puolentoista vuoden ajan kohonneen Helsingin pörssin yleisindeksin lähes 20:n P/E-tasoon voidaan perustellusti sanoa, että tekoäly-yhtiöistä pitääkin nykytietojen ja -näkymien valossa maksaa enemmän kuin keskiverron suomalaisen pörssiyhtiön osakkeesta.

Edeltävä on tärkeä huomio, koska klassisessa kuplassa arvostuskertoimet yleensä repeävät täysin irti historiasta ja järkevistä vertailukohdista. Sijoittajat maksavat valtavia hintoja olemattomista tai hyvin kaukaisista ja epävarmoista tuloksista. Monien suurimpien tekoälyhyötyjien kohdalla näin ei kuitenkaan tällä hetkellä ole. Syynä on yksinkertainen: tulokset ovat kasvaneet poikkeuksellisen nopeasti. Olennaista onkin ymmärtää, että jos yhtiön tulos kasvaa vaikkapa 50 ja osakekurssi nousee samaan aikaan 50 prosentti, on P/E-luku pysynyt ennallaan. Tällä mittarilla yhtiö ei siis ole ”kallistunut”, vaikka kurssi on noussut tuntuvasti. Tietenkin sijoituspäätösten tekemiseksi tarvitaan aina yhtä tunnuslukua laajempi tarkastelu, mutta edellä kuvattu on keskeistä ymmärtää.

Kun analyytikot nostavat jatkuvasti ennusteitaan liikevaihdosta ja tuloksesta, myös 12 kuukautta eteenpäin katsovat ns. forward P/E -luvut pysyvät yllättävän hallittuina, vaikka osakekurssit kohoavat voimakkaasti. Markkina ei siis hinnoittele pelkkää hypeä, vaan myös hyvin konkreettista tuloskasvua.

Juuri tässä piilee kuitenkin myös nykyisen AI-markkinan keskeinen riski. P/E-luvun E eli earnings voi osoittautua paljon nykyodotuksia heikommaksi pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä monet tekoälyyn liittyvät yhtiöt tekevät poikkeuksellisen korkeita katteita, koska kysyntä ylittää tarjonnan. Erityisesti laskentatehoon, siruihin ja datakeskusinfrastruktuuriin liittyvät markkinat muistuttavat hetkittäin jopa pullonkaulatilannetta. Tällaisessa ympäristössä liiketoimintatason voittajien kannattavuus voi nousta epätavallisen korkeaksi.

Keskeiset kysymykset kuuluvat: Kiristyykö kilpailu, kasvaako kapasiteetti yli-investoinnein ja alkavatko asiakkaat etsiä halvempia vaihtoehtoja? Samalla tekoälyteknologia voi vähitellen muuttua erottuvasta kilpailuedusta enemmän perusinfrastruktuuriksi – vähän samaan tapaan kuin pilvipalvelut tai internetyhteydet aikanaan. Jos näin käy, nykyiset tulosennusteet voivat osoittautua liian optimistisiksi. Silloin ongelma ei välttämättä ole se, että sijoittajat maksoivat aivan mahdotonta P/E-kerrointa. Ongelma voi olla se, että markkina yliarvioi tekoälyliiketoiminnan pitkän aikavälin kannattavuuden kestävyyden. Olennaista on myös arvioida, milloin edellä kuvattu kannattavuuden normalisoituminen mahdollisesti tapahtuisi.

Toisin sanoen mahdollinen kupla ei ehkä ole hinnassa suhteessa tämän tai ensi vuoden tuloksiin – vaan siinä oletuksessa, että nykyinen kannattavuustaso jatkuu tai paranee vuosikausien ajan. Tämä tekee nykyisestä tilanteesta sijoittajan kannalta poikkeuksellisen mielenkiintoisen. Tekoäly voi aivan hyvin mullistaa talouden ja samalla silti tuottaa sijoittajille pettymyksiä, jos kilpailu syö tuottoja enemmän kuin nyt odotetaan. Toisaalta nyky-ymmärryksellä hinnoitellut odotukset voidaan edelleen myös ylittää.

Siksi tärkein kysymys ei ehkä ole, ovatko AI-osakkeet tällä hetkellä liian kalliita suhteessa ensi vuoden tulokseen. Olennaisempaa on pohtia, kuinka kestävä tuo tulostaso todella on seuraavien viiden tai kymmenen vuoden perspektiivissä.

