Hopeaan sijoittaminen, mihin tulee kiinnittää huomiota

Hopeasta kiinnostuneen sijoittajan on tärkeä pitää mielessä, mitkä tekijät ohjaavat hopean hinnan kehitystä markkinoilla. Hopean hinnan kehityksellä ei nimittäin viime vuosien aikana ole ollut käytännössä mitään tekemistä fyysisen hopean kysynnän ja tarjonnan kanssa. Mikäli hopean hintaa pohditaan pitkällä aikavälillä, sanotaan vaikkapa yli 10 vuoden aikajänteellä, niin siinä tapauksessa kyllä, kysyntä ja tarjonta taitavat olla edelleen ne hintaa ohjaavat ajurit. Tässä kirjoituksessa yritän kuitenkin pohtia hopeaan sijoittamista lyhyemmän aikavälin, muutaman vuoden, sijoitushorisontilla. Näin ollen analyysin näkökulma muuttuu täysin. Se, mitä käsinkosketeltavan hopean tuottajat ja suurkuluttajat tekevät, ei vaikuta hopean markkinahintaan oleellisesti. Finanssisijoittajat, jotka eivät oikeasti tarvitse hopeaa mihinkään tositarkoitukseen määräävät tahdin markkinoilla.

Hopeasijoittaminen on spekulatiivisen näkemyksen ottamista. En tuhlaa liikaa aikaa tiettyjen hopeaan liittyvien itsestäänselvyyksien läpikäyntiin (kuten esim. hinta on volatiili, sijoitus ei tuota kassavirtaa, kukaan ei varmuudella tiedä hopean hintaa ensi viikolla jne.). Näitä kirjoituksia on jo valmiiksi tarjolla pilvin pimein. Luulen, että muutaman lantin likoon laittaminen hopean puolesta ei välttämättä ole huono ajatus tällä hetkellä. Palaan perusteluihini kirjoituksen lopussa.

Hopean ‘hinnan etsintä’ tapahtuu finanssikaupankäynnissä, eikä tällä kaupankäynnillä ole kuin löyhä yhteys fyysisen metallin kysyntään ja tarjontaan (kultamarkkinat toimivat samaan tapaan, kuten olen jo aikaisemmin kirjoittanut: 1. ja 2.). hopeafutuuripörsseissä käyty kauppa on lähes yksinomaan finanssikauppaa, jossa hopea ei oikeasti vaihda omistajaa. Voidaankin sanoa, että long ja short positiot ovat kuin synteettisiä finanssisopimuksia, joita voi luoda äärettömän määrän niin kauan kun sopimukset eivät johda fyysisiin toimituksiin. Osapuoli voi esimerkiksi myydä koko vuotuista kaivostuotantoa vastaavan määrän hopeaa parissa tunnissa ja saada tällä tapaa hinnan laskemaan rajusti.

Yksi tärkeimmistä referenssihinnoista hopealle on London Bullion Market Associationin (lyhenne LBMA) ilmoittama ns. ‘Silver fix’ hinta, joka ei todellisuudessa ole missään transaktiossa toteutunut hinta, vaan hinta, jonka muutama pankki ilmoittaa päivittäin. Tämä hinta on heidän mielipiteensä todennäköisestä hinnasta kyseisenä päivänä (samaan tapaan kuin esim. euribor- tai libor-korot noteerataan). Joitain uudistuksia lukuunottamatta, Silver fix-menetelmä on yli 100 vuotta vanha ja perua ajoilta, jolloin hintatietojen kerääminen oli haastavaa. Mielestäni on erikoista, että tämänkaltaiset menetelmät ovat käytössä vielä tänäkin päivänä. Kyseinen mentelmä antaa muutamille pankeille mahdollisuuden manipuloida hintoja.

Niin kauan kuin hopean hinnan etsintä tapahtuu finanssimarkkinoilla, eikä hinta ota huomioon hopean kysynnän ja tarjonnan fundamentteja, on olemassa mahdollisuus, että esimerkiksi hopealaattojen ja -kolikoiden hinnat alkavat elää täysin omaa elämäänsä eivätkä enää seuraisi hopeafutuureiden hintoja. Tämä voisi olla seurausta esimerkiksi siitä, että hopean tuottajat eivät suostuisi myymään hopeaa markkinahinnalla, vaan vaatisivat korkeita preemioita markkinahintaan nähden, mikä puolestaan johtaisi vähittäismarkkinoilla myytävän sijoitushopean hinnan nousuun, vaikka markkinahinnat pysyisivätkin alhaalla. En kuitenkaan pidä tätä todennäköisenä skenaariona, vaan uskon fyysisen hopean hinnan myös jatkossa seuraavan finanssimarkkinoiden määrittämää hopean hintaa.

Lue myös aihetta tarkemmin käsittelevä kirjoitukseni: Uhkaako hopeamarkkinoita tarjontashokki?

