Nordnet Blogi

Hedge-rahastot: sijoittamisen kuninkuusluokka?

Talouselämän uutisoimasta Finwatchin selvityksestä käy ilmi, että eläkkeemme ovat kasvavassa määrin hedge-rahastoissa. Nämä ovat niitä rahastoja, jotka voivat sijoittaa miten päin vaan ja periaatteessa saada aikaiseksi tuottoa markkinatilanteesta riippumatta. Yksi menestyneimmistä hedge-rahastoyrityksistä löytyy naapurimaastamme Ruotsista, missä Patrik Brummer on määrätietoisella kädellä pyörittänyt nimikkoyritystään jo kohta kaksikymmentä vuotta. Korkeiden hallinnointipalkkioiden lisäksi hedge-rahastosijoittamisessa on kuitenkin tiettyjä erityispiirteitä, jotka vaativat huomionsa. Yksi niistä on se, että hedge-rahaston sijoitusstrategia voi mennä rikki.

Hedge-rahastot sijoittavat pääsääntöisesti listattuihin instrumentteihin, sellaisilla sijoitusstrategioilla, mitkä eivät direktiivin mukaisissa UCITS rahastoissa ole mahdollisia. Tuotto-tavoitteet vaihtelevat, mutta usein hedge-rahastot pyrkivät tasaiseen positiiviseen tuottoon, markkinatilanteesta riippumatta, matalalla tilastollisella riskillä. Tämä kuullostaa tietenkin hyvältä, koska kuka nyt tappioitakaan haluaisi tehdä? Pitkäaikaissäästämisessä tosin lyhyen aikavälin arvonvaihtelut kuuluvat asiaan, koska se johtaa parempaan tuottoon pitkässä juoksussa.

Lyhyemmällä aikavälillä tasaisesta matkasta voi olla hyötyä, kuten omaisuuslajista, jonka arvonkehitys kulkee omia polkujaan (hajautushyöty). Koska hedge-strategioiden kirjo on laaja, rahastot on jaettu viiteen pääkategoriaan (pahoittelen että tässä seuraa iso määrä englanninkielisiä määritteitä, mutta vain harva ymmärtää näiden määritteiden suomenkielisiä serkkuja, jos niitä edes on olemassa).

1. ”Directional Equity / Debt”

Tämän kategorian hedge-rahastot joko ostavat sellaisia arvopapereita, joiden arvonnousuun ne uskovat, tai myyvät lyhyeksi sellaisia, joita pitävät liian kalliina. Lyhyeksi myynti tapahtuu käytännössä siten, että salkunhoitaja lainaa arvopapereita, joita rahastolla ei ole, myy ne normaalisti markkinoilla siinä toivossa, että tulevaisuudessa voisi ostaa ne halvemmalla takaisin (ja palauttaa lainanantajalle). Koska rahastolla on yhtäaikaisesti sekä ostettuja arvopapereita, että riskiltään käänteisiä, lyhyeksi myytyjä positioita, kokonaissalkun markkinariski voi vaihdella negatiivisesta positiiviseen. Rahastolla voi esimerkiksi olla 70 prosenttia salkun nimellisarvosta lyhyeksi myytynä ja 50 prosenttia ostettuna. Tällöin rahasto ottaa näkemystä 120 prosentilla rahastosalkun arvosta (70+50=120, eli se ottaa ”vipua”), vaikkakin sen markkinariski on -20 prosenttia salkun arvosta (50-70=-20).

2. ”Global Macro”

Tämä on hedge-rahastojen häirikköluokka. Näyttävimmät hedge-rahastoposahdukset, muun muassa Long Term Capital Management, Amaranth Advisors ja Tiger Funds, on tyypillisesti tapahtunut tämän ryhmän edustajille. Nämä sijoittavat suuressa mittakaavassa, usein huomattavalla vivulla ympäri maailmaa, yleensä talousteoriaan pohjautuvilla strategioilla. Sijoituskohteet voivat käytännössä olla mitä tahansa jatkuvan kaupankäynnin kohteena olevaa arvopaperia, kuten osakkeita, korkoinstrumentteja, valuuttaa, raaka-aineita ja näihin kaikkiin pohjautuvia johdannaisia (ostettuja ja liikkeeseen laskettuja optioita, futuureita, swappeja ja vielä näidenkin yhdistelmiä).