Kun ”E” romahtaa, markkina rankaisee armotta

Sijoittajat puhuvat usein arvostuskertoimista, mutta pitkällä aikavälillä osakkeiden kohtalon ratkaisee yleensä yksi asia: tuloskunnon kestävyys. Sen taustalla on yhtiön kannattavuuden marginaali, eli paljonko yhtiön myynnistä jää ns. viivan alle.

Juuri siksi tekoälymarkkinassa kannattaa nyt katsoa erityisesti P/E-luvun E:tä eli earnings-komponenttia. Historia nimittäin osoittaa, että kaikkein vaarallisimmat tilanteet syntyvät usein silloin, kun markkina uskoo poikkeuksellisen korkean kannattavuuden olevan pysyvää. Jos kannattavuustaso alkaa pudota, P/E-luvun E voi pienentyä paljon nopeammin kuin sijoittajat odottavat. Tämä on myös tekoälyteeman keskeinen riski juuri nyt. Jokainen arvioikoon tahollaan, mikä on kyseisen sektorin pitkän aikavälin kannattavuustaso ja yhtiötason kilpailuetujen kestävyys.

Uskaltaako olla ilmankaan tekoälysijoituksia?

Siinä missä vielä 2010-luvulla nopeat kannattavan kasvun yhtiöt skaalasivat itsensä maailman johtaviksi toimijoiksi muutamissa vuosissa, on nykyinen tekoälyaalto osoittanut, että sen voi tehdä jatkossa muutamissa kvartaaleissa tai jopa kuukausissa. Todistamme siis aidosti uuden teknologian aaltoa.

Retorisina kysymyksinä voi esittää, missä määrin tekoälysektorilla uskaltaa olla mukana, ja toisaalta missä määrin sieltä uskaltaa olla poissa? Kyseessä on kuitenkin sektori, joka jo reaalimaailmassa tuottaa tällä hetkellä tulosta parhaiden yhtiöiden liiketoimintojen tasolla enemmän kvartaalissa kuin koko Helsingin pörssilista tuottaa vuodessa yhteensä.

—
Kirjoittaja lähipiireineen ei omista kirjoitushetkellä tekoäly-yhtiöiden arvopapereita. Kirjoittaja ei sitoudu päivittämään mahdollisia omistusmuutoksia tekstin julkaisun jälkeen. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa.Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa.Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Minicast äänitetty 12.5.2026.

Mikä Minicast?

Minicast on podcastin tiivistetty versio. Se kestää vain muutamia minuutteja, ja sen tarkoitus on tarjota kuulijalle nopea katsaus yhteen ajankohtaiseen aiheeseen, näkökulmaan tai vinkkiin. Toisin kuin perinteinen podcast, joka voi kestää kymmeniä minuutteja, minicast sopii täydellisesti nopeisiin kuunteluhetkiin – esimerkiksi kahvikupin ääreen tai työmatkan varrelle. Kaikki Nordnet Minicastit tullaan julkaisemaan Nordnet Suomen Spotify-tilille.

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Lue artikkeli suomeksi tästä.

Under de senaste åren har det observerats hur framför allt institutionella investerare, såsom placeringsfonder, pensionsförsäkringsbolag och andra stora aktörer, har dragit nytta av situationer i många riktade emissioner där aktier har sålts till ett lägre pris än marknadspriset. Privatinvesterare har i allmänhet inte haft möjlighet att dra nytta av sådana situationer.

Goda nyheter – nu är detta på väg att förändras! Nordnet ger privatinvesterare nya möjligheter och tillgång till tidigare stängda dörrar. Nordnet började erbjuda sina kunder norska riktade emissioner genom Accelerated Bookbuilding (ABB) eller Accelerated Bookbuilding Offering (ABO) redan i slutet av 2024. Motsvarande tjänst har nu utökats till att även omfatta finländska bolag.

Vad betyder Accelerated Bookbuilding (ABB/ABO)?

Accelerated bookbuilding är en metod som används vid aktieemissioner eller aktieförsäljningar. Syftet är att på kort tid samla in nytt kapital till bolaget eller sälja en stor mängd befintliga aktier från en nuvarande ägare till andra, vanligtvis institutionella, investerare. Accelerated bookbuilding används ofta för att finansiera till exempel företagsköp, andra snabba kapitalbehov eller för att sälja stora aktieposter.

