Hankintameno-olettama ja tilityypin valinta: AOT, OST vai SV?

Osakesäästötilit lanseerattiin Suomessa vuoden 2020 tammikuussa, minkä jälkeen ne ovat saaneet lentävän lähdön: tammikuun puoliväliin mennessä "OSTeja" oli avattu jo yli 50 000.

Yksi suurimmista kritiikin kohteista osakesäästötiliin liittyen on ollut hankintameno-olettaman (HMO) puuttuminen. Tulen tässä kirjoituksessa näyttämään esimerkkilaskemien avulla, että HMO:n puuttuminen ei ole ongelma – osakesäästötilillä sijoitukset kasvavat nopeammin korkoa korolle -vaikutuksen ansiosta ja sinulle jää loppukädessä enemmän voittoja taskuun.

Ammattitreidaaja Jukka Lepikkö julkaisi tämän kirjoituksen Nordnet Blogissa tammikuussa 2020 ja se siirrettiin Nordnet Kouluun toukokuussa 2025. Laskelmat pätevät myös sijoitusvakuutukseen, tosin laskelmissa ei ole erikseen otettu huomioon sijoitusvakuutukseen liittyvää juoksevaa hallinnointipalkkiota.

Hankintameno-olettamalla veroprosentti on 18–30 %.

Myyntivoitoista maksetaan pääsääntöisesti 30 % pääomatuloveroa (30 000 € asti), mutta sijoittajalla on arvo-osuustilillä (AOT) mahdollisuus hyödyntää myös 40 prosentin hankintameno-olettamaa, jos sijoituksen on omistanut yhtäjaksoisesti vähintään 10 vuotta. Hankintameno-olettaman käyttö tulee sijoittajan kannalta edullisemmaksi, jos sijoituksen arvo on noussut yli 150 % (osinkoja ei huomioida tuottoon).

150 % kurssinousu on raja-arvo, joka ei siis vielä vähennä verottajan voitosta nappaamaa osuutta. Kun kurssinousu on 200 %, nähdään veroprosentin laskevan hieman 30 %:sta.

Laskelma: 10 vuotta sitten sijoitettu 100 € on kasvanut 300 €:n arvoiseksi. HMO:n mukaan laskettuna pääomatuloa on kertynyt 300 €*(1-0,4)=180 €, jolloin veron määräksi muodostuu 180 €*0,30= 54 €. HMO:lla laskettu veroprosentti on tällöin 27 % (54 €/200 €). Sijoittajan veroprosentti laskee siis tämän yksittäisen sijoituksen osalta 30 %:sta 3 prosenttiyksikköä.

Kuvan lähde: Downshiftaaminen-blogi

Hankintameno-olettaman veroprosentti (kuvan pystyakseli) ei määräydy lineaarisesti, vaan lähestyy 18 prosenttia sitä mukaa, mitä suuremmaksi sijoituksen arvonnousu kasvaa (kuvan vaaka-akseli). HMO ei siis ole mitenkään autuaaksi tekevä verohuojennus ja kuten seuraavissa esimerkeissä nähdään, osakesäästötilin korkoa korolle -efekti on sitä voimakkaampi.

Osakesäästötili ja hankintameno-olettama.

Arvo-osuustilillä jokaista sijoituskohdetta käsitellään verotuksessa erikseen. Ei pelkästään instrumenttitasolla, vaan myös ostoerittäin eriteltynä. Kaikki ostot, myynnit, osingot ja muut mahdolliset verotukseen vaikuttavat yhtiötapahtumat raportoidaan vuosittain verottajalle suoraan luovutuksina tai välillisesti ostoerien hankintahintojen kautta.

Osakesäästötili on rakennettu veroraportoinnin näkökulmasta todella helpoksi. Tilillä tarkastellaan ainoastaan sinne siirrettyä käteisen määrää ja verrataan sitä tilin kokonaistuottoon. Sillä ei ole merkitystä, onko tuotto osingoista vai arvonnoususta tai milloin mikäkin osake on ostettu. Verotettavaa ja sitä kautta raportoitavaa ei myöskään synny, ennen kuin tililtä tehdään nostoja.