3. ”Relative Value”

Tähän ryhmään kuuluvat kaikki strategiat, jossa sijoitetaan yhteen instrumenttiin ja samalla myydään lyhyeksi vastaavaa toista instrumenttia, (lähes) riskittömän tuoton toivossa. Tätä kutsutaan arbitraasiksi. Instrumenttipari voi olla kahden samalla alalla kilpailevan yritysten osakkeet, saman yrityksen osake ja laina, tai kaksi saman liikkeeseenlaskijan lainaa, joilla on eri kuponkikorko. Tämä hedge-strategia edesauttaa arvopapereiden oikein hinnoittelua markkinoilla, mutta vaatii samalla paljon lainaa ollakseen kannattavaa.

Convertible Arbitrage on tämän ryhmän erityismuoto, missä keskitytään vaihtovelkakirjoihin (VVK), jossa lainan voi halutessaan vaihtaa tiettyyn määrään osakkeita. VVK:n arvo muodostuu kolmesta eri tekijästä: lainasta (korko), osakkeesta (hinta) ja optiosta (implisiittinen volatiliteetti). Mikäli jokin näistä VVK:n kolmesta arvon osasta hinnoitellaan markkinoilla väärin, hedge-rahasto pyrkii tekemään riskitöntä voittoa. Koska mahdolliset voitot ovat parhaimmillaankin pieniä, tämäkin strategia tarvitsee huomattavaa lainoitusta, kunnollisten tuottotasojen aikaansaamiseksi.

4. ”Event Driven”

Tapahtumalähtöiset hedge-sijoitusstrategiat hyödyntävät tiettyä tai useita erilaisia tapahtumia, jonka seurauksena sijoituskohteen arvo saattaa heilahdella paljon. Ongelmayrityksiin keskittyvässä strategiassa yritystä saatetaan ostaa, lainoittaa, saneerata, laittaa konkurssiin tai pilkkoa ja myydä osissa. Kriisiyritystä ostetaan halvalla, jonka jälkeen se joko korjataan tai myydään osissa. Mikä ikinä on kannattavinta.

Niin sanotut aktivistirahastot pyrkivät itse luomaan näitä ”tapahtumia”, ostamalla merkittävän määrän kohdeyrityksen osakkeita ja pyrkimällä yrityksen hallituksiin. Tätä kautta he voivat sitten ”pakottaa” yritystä tekemään oikeita päätöksiä, sisään lukittujen arvojen vapauttamiseksi. Tyypillinen esimerkki tästä on monialayrityksen ydinliiketoiminnan terävöittäminen ja muiden liiketoimintojen myynti. Tätä on Christer Gardellin Cevian rahaston hääriminen Metsossa. Tämä strategia vaatii paljon kärsivällisyyttä ja sijoitettavaa pääomaa ja rahaston salkussa on siksi tyypillisesti vain muutama, mutta sitäkin merkittävämpi omistus kerrallaan.

(Voit itse toteuttaa aktivististrategiaa seuraamalla aktivistien liikkeitä ja ostamalla osakkeita näiden juuri ostamista yhtiöistä).

5. ”Multistrategy”

Tämän ryhmän hedge-rahastot saattavat hyödyntää monia strategioita salkussaan yhtäaikaisesti, joko sisäisesti omaa osaamista hyödyntämällä tai sitten ulkoistamalla oman alansa osaajille. Tyypillisesti nämä hedge-rahastot ovat niin sanottuja rahastojen rahastoja (Fund-of-Funds), joissa on kaksinkertaiset palkkiot ja keskikertainen tuotto.

Hyödyt?

Hedge-rahastot siivoavat tekemisillään epätehokkuuksia markkinoilta. Jos yritystä johdetaan niin huonosti, että sen arvoa on oikeilla päätöksillä helppo kasvattaa merkittävästi, hedge-rahasto saattaa kolkuttaa ovelle. Monet yritysjohtajat suhtautuvat tällaiseen varauksellisesti. Pitää kuitenkin muistaa, ettei ole hedge-rahaston vika, että yrityksessä on ”nopean tuoton tilaisuus”. Lisäksi rahastot laittavat omat rahansa likoon, joten he ovat omistajan oikeutuksella liikkeellä.

Arbitraasia metsästävät hedge-rahastot pitävät myös huolta siitä, että keskenään sidoksissa olevilla instrumenteilla, esimerkiksi johdannaisilla ja niiden kohde-etuuksilla, on oikeat arvot markkinoilla. Jos näin ei ole, rahastot ostavat alihinnoitettua instrumenttia ja myyvät ylihinnoitettua instrumenttia, kunnes arvopapereiden keskinäinen hintasuhde on liikahtanut kohdalleen.