Tidsramen för accelerated bookbuilding är extremt snabb. Innan emissionen lanseras har huvudarrangören vanligtvis på förhand undersökt institutionella investerares intresse för att köpa aktierna, och emissionen startar först när huvudarrangören har tillräcklig säkerhet om att emissionen med stor sannolikhet kommer att lyckas. Starttiden för emissionen är typiskt sett efter att marknaderna har stängt, vilket syftar till att minimera marknadsstörningar orsakade av emissionen. Emissionen är typiskt sett öppen endast under några timmar. När emissionsvolymen inte överskrider en gräns som kräver utarbetande och offentliggörande av viss dokumentation enligt lagstiftningen, informeras om emissionens start vanligtvis endast genom ett börsmeddelande. Detta innebär bland annat att investeraren självständigt måste sätta sig in i bolaget och vara redo att fatta ett investeringsbeslut gällande emissionen med kort varsel.

Om marknadskänslig information, okänd för marknaden, har delats med de institutionella investerare som tagits in i bolagets insiderkrets under den förberedande marknadsföringen av emissionen, delas samma information i börsmeddelandet som tillkännager emissionens start. Detta meddelande informerar vanligtvis också om bland annat antalet aktier som erbjuds, syftet och bakgrunden till emissionen, hur teckningspriset fastställs, teckningstidens längd, målgruppen och de arrangerande bankerna som tar emot teckningar.

Tecknings- eller försäljningspriset för aktierna fastställs baserat på de bud som institutionella investerare lämnar. Institutionella investerare lämnar ofta bud genom att ange hur många aktier de skulle vara villiga att teckna eller köpa till olika priser. En investerare kan till exempel bjuda på 100 000 aktier till ett pris av 10,00 euro/aktie, 200 000 aktier till ett pris av 9,00 euro/aktie, eller uttrycka intresse för att teckna 300 000 aktier om priset sätter sig på 8,00 euro per aktie.

Bolagets styrelse fattar beslut om emissionspriset och tilldelningen (allokeringen) av aktierna baserat på den orderbok som huvudarrangören upprätthåller och det förslag som upprättas. Investerarnas budpriser är naturligtvis en central faktor vid fastställandet av priset och tilldelningen av aktierna. I vissa situationer kan beslutet, utöver priset, påverkas av faktorer som:

• investerarens nuvarande ägande i bolaget
• teckningens relativa storlek
• tidpunkten för budets inlämning
• investerarens branschkännedom
• investerarens tidigare investeringshistorik
• investerarens bedömda kvalitet och investeringshorisont.

Listan är inte uttömmande, och styrelsen har rätt att använda andra kriterier efter eget övervägande.

Deltagande i accelerated bookbuilding har hittills på den finländska marknaden endast varit möjligt för institutionella investerare. Inom en snar framtid kommer även privatinvesterare hos Nordnet att kunna delta i aktieemissioner som genomförs med accelerated bookbuilding till det genomförandepris som fastställts baserat på institutionella investerares bud.

Accelererated bookbuilding vs. traditionell börsintroduktion: Vad är skillnaden?

Både accelererated bookbuilding och börsintroduktion (engelska IPO, Initial Public Offering) är sätt att anskaffa kapital till bolag. De har dock betydande skillnader, varav de mest framträdande är följande:

• Tidsram: IPO:er är långvariga processer vars förberedelse och genomförande tar flera månader. Accelererad bookbuilding genomförs däremot extremt snabbt, ofta på bara några timmar eller under en enda handelsdag.
• Prissättning: Prissättningen för en IPO baseras på omfattande marknadsundersökningar, medan teckningspriset i accelererad bookbuilding fastställs under en kort tidsperiod baserat på investerarnas bud. I en IPO är teckningstiden längre än i accelererad bookbuilding.
  • I accelererad bookbuilding kan aktier på grund av den snabba genomförandetiden ibland säljas med en betydande rabatt i förhållande till marknadspriset. Även för bolaget är genomförandet oftast betydligt mer attraktivt än en traditionell IPO, eftersom hela emissionen genomförs snabbt utan omfattande marknadsföring riktad till investerare och typiskt sett utan den omfattande dokumentation som krävs enligt värdepappersmarknadslagstiftningen (som till exempel ett noteringsprospekt).
• Marknadsföring: En IPO marknadsförs vanligtvis brett under flera dagar. Marknadsföringen av en accelererad bookbuilding är ofta mycket begränsad och består huvudsakligen av ett börsmeddelande från bolaget, som bland annat tillkännager emissionens start. Ofta tillhandahålls dessutom ett så kallat faktablad, när allmänheten erbjuds värdepapper utan prospektplikt.
• Målgrupp: I en IPO erbjuds aktier brett till allmänheten, medan målgruppen i accelererad bookbuilding traditionellt har varit begränsad, främst till institutionella investerare. Denna obalans är nu på väg att förändras när även privatinvesterare får möjlighet att delta i accelererade bookbuilding-emissioner.

