Nordnet Blogi

Globaali pankkijärjestelmä kuilun partaalla

Pidän itseäni täysin idioottina, että en ymmärtänyt pankkien tilanteen vakavuutta jo kaksi viikkoa sitten. Tilanne on vähintäänkin niin vakava kuin viime ma-su yöllä kirjoittamassani merkinnässäni arvelin. Laitetaan hieman viikon tapahtumia yhteen.

1. EKP epäonnistui sterilisoimaan sen velkakirjojen ostot ensimmäistä kertaa (uutinen) ja ks. uutisesta ikään kuin tulee sellainen kuva, että tuo tapahtui jotenkin sattumalta. Todellinen selitys on se, että pankeilta alkaa likviditeetti loppumaan ja EKP ei siten enää pystynyt sterilisoimaan ostoja pankkien kautta.

Tämä kaikki tulee sen jälkeen, kun kriisi tarttui Saksan valtion velkakirjoihin (uutinen) kuin myös Suomen valtion velkakirjoihin vertaa (Suomi ja Ruotsi). Sehän on vain noin kolmanneksen hyppy (2.2 ->3.0) Suomen tuotoissa. Tilanteen kehittyminen on ollut varsin mielenkiintoista, koska vielä lokakuussa 2010 korkoero Suomen ja Ruotsin välillä oli lähes olematon. Kirjoituksen perään liitin kirjoitukseni 30.11.2010. Ainoa asia, jonka minun olisi pitänyt tuosta kohtaa ymmärtää olisi ollut verrata pikemminkin Ruotsia ja Suomea, koska kriisi maiden tukeminen vaikuttaa myös Saksaan. Joka tapauksessa haluaisin nyt kuulla poliitikoilta kuinka he tarkalleen tekevät rahaa näillä lainauksilla, koska tosi asiassa tällä hetkellä suomalainen veronmaksaja aika suoraan maksaa euroopan kriisimaiden tuhlauksen laskua valtion velkojen korkeamman koron muodossa. Tai paremmin sanottuna suomalaiset maksavat tällä hetkellä pankkitukea.

Lisäksi Suomen osalta kuilun reunalla keikkuva pankkijärjestelmä on tavaton riski, koska suomalaisten asuntolainat on sidottu Euribor-korkoihin, jotka kriisin pamahtaessa saattaisivat ainakin kolminkertaistua aiheuttaen huomattavia ongemia asuntosijoittajille. Onhan se tietysti mukavaa, että velkavivulla voi nostaa sijoitusten tuottoja, mutta jokaisen asuntosijoittajan tulisi ymmärtää miten he saattavat olla täysin suojattomia pankkikriisille. Asia voidaan muotoilla siten, että Suomen talous on tällä hetkellä erittäin altis häntäriskille ja potentiaaliselle pankkikriisille (yksi niistä syistä, joiden vuoksi vältän Suomea sijoituskohteena).

2. Kun huomioidaan, että kuinka kriittinen tilanne oli, ei ole ollenkaan yllättävää, että talouden keskussuunnittelijat epäonnistuneen sterilisoinnin jälkeen tekivät pankkijärjestelmän pelastusoperaation Vielä mielenkiintoisinta on se, että pelastusoperaatio tuli ennen Espanjan, Ranskan ja Italian veltionvelkakirojen huutokauppaa. Tämä oli todennäköisesti koordinoitu liike, johon finanssisektori ja keskupankit yhdessä vaikuttivat, jottapankkomyyntikierre ja luottamus saataisiin palautettua. Velkakirjojen korot lopulta laskivat, mutta pankkisektorin stressi ja likviditeetti ei juurikaan parantunut (zerohedge).

Lopulta on tullut esille, että mahdollisesti iso Eurooppalainen pankki olisi ollut kaatumassa, mikä täydellisesti sopii palapeliin eikä tämä spekulaatio yllätä minua millään tavalla. Vahvin kandidaatti on ollut Credit Agrigole (zerohedge).

3. Tässä vaihessa pääsemme kolmanteen kohtaan ja seuraavaan yhtälöön: Euroopan talous, negatiivinen stimulus ja pankkien likviditeetin siirto pois Kiinasta –> Kiinan talous –> Kiinan asuntokupla? –> Ja kuinka se läikkyy takaisin Eurooppaan? Tämän viikon tapahtuman osoittavat, että yllä mainittu tartuntamekanismi on toimiva; Kiinan PMI:ssä yllättävä lasku ja tämän jälkeen Kiina yrittää elvyttää lainausta (tietysti siksi, että ongelmia jo on). Voi sitä riemua, kun joku ”oikea” analyytikko tajuaa tämän asian…

***

Poliitikot tuuliajolla – Suomen valtion velkakirja on lyhyeksimyyjän herkkupala

Muistatteko vielä Kreikan kriisin, kun hedgerahastoja syytettiin valtioiden velkakirjojen turmelemisesta ja piti perustaa jokin julkinen luottoluokittaja, jotta Euroopan maiden velkakirjojen saataisiin järkevämmän luottoluokitukset? Toisin sanoen poliitikot ajattelivat, että lainojen riskilisät olivat liian korkeat ja markkinat olivat väärässä.

