Jukka Oksaharju
Osinkosijoittajan ei useinkaan kannata tuijottaa vain tuottoprosenttia ja ummistaa silmiään yhtiön laadulta. Korkea osinkotuottoprosentti voi nimittäin perustua vanhojen hyvien aikojen menestykseen, jolloin riskiksi muodostuu tulevien osinkojen laskutrendi.
Sen sijaan edelleen laadukkaiden yhtiöiden, joiden pääoman tuoton uusiin investointeihin voi edelleen otaksua säilyvän korkeana, voi pitkällä aikavälillä odottaa suurena joukkona (ei joka yksittäistapauksessa) kasvattavan osinkoaan nopeammin kuin heikosti tuottavien yhtiöiden. Siksi pääoman tuotto sopii yhdeksi käyttökelpoiseksi osingon laadun mittariksi.
Tässä blogimerkinnässä tarkastellaan Helsingin pörssin suuryhtiöistä ensin jokaisen yhtiön nykyistä (viime vuoden toteutunutta) sijoitetun pääoman tuottoastetta (ROIC-mittaria) ja muodostetaan sen perusteella osingon laatu -luokat niin, että yli 15 prosentin ROIC nostaa yhtiön hyväksi ja alle 10 prosentin ROIC pudottaa yhtiön heikoksi. Kohtuulliseksi yhtiöksi pääsee 10–15 prosentin väliin osuvalla sijoitetun pääoman tuotolla.
Suurten osinkoyhtiöiden laadukkain kärki Helsingin pörssissä
Seuraavassa Taulukossa 1 osinkotuottoa ja osingon laatua on sovellettu Helsingin pörssin suuryhtiöihin (OMXH 25). Osinkotuottoon laskettu päätöskursseilla päivämäärältä 31.7.2019 ja vuodelta 2018 jaettavilla (jo keväällä jaetuilla tai päätetyillä) vuosiosingoilla. On syytä huomioida, että valtaosa yhtiöistä on jo maksanut osinkonsa kuluvalta vuodelta. Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) onlaskelmissa vuoden 2018 toteuma.
Kun yhtiöt on jaettu osingon laadun mukaisiin luokkiin, on seuraavaksi muodostettu matriisi, jossa toisena jakoperusteena on yhtiön osinkotuotto. Yli 4 prosentin osinko nostaa yhtiön hyvään luokkaan ja alle 3 prosentin osinko pudottaa yhtiön heikoksi. Tälle välille asettuvat yhtiöt luokitellaan osinkotuoton valossa kohtuullisiksi.
Jokaisen toki pitää itse arvioida hyvän, kohtuullisen ja heikon osinkotuoton tasoa omista lähtökohdistaan käsin. Ympäröivän markkinatilanteen osalta näyttää myös siltä, että yleinen korkotaso markkinoilla pysyttelee edelleen nollan tuntumassa. Siitä perspektiivistä tarkastellen miltei kolmen prosentin osinkotuotto (taulukon mukaan heikko) ei välttämättä ole aivan niin heikko vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin nähden.
Taulukko 1. Helsingin pörssin 25 suuyhtiön luokittelu osinkotuotolla ja osingon laadulla. Osakekurssit 31.7.2019 sekä tilinpäätöstiedot ja osingot vuodelta 2018.
Lähtökohtaisesti kaikki sijoittajat arvostavat ykköskorin yhtiöitä ja perehtyvät niihin itse tarkemmin. Tässä linkit kyseisten osakkeiden kurssitietoihin ja kaupankäyntisivuille:
Ykköskorin ulkopuolelta haarukoitavissa, tutustumisen arvoisissa kohteissa ratkaisee se, arvostaako sijoittaja enemmän osingon laatua (tulevaa potentiaalia) vai nykyistä osinkotuottoa, joka yleensä kertoo sekä yhtiön alhaisesta arvostustasosta että sen korkeasta osinkosuhteesta (osingon osuus tuloksesta).