Vad betyder detta för en privatinvesterare?

Accelererad bookbuilding öppnar en ny och intressant investeringsmöjlighet för privatinvesterare. Det kräver självständig informationssökning, snabb uppfattnings- och reaktionsförmåga och goda nerver, men kan också erbjuda möjligheten att få tillgång till potentiellt intressanta investeringsobjekt ofta till ett något lägre pris än marknadspriset.

Vilka Risker är Förknippade med att Investera i Accelererad Bookbuilding?

Investeraren måste själv bedöma lämpligheten av att förvärva finansiella instrument och de risker som är förknippade med dem. Investeraren ansvarar själv för att skaffa nödvändig juridisk och skattemässig rådgivning.

Investering i accelerated bookbuilding är förenat med olika risker, till exempel följande (listan är inte uttömmande):

1. Begränsad analys tid: Investeraren har begränsad tid att göra en grundlig bolagsanalys, och tiden räcker kanske inte till för en noggrann undersökning av emittentens bakgrund, finansiella situation, verksamhet och värdering. Detta kan leda till att investeraren gör en investering som inte nödvändigtvis matchar investerarens riskprofil, investeringsmål eller värderingar.
   
2. Prisrisker: Tecknings-/försäljningspriset är inte känt i förväg. I en emission eller försäljning riktad till allmänheten kan investeraren inte sätta ett tak eller ett prisintervall för tecknings-/köppriset, utan det slutliga tecknings-/köppriset bestäms baserat på institutionella investerares bud. Aktiekursen kan också sjunka snabbt efter emissionen om marknaden anser att priset är för högt.
   
3. Prissättningsrisk: Bud och efterfrågan samlas in och prissättningen fastställs mycket snabbt. På grund av detta är det möjligt att aktiekursen inte fullt ut återspeglar marknadens verkliga efterfrågan eller aktiernas värde. Detta kan leda till att investeraren tecknar eller köper aktier till ett högre pris än vad aktiernas värde i själva verket skulle vara.
   
4. Allokeringsrisk: Det slutliga antalet aktier som tilldelas investeraren klargörs först efter att emissionen har avslutats. Tilldelningen garanteras inte på något sätt, och investeraren kan bli helt utan tilldelning.
   
5. Utspädningsrisk: Om investeraren inte deltar i emissionen av nya aktier, minskar hans/hennes relativa ägarandel i bolaget, vilket negativt kan påverka värdet på investeringen.
   
6. Likviditetsrisk: Att sälja aktierna på eftermarknaden kan vara svårt utan en betydande priseffekt, särskilt om likviditeten efter emissionen förblir svag.
   
7. Signaleringsrisk: En snabb försäljning av aktier kan sända en negativ signal till marknaden. Det kan tolkas som ett tecken på att huvudägaren har bråttom att avyttra sin investering, vilket kan sänka aktiekursen även på eftermarknaden.
   
8. Marknadsrisk: Osäker marknadssituation eller oväntade händelser efter emissionen kan betydligt påverka aktiens värdering på kort sikt.

Hur kan man delta?

Genom Nordnet kan du delta i de accelerated bookbuilding-emissioner som vi är involverade i. Håll ett öga på Nordnets tjänst för att hålla dig uppdaterad om nya investeringsmöjligheter.

Värdet på finansiella instrument kan stiga och sjunka. Det finns en risk att du inte får tillbaka det investerade kapitalet. Före man börjar handla bör investeraren förstå riskerna förknippade med handeln och produktens villkor.

Läs artikeln på svenska här.