Ajatelkaa, että nyt sijoittavat joutuisivat oikeasti vastaamaan riskeistä ja moraalikatoa ehkäistäisiin?

Miksi tälläinen lausekkeita pitää lainoihin lisätä, kun se olisi ollut aina vapaasti toimivilla markkinoilla itsestäänselvyys.

Tietysti tämä nyt johtaa siihen, että valtiolainojen tuottovaatimukset nousevatkin, kuten Espanjan velkakirjoille on tapahtumassa. Taas tässä nähdään, että hedgerahastojen syyttely on ollut pelkkää bullshittiä, kuten olen kirjoituksissani ”hedgerahastot, homot ja juutalaiset” tuonut esiin. Ensiksi ne korot siis olikin manipuloitu ylös, mutta nyt on hyvä, että ne nousevat ja riskit pitää ymmärtää??!! Mitä!!!

No.. Ajatellaanpa nyt sitä, että Suomi on lainannut Kreikalla alhaisella tuottovaatumuksella, koska markkinoiden antamat tuottovaatimukset olivat muka virheellisiä viime keväänä. Parhaillaan Kreikan lainojen tuottovaatimukset nousevat, joka käytännössä tarkoittaa, että meidän Suomi-hedgerahaston ”salkunhoitaja” Katainen ottaa turskaa haaviinsa. Nyt nämä tehdyt päätökset, jotka muistuttavat riskeistä, käytännössä tukevat sitä, että Katainen ottaa Suomelle lisää turskaa, koska ne tukevat tuottovaatimusten nousua… Tottakai, jos Suomi-hedgerahasto lainaa kaikenlaisille konkurssipesille, eiväthän Suomelle lainaa antavat katso sitä loputtomiin hyvällä. Näissä järjestelyissä onkin ennen kaikkea kyse riskien siirtelystä.

Mitä, mitä, mitä??

Sitten vielä lisää ongelmia täällä.

Katainen myös ymmärtääkseni esittää, että Suomi voi tienata Kreikan apupaketilla: ”Jos kaikki menee kuten suunniteltu, saamme takaisin vähän enemmän kuin sinne on maksettu.” Väitän kuitenkin, että poliitikon tekemällä ”voilla” ei ole mitään arvoa. Sitä ei saa myytyä minnekkään ja se pilaantuu nopeasti.

Tästä huolimatta voimme tarkastella tilannetta hieman tarkemmin: Ei  riitä, että Suomi tienaa vaikkapa yhdellä Kreikan lainalla hieman yhä Suomen yhden lainan kustannusta enemmän vaan täytyy myös mukaan huomoida kaikkien Suomen lainojen, vaikkapa sadan tuhannen lainan, noussut tuottovaatimus Kreikalle annetun lainan jälkeen (ceteris paribus).

Kyse on siis marginaalikustannuksesta pikemminkin kuin kahden lainan yksinkertaisesta tuottoerosta.

Jos Kreikalle vielä myönnetään markkinoita alhaisemmalla korolla lainaa, en todellakaan usko, että Suomi pitkällä aikavälillä tienaa mitään Kreikan lainalla, koska tämä laina vaikuttaa sen kokonaisvelan kustannuksiin, jota Kreikka lainan ”ylituotto” ei välttämättä kompensoi. Mielestäni suomalainen veronmaksaja käytännössä siis tukee Kreikkaa.

Mielestäni tilanne on huolestuttava ja sen saa aika helposti selville tarkastelemalla poliitikkonen lausuntoja ja sekoiluita. Tällä hetkellä euroalueen poliitikot eivät siis tosiassa tiedä mitä tehdä. Näissä tilanteissa valtiot ja keskuspankit ovat tavallisesti tulleet markkinoille paketeilla, jotka ovat positiivisesti yllättäneet markkinat – uskon, että tämä on ollut tarkoituskin. Nyt markkinoiden laimea reaktio kuitenkin kertoo siitä, että nuo paukut alkavat olla lopussa ja johtajat eivät tiedä missä mennään.

Jos vielä ajatellaan Suomen velkakirjojen pieni tuoton erotus Saksan velkakirjoihin, kuin myös Suomen asuntomarkkinoiden näkymät pitkällä aikavälillä, on Suomen valtion velkakirja lyhyeksimyyjän herkkupala.

***

Loppuen lopuksi on käymässä ilmi, että kaikkien parhaiten olisi tienannut, jos on sekaantunut mahdollisimman vähän euroalueen pelastuspaketteihin (t.s. siirtänyt mahdollisimman vähän riskiä itselle). Valitettavaa, että tästä puhutaan julkisuudessa varsin vähän…

Itse seuraan meneillään olevaa tilannetta erittäin mielenkiinnolla ja huomattavan likvidinä.

Peltomäki & Vahe (2011) Omalla Rahalla

/Jarkko Peltomäki

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

jr2 Joulukuu, 2011

Moi!

Osakeindeksit ainakin kiittivät tätä keskuspankkien yhteisoperaatiota. Alkoiko tästä ikuinen nousu vai onko tämä vain kuolleen kissan pomppua?

