Nordnet Blogi

Hopeaan sijoittaminen, mihin tulee kiinnittää huomiota

Hopeasta kiinnostuneen sijoittajan on tärkeä pitää mielessä, mitkä tekijät ohjaavat hopean hinnan kehitystä markkinoilla. Hopean hinnan kehityksellä ei nimittäin viime vuosien aikana ole ollut käytännössä mitään tekemistä fyysisen hopean kysynnän ja tarjonnan kanssa. Mikäli hopean hintaa pohditaan pitkällä aikavälillä, sanotaan vaikkapa yli 10 vuoden aikajänteellä, niin siinä tapauksessa kyllä, kysyntä ja tarjonta taitavat olla edelleen ne hintaa ohjaavat ajurit. Tässä kirjoituksessa yritän kuitenkin pohtia hopeaan sijoittamista lyhyemmän aikavälin, muutaman vuoden, sijoitushorisontilla. Näin ollen analyysin näkökulma muuttuu täysin. Se, mitä käsinkosketeltavan hopean tuottajat ja suurkuluttajat tekevät, ei vaikuta hopean markkinahintaan oleellisesti. Finanssisijoittajat, jotka eivät oikeasti tarvitse hopeaa mihinkään tositarkoitukseen määräävät tahdin markkinoilla.

Hopeasijoittaminen on spekulatiivisen näkemyksen ottamista. En tuhlaa liikaa aikaa tiettyjen hopeaan liittyvien itsestäänselvyyksien läpikäyntiin (kuten esim. hinta on volatiili, sijoitus ei tuota kassavirtaa, kukaan ei varmuudella tiedä hopean hintaa ensi viikolla jne.). Näitä kirjoituksia on jo valmiiksi tarjolla pilvin pimein. Luulen, että muutaman lantin likoon laittaminen hopean puolesta ei välttämättä ole huono ajatus tällä hetkellä. Palaan perusteluihini kirjoituksen lopussa.

Hopean ’hinnan etsintä’ tapahtuu finanssikaupankäynnissä, eikä tällä kaupankäynnillä ole kuin löyhä yhteys fyysisen metallin kysyntään ja tarjontaan (kultamarkkinat toimivat samaan tapaan, kuten olen jo aikaisemmin kirjoittanut: 1. ja 2.). hopeafutuuripörsseissä käyty kauppa on lähes yksinomaan finanssikauppaa, jossa hopea ei oikeasti vaihda omistajaa. Voidaankin sanoa, että long ja short positiot ovat kuin synteettisiä finanssisopimuksia, joita voi luoda äärettömän määrän niin kauan kun sopimukset eivät johda fyysisiin toimituksiin. Osapuoli voi esimerkiksi myydä koko vuotuista kaivostuotantoa vastaavan määrän hopeaa parissa tunnissa ja saada tällä tapaa hinnan laskemaan rajusti.

Yksi tärkeimmistä referenssihinnoista hopealle on London Bullion Market Associationin (lyhenne LBMA) ilmoittama ns. ’Silver fix’ hinta, joka ei todellisuudessa ole missään transaktiossa toteutunut hinta, vaan hinta, jonka muutama pankki ilmoittaa päivittäin. Tämä hinta on heidän mielipiteensä todennäköisestä hinnasta kyseisenä päivänä (samaan tapaan kuin esim. euribor- tai libor-korot noteerataan). Joitain uudistuksia lukuunottamatta, Silver fix-menetelmä on yli 100 vuotta vanha ja perua ajoilta, jolloin hintatietojen kerääminen oli haastavaa. Mielestäni on erikoista, että tämänkaltaiset menetelmät ovat käytössä vielä tänäkin päivänä. Kyseinen mentelmä antaa muutamille pankeille mahdollisuuden manipuloida hintoja.

Niin kauan kuin hopean hinnan etsintä tapahtuu finanssimarkkinoilla, eikä hinta ota huomioon hopean kysynnän ja tarjonnan fundamentteja, on olemassa mahdollisuus, että esimerkiksi hopealaattojen ja -kolikoiden hinnat alkavat elää täysin omaa elämäänsä eivätkä enää seuraisi hopeafutuureiden hintoja. Tämä voisi olla seurausta esimerkiksi siitä, että hopean tuottajat eivät suostuisi myymään hopeaa markkinahinnalla, vaan vaatisivat korkeita preemioita markkinahintaan nähden, mikä puolestaan johtaisi vähittäismarkkinoilla myytävän sijoitushopean hinnan nousuun, vaikka markkinahinnat pysyisivätkin alhaalla. En kuitenkaan pidä tätä todennäköisenä skenaariona, vaan uskon fyysisen hopean hinnan myös jatkossa seuraavan finanssimarkkinoiden määrittämää hopean hintaa.