Viime vuosina on ollut havaittavissa, kuinka monissa suunnatuissa osakeanneissa lähinnä institutionaaliset sijoittajat, kuten sijoitusrahastot, eläkevakuuttajat ja muut suuret toimijat, ovat hyötyneet tilanteista, joissa osakkeita on myyty markkinahintaa edullisemmin. Yksityissijoittajat ovat yleensä joutuneet seuraamaan sivusta pääsemättä hyödyntämään tämänlaista tilannetta.

Hyviä uutisia – nyt tämä on muuttumassa! Nordnet tuo yksityissijoittajille uusia mahdollisuuksia ja pääsyn aiemmin suljettujen ovien taakse. Nordnet aloitti tarjoamaan asiakkailleen nopeutetulla tarjousmenettelyllä – englanniksi Accelerated Bookbuilding (ABB) tai Accelerated Bookbuilding Offering (ABO) – toteutettuja norjalaisia suunnattuja osakeanteja jo vuoden 2024 lopussa. Vastaava palvelu on nyt laajennettu koskemaan myös suomalaisia yhtiöitä.

Mitä tarkoittaa nopeutettu tarjouskirjamenettely (ABB/ABO)?

Nopeutettu tarjousmenettely on osakeanneissa tai osakemyynneissä käytetty menetelmä. Sen tavoitteena on kerätä lyhyessä aikaikkunassa uutta pääomaa yhtiölle tai myydä suuri määrä nykyisen omistajan olemassa olevia osakkeita toisille, yleensä institutionaalisille, sijoittajille. Nopeutettua tarjousmenettelyä käytetään usein esimerkiksi yrityskauppojen rahoittamiseen, muihin nopeisiin pääomatarpeisiin tai suurten osakemäärien myymiseen.

Nopeutetun tarjousmenettelyn aikataulu on erittäin nopea. Ennen annin käynnistämistä annin pääjärjestäjä on yleensä selvittänyt etukäteen institutionaalisten sijoittajien kiinnostusta osakkeiden ostamiseksi, ja anti käynnistyy vasta, kun annin pääjärjestäjällä on riittävä varmuus siitä, että anti suurella todennäköisyydellä menisi läpi. Annin aloitusaika on tyypillisesti markkinoiden sulkeutumisen jälkeen, millä pyritään minimoimaan se, ettei annista aiheutuisi markkinahäiriöitä. Anti on tyypillisesti avoinna vain muutamia tunteja. Silloin, kun annin koko ei ylitä rajaa, jolloin sääntelyn nojalla tulisi laatia ja julkaista tietty dokumentaatio, annin aloituksesta tiedotetaan tyypillisesti vain pörssitiedotteella. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että sijoittajan tulee itsenäisesti tutustua yhtiöön ja olla valmis tekemään antia koskeva sijoituspäätös nopealla aikataululla.

Jos annin etukäteismarkkinoinnin aikana yhtiön sisäpiiriin otetuille institutionaalisille sijoittajille on kerrottu markkinalle tuntematonta tietoa, jaetaan sama tieto annin aloituksesta kertovassa pörssitiedotteessa. Siinä kerrotaan yleensä myös muun muassa tarjottavien osakkeiden määrä, osakeannin tarkoitus ja tausta, merkintähinnan määrittelytapa, tarjousajan kesto, kohderyhmä ja järjestäjäpankit, jotka ottavat merkintöjä vastaan.

Osakkeiden merkintä- tai myyntihinta määräytyy institutionaalisilta sijoittajilta saatujen tarjousten perusteella. Institutionaaliset sijoittajat antavat usein tarjouksia ilmoittamalla, kuinka monta osaketta ne olisivat valmiita merkitsemään tai ostamaan eri hinnoilla. Sijoittaja voi esimerkiksi tarjota 100 000 osakkeen merkintää hintaan 10,00 euroa/osake, 200 000 osakkeen merkintää hintaan 9,00 euroa/osake tai ilmaista kiinnostuksensa merkitä 300000 osaketta, mikäli hinta asettuu 8,00 euroon osakkeelta.

Yhtiön hallitus tekee päätöksen annin toteutushinnasta ja osakkeiden jakamisesta (allokaatiosta) pääjärjestäjän ylläpitämän tarjouskirjan sekä laatiman ehdotuksen perusteella. Sijoittajien tarjoamat hinnat ovat luonnollisesti keskeinen tekijä hinnan määräytymisessä ja osakkeiden allokoinnissa. Tietyissä tilanteissa päätökseen voivat hinnan lisäksi vaikuttaa esimerkiksi seuraavat tekijät:

• sijoittajan nykyinen omistus yhtiössä
• merkinnän suhteellinen koko
• tarjouksen saapumisajankohta
• sijoittajan toimialatuntemus
• sijoittajan aikaisempi sijoitushistoria
• sijoittajan arvioitu laatu sekä sijoitushorisontti.