Haitat?

Monimutkaisia, puoliautomatisoituja malleja soveltaessa, jokin saattaa mennä pieleen. Kun se tapahtuu valtavalla velkarahalla, johdannaisten avulla tuottoja metsästävälle hedge-rahastolle, esimerkiksi jonkin ennalta arvaamattoman syyn seurauksesta, syntyy rumaa jälkeä. Ja tasaisin välein luonto keksii keinon, menestyneen hedge-rahaston kaatamiseksi.

Toiset hedge-rahastostrategiat ovat, finanssimarkkinoiden toimivuuden kannalta, toisia strategioita riskisempiä. Mitä enemmän vipua, volyymiä ja vastapuolia, sitä suuremmat ovat haittavaikutukset jonkin mennessä pieleen.

Kulut

Hedge-rahastoiden hallinnointipalkkiot ovat tyypillisesti korkeita, vaikka sen tuottama lisäarvo on aktiivisesti hoidettuja osakerahastojakin epävarmempaa. Lisäksi toiminnasta syntyvät kulut saattavat olla, sijoitusstrategiasta riippuen, huomattavat. Usean prosentin vuotuiset kulut, luonnollisesti jarruttavat muutaman tuottoprosentin syntyä.

Hedge-strategioiden ongelma

Siinä missä tavallinen osakesijoittaminen pitkässä juoksussa tuottaa noin 7 prosenttia inflaatiokorjattua tuottoa, hedge-rahaston soveltama sijoitusstrategia saattaa yksinkertaisesti loppua toimimasta.

Yksinkertainen esimerkki tästä on hinnoitteluvirheitä metsästävät hedge-rahastot, joiden tuoton aikaansaaminen saattaa vaikeutua markkinoilla olevan kilpailun seurauksesta: hinnoitteluvirheitä ei yksinkertaisesti riitä kaikille.

Pienenevät yksittäiset voitot johtavat kasvavaan lainan käyttöön ja yhä nopeampaan kaupankäyntiin. Yleensä tästä seuraa myös, että rahasto ajan kuluessa valuu oman osaamisalueensa ulkopuolelle (niin kävi LTCM:lle). Silloin sen tuotontekokykyä ja riskienhallintaa on syytä alkaa kyseenalaistaa. Silloin voi vain toivoa, että kaikki loppuu hallitulla tavalla, eikä lehtien otsikoihin.

Toinen esimerkki strategian toimimisen loppumisesta on tehottomasti johdettujen yrityskohteiden loppuminen markkinoilta.

Tällaiset hedge-rahastoille ominaiset haasteet saattavat ajan mittaan mennä ohi (kilpailun hälvetessä), mutta monimutkaisia sijoitusstrategioita ei välttämättä korjaa Erkkikään. Lisäksi sellaisten rahastojen salkkuja voi olla äärimmäisen hankala purkaa hallitulla tavalla.

Siksi hedge-rahastosijoittajana joutuu myös ottamaan kantaa siihen, miten todennäköisenä pitää sitä, että rahasto palauttaisi hallinnoimat varansa sijoittajilleen, kun kyseisen strategian tuotontekokyky heikkenee?

Kannattaako ”hedgeen” sijoittaa?

Kaiken kaikkiaan hedge-rahastosijoittaminen vaatii sijoittajaltaan paljon aikaa ja vaivaa. Monimutkaisista strategioista johtuen, toteutuksen onnistumisen hahmottaminen voi käytännössä olla mahdotonta. Lyhyellä aikavälillä hedge-rahastot tuottavat useinmiten maltillisen tasaista tuottoa. Tästä pienemmästä arvovaihtelusta ei kuitenkaan pitkässä juoksussa ole mitään hyötyä. Eikä näiden rahastojen pitkän juoksun suhteellisesta paremmuudesta pysty etukäteen sanomaan yhtään mitään (katso myös Passiivinen sijoittaminen – aktiivista järjenkäyttöä).

Toisin sanoen, hedge-rahastot minimoivat tilastollisen riskin lyhyellä aikavälillä, mutta maksivoivat epävarmuuden tulevan tuoton hyvyydestä. Näin ollen, vaikka hedge-rahastojen strategiat voivat olla vaikka miten mielikuvituksellisia ja yleishyödyllisiä, näihin sijoittaminen on mielestäni harvoin vaivansa väärtti.