 

Lue myös aihetta tarkemmin käsittelevä kirjoitukseni: Uhkaako hopeamarkkinoita tarjontashokki?

 

Miksi uskon hopean hinnan nousuun? 

Hopean hinnan kehitys on kiinni raaka-aineiden hintojen kehityksestä ylipäätänsä. Minun on todella vaikea kuvitella skenaariota, jossa hopean hinta nousisi voimakkaasti raaka-aineiden laskumarkkinassa. Tästä johtuen seuraavaksi selitän lyhyesti, miksi uskon raaka-ainesijoittajien olevan nyt hyvissä asemissa moniin muihin sijoittajiin nähden.

Raaka-ainesijoittamisessa on ensiarvoisen tärkeää tarkastella suhteellisia hintoja. Uskon, että raaka-ainesijoittamisessa menestyy parhaiten, kun ostot ajoittaa ajankohtiin, jolloin ne ovat halpoja suhteessa muihin omaisuusluokkiin. Raaka-aineet ovat tällä hetkellä huippuhalpoja suhteessa laajoihin osakeindekseihin. Tämä viittaa uskoakseni siihen, että raaka-aineet tulevat todennäköisesti päihittämään laajat osakeindeksit lähivuosina. Pelkkä osakemarkkinoiden päihittäminen ei vielä tarkoita, että raaka-aineiden tuotot olisivat hyviä absoluuttisesti mitattuna. Uskon, että raaka-aineiden nousubuumi lähtee kunnolla liikkeelle vasta, kun dollarin nousu loppuu (ohessa aikaisempia kirjoituksiani dollarin nousun syihin liittyen 1. ja 2.). Tämä ei luultavasti tule ihan heti tapahtumaan, mutta kun trendi muuttuu, niin uskon, että kiinnostus raaka-aineita kohtaan tulee kasvamaan. Raaka-aineiden nousumarkkinat tapahtuvan dollarin ollessa heikko ja hinnat romahtavat, kun dollari vahvistuu. Tämä on uskoakseni suurin yksittäinen raaka-aineiden hintoja selittävä tekijä.

Hopea on tällä hetkellä aliarvostettu suhteessa moniin muihin raaka-aineisiin ja ennen kaikkea isoveljeensä kultaan nähden. Kulta on tällä hetkellä yli 70 kertaa kalliimpaa kuin hopea. Suhdeluku on ollut näin korkealla vain kaksi kertaa 2000-luvun aikana. Tästä syystä uskon, että hopea tulee päihittämään kullan ja monet muut raaka-aineet sitten, kun raaka-aineiden nousumarkkina taas alkaa.

Edellä mainitsemani perusteet eivät tietystikään ole mikään takuu hinnan nousulle. Se tosiseikka, että hopea on väärin hinnoiteltu ja aliarvostettu ei takaa sitä, että hinta korjautuisi lähitulevaisuudessa. Aliarovstus suhteessa moniin muihin sijoituskohteisiin nähden kuitenkin lisää todennäköisyyttä sille, että suursijoittajat jossain vaiheessa alkavat allokoimaan lisää rahaa hopeamarkkinoille mikä vääjäämättä nostaa hintoja.

Hopea on joskus maksanut noin 50 dollaria unssilta, enkä olisi yllättynyt, vaikka hinta nousisi jonain päivänä uusiin ennätyslukemiin nykyiseltä 15 dollarin tasolta. Sitä ennen hinta jatkaa voimakasta heiluntaa ylös ja alas. Raaka-ainesijoittaja ei kuitenkaan saa pelätä voimakasta hintaheiluntaa. Volatiliteetti pitäisi mielestäni näissä sijoituksissa nähdä mahdollisuutena eikä riskinä. Suuret hinnan muutokset tarkoittavat lukuisia osto- ja myyntimahdollisuuksia. Hopean hyvä puoli on se, että hinta on laskenut jo niin pitkään, että downside-riski nykyisillä hintatasoilla on jo varsin siedettävä.

 

**************************************************

Seuraa Twitterissä : @TimoTikkala

Vieraile kotisivuillani: timotikkala.com

Kuvan lähde: telegraph.co.uk

 