Lista ei ole tyhjentävä, vaan hallituksella on oikeus käyttää myös muita perusteita harkintansa mukaan.

Osallistuminen nopeutettuun tarjousmenettelyyn on tähän saakka ollut Suomen markkinalla mahdollista vain institutionaalisille sijoittajille. Lähitulevaisuudessa myös yksityissijoittajat pääsevät Nordnetissä osallistumaan nopeutetulla tarjousmenettelyllä toteutettaviin osakeanteihin institutionaalisten sijoittajien tarjousten pohjalta määritellyllä toteutushinnalla.

Nopeutettu tarjousmenettely vai perinteinen listautumisanti: Mitä eroa?

Sekä nopeutettu tarjousmenettely että listautumisanti (englanniksi IPO, Initial Public Offering) ovat keinoja hankkia pääomaa yhtiöille. Niillä on kuitenkin merkittäviä eroja, joista näkyvimmät ovat seuraavat:

• Aikataulu: IPOt ovat pitkäkestoisia prosesseja, joiden valmistelu ja toteutus kestävät useita kuukausia. Nopeutettu tarjousmenettely sen sijaan toteutetaan erittäin nopeasti, usein vain muutamissa tunneissa tai yhden kaupankäyntipäivän aikana.
• Hinnoittelu: IPOn hinnoittelu perustuu laajaan markkinatutkimukseen, kun taas nopeutetussa tarjousmenettelyssä osakkeiden merkintähinta määräytyy lyhyessä aikaikkunassa sijoittajien antamien tarjousten perusteella. IPO:ssa osakkeiden merkintäaika on pidempi kuin nopeutetussa tarjousmenettelyssä.
• Nopeutetussa tarjousmenettelyssä nopean toteutusaikataulun takia osakkeita voidaan joskus myydä merkittävällä alennuksella markkinahintaan nähden. Myös yhtiölle toteutus on yleensä merkittävästi perinteistä IPO:a houkuttelevampi, koska koko anti viedään läpi nopealla aikataululla ilman laajaa sijoittajille suunnattua markkinointia ja tyypillisesti ilman arvopaperimarkkinalainsäädännön vaatimaa laajaa sijoittajille suunnattua dokumentaatiota (kuten listalleottoesite).
• Markkinointi: IPOa markkinoidaan yleensä laajasti useiden päivien ajan. Nopeutetun tarjousmenettelyn markkinointi on usein hyvin rajallista ja koostuu lähinnä yhtiön antamasta pörssitiedotteesta, jossa ilmoitetaan muun muassa annin alkamisesta. Monesti lisäksi tarjotaan myös ns. perustietoasiakirja, kun arvopapereita tarjotaan yleisölle ilman esitevelvollisuutta.
• Kohderyhmä: IPOssa osakkeita tarjotaan laajasti yleisölle, kun taas nopeutetussa tarjousmenettelyssä kohderyhmä on perinteisesti ollut rajoitettu, pääosin institutionaaliset sijoittajat. Tämä epäsuhta on nyt muuttumassa, kun myös yksityissijoittajille mahdollistetaan nopeutettuihin tarjousmenettelyihin osallistuminen.

Mitä tämä tarkoittaa yksityissijoittajalle?

Nopeutettu tarjousmenettely avaa yksityissijoittajille uuden ja mielenkiintoisen tavan sijoittaa. Se vaatii itsenäistä tiedonhakua, nopeaa omaksumis- ja reagointikykyä ja hyviä hermoja, mutta voi myös tarjota mahdollisuuden päästä käsiksi potentiaalisesti kiinnostaviin sijoituskohteisiin usein hieman markkinahintaa edullisemmin.

Mitä riskejä liittyy sijoittamiseen nopeutetussa tarjousmenettelyssä?

Sijoittajan on itse arvioitava rahoitusinstrumenttien hankinnan tarkoituksenmukaisuus ja niihin liittyvät riskit. Sijoittaja vastaa itse tarvittavan oikeudellisen ja verotuksellisen neuvonnan hankkimisesta.