Miksi uskon hopean hinnan nousuun? 

Hopean hinnan kehitys on kiinni raaka-aineiden hintojen kehityksestä ylipäätänsä. Minun on todella vaikea kuvitella skenaariota, jossa hopean hinta nousisi voimakkaasti raaka-aineiden laskumarkkinassa. Tästä johtuen seuraavaksi selitän lyhyesti, miksi uskon raaka-ainesijoittajien olevan nyt hyvissä asemissa moniin muihin sijoittajiin nähden.

Raaka-ainesijoittamisessa on ensiarvoisen tärkeää tarkastella suhteellisia hintoja. Uskon, että raaka-ainesijoittamisessa menestyy parhaiten, kun ostot ajoittaa ajankohtiin, jolloin ne ovat halpoja suhteessa muihin omaisuusluokkiin. Raaka-aineet ovat tällä hetkellä huippuhalpoja suhteessa laajoihin osakeindekseihin. Tämä viittaa uskoakseni siihen, että raaka-aineet tulevat todennäköisesti päihittämään laajat osakeindeksit lähivuosina. Pelkkä osakemarkkinoiden päihittäminen ei vielä tarkoita, että raaka-aineiden tuotot olisivat hyviä absoluuttisesti mitattuna. Uskon, että raaka-aineiden nousubuumi lähtee kunnolla liikkeelle vasta, kun dollarin nousu loppuu (ohessa aikaisempia kirjoituksiani dollarin nousun syihin liittyen 1. ja 2.). Tämä ei luultavasti tule ihan heti tapahtumaan, mutta kun trendi muuttuu, niin uskon, että kiinnostus raaka-aineita kohtaan tulee kasvamaan. Raaka-aineiden nousumarkkinat tapahtuvan dollarin ollessa heikko ja hinnat romahtavat, kun dollari vahvistuu. Tämä on uskoakseni suurin yksittäinen raaka-aineiden hintoja selittävä tekijä.

Hopea on tällä hetkellä aliarvostettu suhteessa moniin muihin raaka-aineisiin ja ennen kaikkea isoveljeensä kultaan nähden. Kulta on tällä hetkellä yli 70 kertaa kalliimpaa kuin hopea. Suhdeluku on ollut näin korkealla vain kaksi kertaa 2000-luvun aikana. Tästä syystä uskon, että hopea tulee päihittämään kullan ja monet muut raaka-aineet sitten, kun raaka-aineiden nousumarkkina taas alkaa.

Edellä mainitsemani perusteet eivät tietystikään ole mikään takuu hinnan nousulle. Se tosiseikka, että hopea on väärin hinnoiteltu ja aliarvostettu ei takaa sitä, että hinta korjautuisi lähitulevaisuudessa. Aliarovstus suhteessa moniin muihin sijoituskohteisiin nähden kuitenkin lisää todennäköisyyttä sille, että suursijoittajat jossain vaiheessa alkavat allokoimaan lisää rahaa hopeamarkkinoille mikä vääjäämättä nostaa hintoja.

Hopea on joskus maksanut noin 50 dollaria unssilta, enkä olisi yllättynyt, vaikka hinta nousisi jonain päivänä uusiin ennätyslukemiin nykyiseltä 15 dollarin tasolta. Sitä ennen hinta jatkaa voimakasta heiluntaa ylös ja alas. Raaka-ainesijoittaja ei kuitenkaan saa pelätä voimakasta hintaheiluntaa. Volatiliteetti pitäisi mielestäni näissä sijoituksissa nähdä mahdollisuutena eikä riskinä. Suuret hinnan muutokset tarkoittavat lukuisia osto- ja myyntimahdollisuuksia. Hopean hyvä puoli on se, että hinta on laskenut jo niin pitkään, että downside-riski nykyisillä hintatasoilla on jo varsin siedettävä.

Hopeaan sijoittaminen Nordnetissä

Jos sijoittaminen fyysiseen hopeaan ei ole oma juttusi, niin hopean hinnan kehitykseen voi ottaa näkemystä (sekä ylös että alas päin) Nordnet Markets -valikoiman välityspalkkiottomilla tuotteilla. Välityspalkkiottomuus koskee yli 100 € kauppoja. Huomioi, että etenkin korkean vipukertoimen viputuotteisiin liittyy myös korkea riski koko sijoitetun pääoman menettämisestä. Sinun tulee suorittaa tietämystesti ennen kuin voit käydä kauppaa pörssilistatuilla tuotteilla.

Pörssilistattujen tuotteiden lisäksi hopeaan voi sijoittaa myös mm. hopeakaivostoimijoiden osakkeisiin sijoittamalla.

**************************************************

Seuraa Twitterissä : @TimoTikkala

Vieraile kotisivuillani: timotikkala.com

Kuvan lähde: telegraph.co.uk