Mites tästä eteenpäin? Ostivatko keskuspankit vain lisäaikaa?

Uskaltaako rahojaan pitää pankissa vai patjan alla?

Mikä olisi paras tapa nyt sijoittaa? Lyhyen koron rahastotko?

-jr-

Monialajohtaja2 Joulukuu, 2011Asuntosijoittajien on myös syytä muistaa ainutlaatuisen alhaiset Euribor-korot joista “olemme saaneet nauttia” jo vuosia. Samalla vuokria on voinut ruuvata ylöspäin lisäämään tuottoa. Vaikka se hurjalta kuulostaakin, niin Euribor-korkojen kaksin- tai kolminkertaistuminen olisi vain paluuta normaaliin

Olisiko siis viisasta siirtyä 5v tai 10v kiinteään korkoon asuntolainoissa?

ForAFewEurosMore2 Joulukuu, 2011Täyttä asiaa. Finanssikriisi 2 on eskaloitunut ja tämä tulee olemaan edellinen potenssiin jotain. Ja porukka ostaa syklisiä (mm. Metsoa ja Wärreä) aivan järkyttävään hintaan, vaikka 2009 opetti kuinka karua voi kyyti olla – tai siis olisi pitänyt opettaa.

Shorttaajana tässä yritän nyt arvella, milloin ahaa -elämys koittaa sopulilaumalle…

J. Vahe2 Joulukuu, 2011“Itse seuraan meneillään olevaa tilannetta erittäin mielenkiinnolla ja huomattavan likvidinä.”

Niin teen minäkin.

Jarkko Peltomäki2 Joulukuu, 2011Jr:

“Osakeindeksit ainakin kiittivät tätä keskuspankkien yhteisoperaatiota. Alkoiko tästä ikuinen nousu vai onko tämä vain kuolleen kissan pomppua?”

Kaikki on tietysti aina mahdollista. Vaikka markkinan suhteen olisi oikeassa, pitäisi vielä arvata mitä keskuspankki tai nykyään paremmin sanottuna keskuspankkien kartelli tekisi. Onnistuminen long only- sijoitusstrategialla liittyy paljon siihen, että keskuspankkiiri ehtii aina pyyhkimään pyllyn, kun tulee tiukka paikka. Kun pankkijärjestelmä on niin kuilun partaalla, kuin se nyt on, eliminoin sijoitussalkustani häntäriskin vaikka se tarkoittaisi nyt jonkinlaisesta noususta luopumista.

Mites tästä eteenpäin? Ostivatko keskuspankit vain lisäaikaa?

Pankkien välisen stressin Euroopan pankkien rahoituskustannusten pitäisi kääntyä pysyvästi laskuun. Tätä emme ole vielä nähneet.

Uskaltaako rahojaan pitää pankissa vai patjan alla?

No ei kait patjan alla ihan kuitenkaan..:) Kyse on varmaankin siitä, että missä pankissa rahoja pitää…

Mikä olisi paras tapa nyt sijoittaa? Lyhyen koron rahastotko?

En tiedä onko mitään parhaita sijoituskohteita, joita voisi holdata. Riskejä pitäisi välttää ja hajuttaa–> Globaalihajautus + välttää sijoitustuotteita, joissa on vastapuoliriskiä.

Jarkko Peltomäki2 Joulukuu, 2011Monialajohtaja:

“Olisiko siis viisasta siirtyä 5v tai 10v kiinteään korkoon asuntolainoissa?”

Tämä riippuu jokaisen omasta taloudesta, joten en siihen ota kantaa:) Jos kuitenkin ajatellaan, kuinka asuntolainat (ja sijoitusasuntolainat) on Suomessa järjestetty, on aika selvää mitä tapahtuu, jos pankkikriisi pärähtää päälle.

Jarkko Peltomäki2 Joulukuu, 2011ForAFewEurosMore

“Shorttaajana tässä yritän nyt arvella, milloin ahaa -elämys koittaa sopulilaumalle…”

On käytännösä mahdotonta shortata jonkin fundamenttianalyysin perusteella, koska näiden ahaa elämysten aukeaminen kestää aina niin kauan ja shorttauksen kulut+riskit ovat huomattavia. Ja sitten on käytännössä riski siitä, että mitä keskuspankit ym. talouden keskussuunnittelijat tekevät (huomaa arvioni viikon alussa ja kuinka lopulta pelastusoperaatio käänsi kurssit).

Ainut tapa shortata on käyttää trend-following strategioita ja niitä tietysti monet HFT:t käyttää. Pistäpä seuraavalla kerralla 9 min ja 18 min WMA:t näytölle, kun markkinoilla on paljon volatiliteettiä ja yllättäen volatiliteettia onkin helppo ymmärtää… –> Koska keskuspankkiirit sekaantuvat markkinoihin, vain momentumin lyhyeksi myyminen on järkevää.

Mielestäni Kiinan tilanne ja sen yhteys Eurooppaan ovat kuitenkin sellaisia asioita, joita ei tällä hetkellä huomioida laisinkaan tarpeeksi….

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.