Sijoittamiseen nopeutetussa tarjousmenettelyssä liittyy erilaisia riskejä, esimerkiksi seuraavat (listaus ei ole tyhjentävä):

1. Rajallinen analysointiaika: Sijoittajalla on rajallinen aika perusteellisen yhtiöanalyysin tekemiseen, eikä aika välttämättä riitä liikkeeseenlaskijan taustojen, taloudellisen tilanteen, liiketoiminnan ja arvostuksen perusteelliseen tutkimiseen. Tämä voi johtaa siihen, että sijoittaja tekee sijoituksen, joka ei välttämättä vastaa sijoittajan riskiprofiilia, sijoitustavoitteita tai arvoja.
2. Hintariskit: Merkintä-/myyntihinta ei ole etukäteen tiedossa. Yleisölle suunnatussa annissa tai myynnissä sijoittaja ei voi asettaa merkintä-/ostohintaan ylärajaa tai hintahaarukkaa, vaan lopullinen merkintä-/ostohinta määräytyy instituutiosijoittajien tarjousten perusteella. Osakkeen kurssi voi myös laskea nopeasti annin jälkeen, jos markkinat pitävät hintaa liian korkeana.
3. Hinnoitteluriski: Tarjouspyynnöt ja kysyntä kerätään ja hinnoittelu määritellään erittäin nopeasti. Tästä syystä on mahdollista, että osakkeiden hinta ei heijasta täysin markkinoiden todellista kysyntää tai osakkeiden arvoa. Tämä voi johtaa siihen, että sijoittaja merkitsee tai ostaa osakkeita korkeammalla hinnalla kuin mikä osakkeiden arvo todellisuudessa olisi.
4. Allokaatioriski: Lopullisesti sijoittajalle allokoitava määrä selviää vasta annin päätyttyä. Allokaatiota ei millään tavoin taata, ja sijoittaja voi jäädä kokonaan ilman allokaatiota.
5. Laimennusriski: Jos sijoittaja ei osallistu uusien osakkeiden antiin, hänen suhteellinen omistusosuutensa yhtiössä pienenee, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti hänen sijoituksensa arvoon.
6. Likviditeettiriski: Osakkeiden myyminen jälkimarkkinoilla voi olla vaikeaa ilman merkittävää hintavaikutusta, erityisesti jos annin jälkeinen likviditeetti jää heikoksi.
7. Signalointiriski: Nopea osakkeiden myynti voi lähettää markkinoille negatiivisen signaalin. Se voidaan tulkita merkiksi siitä, että pääomistajalla on kiire irtautua sijoituksestaan, mikä saattaa laskea osakkeen hintaa myös jälkimarkkinoilla.
8. Markkinariski: Epävarma markkinatilanne tai odottamattomat tapahtumat annin jälkeen voivat vaikuttaa merkittävästi osakkeen arvostukseen lyhyellä aikavälillä.

Miten pääset mukaan?

Nordnetin kautta voit osallistua niihin nopeutettuihin tarjousmenettelyihin, joissa olemme mukana. Seuraa Nordnetin tiedotteita ja palveluita pysyäksesi ajan tasalla uusista sijoitusmahdollisuuksista.

Rahoitusvälineiden arvo voi sekä nousta että laskea. Koko sijoitettu pääoma voidaan menettää, ja sijoittajaa kehotetaan perehtymään tarjousasiakirjoihin ja tekemään kokonaisarvio yhdessä yleisen markkinatilanteen arvioinnin kanssa.

Lue artikkeli suomeksi tästä.

Dagens pensionärer är den förmögnaste generationen i Finlands historia. De äger kontanter, värdepapper samt skuldfria bostäder och sommarstugor. Detta syns även hos oss på Nordnet: de största portföljerna finns ofta hos våra äldre kunder. Exempelvis är det genomsnittliga kapitalet i portföljerna för 66–76-åringar cirka 75 000 euro (median 9 700 euro), och för personer över 77 år redan över 118 000 euro (median 11 796 euro).

En längre betalningstid men räntan löper på

Även om ett arv är en gåva från tidigare generationer, medför det ofta huvudbry i form av arvsskatt. Regeringen Orpo förlängde betalningstiden för arvsskatt till tio år, vilket är en betydande lättnad jämfört med den tidigare tidsfristen på två år. Särskilt vid arv som domineras av fastigheter var två år en plågsamt kort tid, i synnerhet om den efterlevande makes besittningsrätt hindrade en försäljning av bostaden för att täcka skatterna.