Osakesäästötilillä kaikki myynneistä kertyvät voitot, osingot (pl. ulkomaiset lähdeverot) ja muut tuotot ovat verovapaita ja ne voi uudelleensijoittaa täysimääräisesti. Tämä on osakesäästötilin pihvi – veroprosentti tilin sisällä on pyöreä 0. Arvo-osuustilillä maksat osingoista 25,5 % ja luovutusvoitoista 30 % (tai niistä omistuksista, joihin hankintameno-olettamaa voi käyttää 18–30 %). Osakesäästötilillä tuotoista jää lähemmäs 30 % enemmän uudelleensijoitettavaa, joten osakesäästötilin arvo kasvaa korkoa korolle -efektin kautta pitkässä juoksussa vääjäämättä suuremmaksi kuin arvo-osuustilillä, myös ilman hankintameno-olettamaa.

Esimerkkilaskelma.

Hankintameno-olettamassa matalimman veroprosentin saavuttaa eniten tuottanut osake, kuten edellä todettiin. Kun tarkastellaan viimeistä 10 vuotta (vuonna 2020), Helsingin pörssin eniten tuottaneet osakkeet ovat Revenio Group (+2812 %) ja Bittium (+1224 %). Revenion osakkeenomistajat hyötyvät siis hankintameno-olettamasta kaikista eniten.

Käytetään tässä esimerkissä tiliä, jolla on tehty vain yksi kauppa 10 vuodessa, joka on tuottanut 2812 %. Tällaisen tuoton saavuttaminen koko tilille on lähes mahdotonta (ja riskinäkökulmasta vastuutonta), mutta koska se on hankintameno-olettaman kannalta paras mahdollinen esimerkki, käytetään sitä HMO:n ja osakesäästötilin paremmuuden vertailemiseksi.

Laskelma: Arvo-osuustilillä ja osakesäästötilillä tehdään molemmilla 100 €:n sijoitus, joka kasvaa ensimmäisen 10 vuoden aikana 2812 %, eli 29,12-kertaiseksi. Myytäessä 10 vuoden sijoitusaika mahdollistaa hankintameno-olettaman hyödyntämisen arvo-osuustilillä, jossa verojen jälkeen käteen jää 2 388 €.

Osakesäästötilin sisällä et maksa lainkaan veroja, joten 10 vuoden jälkeen tilille jää koko alkupääoma+arvonnousu, eli 2912 €. Jos nostaisit rahat tässä vaiheessa pois osakesäästötililtä, vero realisoituisi maksettavaksi ja olisi suurempi kuin arvo-osuustilillä. Pitkäjänteisellä sijoittajalla ei ole kuitenkaan mitään syytä nostaa varoja pois tililtä, vaan ne voi sijoittaa täysimääräisesti uudelleen. Arvo-osuustilillä verottaja tulee jokaisen myynnin jälkeen väliin ja uudelleensijoitettavaa jää vain 2388 €.

Kuvitellaan vielä unelmatilanne, jossa onnistuisit seuraavankin 10 vuoden aikana poimimaan eniten nousevan osakkeen pörssistä. Sanotaan, että sekin nousee 29-kertaiseksi. Tällöin heti seuraavassa sijotuksessa osakesäästötili nousee paremmaksi ratkaisuksi korkoa korolle -efektin ansiosta. Ero on tällöin 651 € ja lähtee kertautumaan suuremmaksi mitä enemmän sijoituskertoja tulee – kolmannen yhtä hyvin tuottaneen sijotuksen jälkeen ero on jo 346 810 €.

Tässä esimerkissä tuottoprosentit olivat hurjat, mutta niillä ei ole laskelman kannalta merkitystä. Kaikilla tuottoprosenteilla (150 %, 300 %, 2812 % tai vaikka 10000 %) laskettuna osakesäästötili tuottaa enemmän jo toisen sijoituksen aikana. Tulos ei ole sidottu ajan kulumiseen tai 10 vuoteen, muutoin kuin osakkeen nousupotentiaalin realisoitumisen ja hankintameno-olettaman vaatimusten osalta.