Yhtiöiden voi olettaa pitävän sijaintinsa matriisin vaaka-akselilla (osingon laatu) varsin hyvin myös pidemmällä aikavälillä. Osingon laatu – tai yhtiön laatu yleisemminkin – kun riippuu huomattavasti toimialan rakenteellisista ja yhtiön kulttuurisista tekijöistä, jotka eivät muutu nopeasti. Poikkeuksia tietysti aina on, ja niitä tässäkin matriisissa esiintyy. Liikehdintää on tapahtunut viime aikoina vaaka-akselilla lähinnä kohti heikompaa tasoa.
Sen sijaan osinkotuottoa kuvaavalla pystyakselilla yhtiöiden paikat voivat muuttua nopeastikin markkinatunnelmien mukaan. Pörssiromahdusten jälkeen yhä useampi osake löytyy jostakin ”hyvän osinkotuoton” kolmesta ryhmästä. Vastaavasti nousukauden pitkittyessä osakkeet alkavat valua alaspäin, vaikka yhtiön laatu pysyisikin hyvänä.
Lyhyellä aikavälillä tällaista seulontatapaa käyttävän sijoittajan useimmiten ainoaksi jäävä tehtävä on seurata osakkeiden hintoja suhteessa yhtiöiden tuloksentekokykyyn ja aloittaa osto-ohjelmia sitä mukaa, kun yhtiöt hintojen laskiessa nousevat riittävän ylös pystyakselilla.
Lopulta on myös paikallaan muistaa, että Taulukko 1 on mekaanisesti laadittu. Toisin sanoen se ei sisällä subjektiivista yhtiön kannattavuuden ”normalisointia” tai arviota tulevaisuudesta. Onkin mahdollista, että ROIC ei kuvaa kaikkien yhtiöiden kohdalla normaalia tasoa. Taulukko ei myöskään ota kantaa yhtiökohtaiseen trendiin eikä etenkään sen otaksuttuun tulevaan suuntaan. Parhaimmillaan taulukko kuitenkin voi herättää ajatuksia yhtiöistä, joihin kannattaisi tutustua omatoimisesti paremmin.
Jos yhtiön nykyistä tilannetta voi pitää väliaikaisesti liian hyvänä tai huonona, tulee ROIC normalisoida sijoittajan oman arvion perusteella pitkän aikavälin keskiarvojen pohjalta ja yhdistää nämä laskelmat omaan näkemykseen tulevaisuudesta. Taulukon listauksen numerot ovat mekaanisesti joko nykyhetkeä tai historiaa, ja lopulta tulevaisuus ratkaisee. Siksi listaus ei suoraan sovellu kenellekään sijoitustoimintaa ohjaavaksi välineeksi. Parhaimmillaan se voi kuitenkin toimia herätteenä aloittaa omatoiminen tarkempi perehtyminen yksittäisiin sijoituskohteisiin omista lähtökohdista.
Pikkuguru-uutuuskirjan ennakkomyynti on alkanut!
Kirjan hinta on 29,90 euroa (sisältäen alv:n ja postikulut Suomessa).Pikkuguru-kirjaa on saatavilla Nordnetissä myös yhtenä vaihtoehtona osana sijoituskirjapakettia, joka pyynnöstä sisältää signeerauksen.Pikkuguru on 237-sivuinen ja kovakantinen. Se on painettu Suomessa Otavan kirjapainossa. Ennakkotilatut kirjat toimitetaan ennakkotilaajan etumatkalla elo-syyskuun vaihteessa. Kirjan julkistustilaisuus järjestetään 10.9.2019. Tilaa Pikkuguru tästä linkistä. Lisätietoa Pikkugurusta ja muista julkaisemistani sijoituskirjoista löydät täältä.
Katso myös:
- Helsingin pörssin suuryhtiöt houkuttelevuusjärjestykseen Taikakaavalla
- Helsingin pörssin pienyhtiöiden kärki Greenblattin menetelmällä
Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä kirjoitushetkellä Fortumin, Elisan, Nokian Renkaiden ja merkittävän määrän sekä Sammon että sen osakkuusyhtiö Nordean osakkeita. Kirjoittaja ei sitoudu päivittämään tähän blogiin omistusmuutoksia tekstin julkaisun jälkeen. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoitajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).