Työeläkeyhtiöt painottavat hedge-rahastosijoituksia tällä hetkellä siksi, että saisivat riskinottorajojensa puitteissa ja matalan korkotason vallitessa, edes jotain tuottoa salkuilleen.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

Käydäksesi kauppaa hedge-rahastoilla sinun on läpäistävä tietämystesti varmistaaksesi tuotteiden soveltuvuuden sinulle. 

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

6
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Hedgerahaston käyttö mahdollistaa syklien hyödyntämisen hukkaamatta tuottoja tarpeettomasti käteistä hautomalla.
Nimetön
Nimetön
Kommenttisi taustalla on olettamus, että pystyisimme ajoittamaan syklit. Näin ei akateemisen näytön mukaan ole, koska silloin kaikki salkunhoitajat saisivat huomattavasti vertailuindeksiä parempaa tuottoa aikaiseksi. Jos ajoittaminen ei meiltä kerran onnistu, sitä ei kannata yrittää. Silloin on parempi sijoittaa osakkeisiin pitkiksi ajoiksi, jolloin lyhyemmän aikavälin heilahdusten merkitys katoaa, pitkän aikavälin tuoton karttumiseen.
Nimetön
Nimetön
Syklit hyödynnetään nimenomaan tasaisella strategialla. Esim. käteisen menestyksekäs hautominen edellyttääkin ennustajan lahjoja. Pitkän aikavälin strategia on ongelmallinen jos tarvitaan likviditeettiä myös silloin kun kurssit ovat alhaalla. Lisää pitkään aikaväliin vipu, jolloin voit joutua jopa pakkomyymään huonoimpaan mahdolliseen aikaan. Jos käytössä on suhdanteet tasapainottava hedge, niin silloin voi myös ostaa kun muilta on rahat loppu.
Nimetön
Nimetön

Ok, ymmärsin sinun kantasi ensin toisin päin. Pitkän aikavälin sijoittamisessakaan ei tosin tarvitse ajoittaa markkinoita, koska siinä lähdetään siitä, että olet täysillä markkinoilla koko ajan. Joku viisas onkin laskenut (en nyt millään muista kuka tai ketkä), että riski siitä, että et ole markkinoilla tulee kalliimaksi kuin riski siitä, että olet koko ajan 100% osakkeissa. Näin siksi, että valtaosa pitkän aikavälin tuotosta syntyy muutamassa, lyhyehkössä hetkessä. Mutta niin kuin ohimennen leipätekstissä totesin, hedge-rahastot antavat hajautushyödyn, johon tavallaan itsekin viittaat kommentissasi. Hedge-rahastoistakin löytyy hyviä esimerkkejä, joita minäkin pidän mielenkiintoisina (esimerkiksi tuo Brummerin Multistrategia rahastojen rahasto jossa EI peritä ylimääräisiä kuluja), mutta kriittisesti… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Näyttäisi siltä, että Cta rahastot, jotka lukisin hedge rahastoihin, strategiat eivät enää toimi. Yhtenä syynä on toki, että käteinen ei tuota, toisena lienee break outtien jäärpäinen käyttö signaalina, jota varmaankin HF pelurit käyttävät jopa hyödyksi. Miten näkisit tämän ?
Nimetön
Nimetön

CTA rahastoissa kauppaa käydään futuureilla ja muilla johdannaisilla, jatkuvaa datavirtaa analysoimalla. Yksinkertaisimmilaan nämä voisi mieltää teknistä analyysiä ja trendejä hyödyntäviksi strategioiksi. Yleisenä huomiona tähän voisi todeta, että kun jostain sijoitusstrategiasta tulee niin yleinen, että sen kollektiivinen hyödynäminen alkaa vaikuttaa markkinoiden kehitykseen, muut puolestaan alkavat hyödyntämään syntynyttä ilmiötä. Siksi on todennäköistä, että CTA rahastojen tyypillisimmät strategiat ovat käänteisessä tarkkailussa muissa hedge-rahastoissa. Toinen ”low-hanging-fruit” tilaisuus syntyy aina kun isot kaupaliset indeksit muuttavat osakekorinsa koostumusta. Mutta koska markkinoilla on tällainen syntyvien ilmiöiden ja niitä hyödyntävien stragioiden sekamelska, ylisuurien tuottojen aikaansaaminen on lähes mahdotonta. Siksi mahdollisimman uskottava hedge-strategia perustuu sellaiseen ilmiöön, jota a) kukaan… Lue lisää >>

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.