Reformen har dock en baksida: dröjsmålsräntan. För närvarande är dröjsmålsräntan på arvsskatt referensräntan enligt räntelagen + 2 procentenheter, vilket innebär att den år 2026 är 4,5 %. Ränta betalas på hela skatteskulden under hela betalningstiden.

Betala skatten genast eller utnyttja betalningstiden?

Detta är en klassisk investeringsmatematisk fråga. Om du ärver tillgångar som är lätta att realisera, såsom kontanter eller aktier, väcks frågan: lönar det sig att betala skatten direkt eller låta pengarna förräntas på börsen?

Låt oss ta ett praktiskt exempel:

Du ärver värdepapper och kontanter till ett värde av 100 000 euro. Arvsskatten för en bröstarvinge på detta belopp är 8 700 euro.

• Alternativ A: Du betalar skatten direkt. I portföljen återstår 91 300 euro som växer med ränta på ränta-effekt.
• Alternativ B: Du utnyttjar betalningstiden på 10 år. Du investerar hela beloppet på 100 000 euro på börsen (t.ex. i en diversifierad indexfond) och betalar skatten inklusive dröjsmålsränta först efter 10 år

Börsens historiska genomsnittliga avkastning är cirka 7 %. Dröjsmålsräntan är 4,5 %. Eftersom du får avkastning på hela beloppet, men endast betalar ränta på skattedelen, visar sig beräkningarna snabbt vara till investerarens fördel.

Genom att investera de pengar som egentligen är öronmärkta till skattemyndigheterna använder du på sätt och vis en hävstång för att ackumulera avkastning åt dig själv. Under 10 år med en avkastning på 7 % växer 100 000 euro betydligt mer än vad dröjsmålsräntan på 4,5 % hinner äta upp av den mindre skatteposten.

Hur löste jag situationen själv?

Om arvet består av fastigheter är situationen lite krångligare. Jag ställdes själv inför denna situation när min far gick bort för ett år sedan och jag ärvde en fjärdedel av en bostad och en sommarstuga. Att sälja mina egna välavkastande investeringar för att betala skatterna kändes inte rationellt.

Jag har därför valt att låta mina egna investeringar (förhoppningsvis) samla en bättre avkastning än dröjsmålsräntan och oroar mig för att betala skatt först senare. Det kräver förstås sinnesro och tilltro till marknaden, men det måste en investerare ha i vilket fall som helst.

Resultatet av beräkningarna ska inte betraktas som en investeringsrekommendation eller ett investeringsråd. Beräkningarna är en förenkling av verkligheten. Ett begränsat antal variabler har beaktats. Avkastningsprocenten som anges i exemplen är endast ett antagande. Kalkylen tar inte hänsyn till alla faktorer som i verkligheten påverkar sparbeloppet, såsom inflation, skatter, valutakursförändringar och fondrelaterade kostnader. Kalkylen baserar sig inte på något specifikt sparsätt. Det är omöjligt att säga hur stor den egentliga avkastningen kommer att bli.

Reputation and Trust Analytics Oy, Suomen Osakesäästäjät ja Pörssisäätiö etsivät taas maineeltaan parasta pörssiyhtiötä. Sijoittajien käsityksiä kartoittava Pörssiyhtiöiden Luottamus&Maine® -tutkimus tehdään nyt kuudetta kertaa.

Viime vuonna parasmaineisimmat yhtiöt olivat Ponsse, KONE ja Vaisala. Parhaaksi toimitusjohtajaksi tutkimuksessa nousi Marimekon Tiina Alahuhta-Kasko. Mitkä yritykset nousevat tänä vuonna kärkeen ja kuka on tänä vuonna paras toimitusjohtaja? Anna äänesi vaikuttaa!

Tutkimukseen vastanneiden kesken arvotaan kolme tuhannen euron osakesalkkua. Kyselyyn vastaaminen vie alle 10 minuuttia.

Osallistu tutkimukseen alla olevasta painikkeesta.

Arvonnan säännöt: https://reptrust.com/sijoittajamaine/

Tutkimukseen liittyvät kysymykset: tutkimus@t-media.fi