Yhteenveto

Hankintameno-olettamaakin hyödyntämällä veroa maksetaan 18–30 %. 150 %:n tuotolla veroprosentti on 30 % ja lähtee laskemaan mitä suuremmaksi tuottoprosentti kasvaa. Hankintameno-olettamalla saa siis muutamien prosenttiyksikköjen verohuojennuksen, jollei sijoitus ole monikymmenkertaistunut. Maksimissaan verohuojennus on 12 %, mutta tätä lukua ei todellisuudessa koskaan saavuteta.

Hankintameno-olettaman verohuojennuksen vuoksi yhden staattisen oston ja myynnin tarkastelujaksolla se voi tarjota korkeampaa tuottoa, mutta heti seuraavalla sijoituksella osakesäästötili tulee kannattavammaksi. Hankintameno-olettama on siis kannattavampi vain, jos rahoja ei aio enää uudelleensijoittaa. Tuottoprosentillakaan ei ole laskelmassa merkitystä. Tässä esimerkissä käytettiin hurjaa 2812 % tuottoa, koska sillä on hankintameno-olettaman verohyötyä tehostava vaikutus. Kun tuottoprosentti laskee, osakesäästötili voittaa vertailussa arvo-osuustilin vielä suuremmalla marginaalilla.

Osakesäästötilin sisällä veroja ei makseta lainkaan, joten se on aivan ylivoimainen pitkän aikavälin arvon kasvussa – jälleen yksi osoitus siitä, miten voimakas korkoa korolle -efekti on pitkässä juoksussa.

Arvo-osuustiliä hankintameno-olettaman takia pohtivan kannattaa muistaa myös, että:

• Suurin osa sijoituksista ei tuota niin hyvin, että hankintameno-olettamaa voi hyödyntää.

• Hankintameno-olettamaa (40 %) voi hyödyntää vain, jos sijoitusaika on yli 10 vuotta. Jos tähtää HMO:n käyttöön, sijoitusta ei voi myydä esimerkiksi taloussyklin kääntyessä.

• Yhtiöiden elinikä laskee kovaa vauhtia ja on jo nyt alle 15 vuotta. Yli 10 vuoden menestystarinat ovat harvassa ja tulevaisuudessa niitä on vielä vähemmän. Katso aiheesta Inderesin toimitusjohtajan Mikael Rautasen esitys: Miksi sijoitusmantra “osta ja unohda” ei enää toimi?

• Hankintameno-olettamassa muita kuluja ei voi vähentää, esim. välityspalkkioita

• Hankintameno-olettamassa huomioidaan vain osakkeen osto- ja myyntihinta, ei osakkeen kokonaistuottoa (irtoavat osingot laskevat kurssia).

• Arvo-osuustilillä jokainen tilitapahtuma (mm. osingot ja myynnit) verotetaan. Myös jos yhtiö ostetaan pois pörssistä, vero realisoituu maksettavaksi.

Osakesäästötilin lisähyöty: perinnöksi jäävän osakesäästötilin tuottoja ei veroteta lainkaan

Sijoittajan kuollessa oikeus osakesäästötilillä oleviin varoihin siirtyy niille, joille se perintölainsäädännön mukaisesti kuuluu. Osakkeet arvostetaan kuolinhetken käyvän arvon mukaan ja verotetaan perintöverotuksessa. Osakesäästötilille kertyneitä tuottoja (osinkoja ja muuta arvonnousua) ei veroteta erikseen lainkaan. Perintövero näistäkin maksetaan, mutta osakesäästötilille vuosien varrella kertyneistä osingoista ja osakkeiden arvonnoususta kertyneitä voittoja ei veroteta 30-34 % mukaan. Osakesäästötili sopiikin verosuunnittelun työkaluksi mm. sellaisiin sijoituksiin, jotka siirtyvät ajan saatossa seuraavalle sukupolvelle.

Verottajan ohjeista: Osakesäästötilisopimuksen lakkaamisesta verovelvollisen kuoleman johdosta ei synny tuloverotuksessa veronalaista tuloa eikä vähennyskelpoista tappiota (TVL 53 b §:n 5 momentti). Osakkeita edelleen luovutettaessa osakkeiden hankintamenoksi katsotaan tuloverolain 47 §:n mukaisesti niiden perintöverotuksessa käytetty verotusarvo.