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

14
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Jos oletetaan, että tavan tallaaja piensijoittaja haluaisi ”ottaa näkemystä” ja sijoittaa hopeaan, minkä näkisit olevan järkevin sijoitusmuoto?
Nimetön
Nimetön
Kolme kätevintä tapaa sijoittaa hopeaan ovat mielestäni seuraavat (ei paremmuusjärjestyksessä): 1. Silver Wheatonin osakkeet. Kirjoitin yhtiöstä kesällä 2014. https://blogi.nordnet.fi/hopea-ei-ole-hapea-esittelyssa-yhtio-nimelta-silver-wheaton/01/06/2014/ 2. Ostamiseen ja säilyttämiseen voi käyttää ulkomaalaisia välittäjä. Kaupankäynti- ja säilytyskulut ovat yleensä kilpailukykyisimmät. Et myöskään maksa Alv:tä. Yksi esimerkki hyvämaineisista välittäjistä on singaporelainen Bullionstar. Alla linkki. https://www.bullionstar.com 3. Hopeaan sijoittavat etf:t. En pidä hopean säilyttämistä omassa kodissa tai pankin tallelokerossa mielekkäänä, sillä hopea vaatii paljon säilytystilaa. Kullan kohdalla säilytystila tarvitsee selvästi vähemmän.
Nimetön
Nimetön
Kiitoksia artikkelista. Tuo BullionStar vaikutti mielenkiintoiselta vaihtoehdolta fyysiseen hopeaan sijoittamiseksi. Mikä mielestäsi on järkevin muoto omistaa hopeaa heidän kauttaan? Siellä näkyi olevan kolikoita, paljon erilaisia harkkoja ja jonkinlainen säästöohjelma, jossa voi ostella hyvinkin pieniä eriä.
Nimetön
Nimetön
Kiitos Pekka. Heillä on tosiaan laajat valikoimat erilaisia sijoitusvaihtoehtoja. Itse olen pääasiassa ostanut heidän kauttaan erilaisia kolikoita. Teen ostokseni bitcoineilla, joten transaktiokuluni ovat mitättömän pienet. Jottei tämä menisi liikaa yhden välittäjän mainostamiseksi, niin todettakoon, että pelkästään Singaporessa on muitakin vastaavia välittäjiä, joihin kannattaa tutustua jos aihe kiinnostaa. Olen sitä mieltä, että arvometallien säilyttäminen ei välttämättä tarvitse olla kallista puuhaa, kuten lähes aina sanotaan.
Nimetön
Nimetön

Vielä yksi kysymys kolikoihin liittyen. Myyntihinnoilla näyttää olevan isojakin eroja vuosikertojen jne. suhteen (n. 15-60 EUR/kpl), mutta ostohinnat kaikkien osalta näyttäisivät olevan lähellä hopean unssihintaa. Eli tulkitsenko oikein, että mikäli aikoo ostaa ja myydä saman palvelun kautta kolikoita, niin kannattaa aina ostaa halvinta kolikkoa, koska myydessä siitä saa kuitenkin vain sen hopean unssihinnan (pienellä preemiolla toki)? Tämähän ei liity suoranaisesti Bullionstariin, vaan esimerkiksi Tavexilla on ihan sama käytäntö. Eli kalliimpia kolikoita kannattaa ostaa vain, jos niitä aikoo myydä keräilijöillle tai jollakin muulla markkinalla, jolla niitä arvostetaan lähemmäs myyntihintaa? Lisähuomiona vielä, eikös myös harkkojen osalta kannata huomioida sekä preemio hopean unssihintaan,… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön

Tämä on myös oma tulkintani kolikoista, joiden myyntihinnat ovat reilusti kalliimpia kuin yleisimpien kolikoiden kohdalla. Kalliimpi hinta on merkki siitä, että ko. kolikolla keräilyärvoa ja sijoittaminen näihin muistuttaakin enemmän taiteeseen tai postimerkkeihin sijoittamista. Osto- ja myyntihinnan välistä erotusta sekä preemiota markkinahintaan nähden tosiaan tulisi tarkastella erikseen. Ensimmäinen on lähinnä kiinni kilpailusta ja harkon koosta tai kolikoiden määrästä. Jälkimmäinen puolestaan on ikäänkuin tukkuhintojen ja vähittäishintojen välinen ero, johon välittäjät eivät välttämättä pysty itse vaikuttamaan. Jos otetaan analogia liikenteen polttoaineista, niin kolikoiden ja harkkojen hinta vastaa dieselin hintaa pumpulla ja hopean markkinahinta pörssissä vastaa raakaöljyn hintaa. Sijoitushopean kysynnän kasvaessa (kuten viime aikoina… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Kiitos, vastasi hyvin.
Nimetön
Nimetön
Hopeaan on tullut sijoitettua ihan kohtalaisesti kun asun Yhdysvalloissa, mutta Suomessa se ei mielestäni ole hyvä sijoitus koska menetät heti 24% arvosta alvin muodossa, joten olen keskittänyt täällä arvometallisijoitukseni kultaan.
Nimetön
Nimetön
Eipä kai kukaan niitä kolikoita suomesta ostakaan, vaan tilaa virosta jossa alvia ei tarvitse kolikoista maksaa.
Nimetön
Nimetön
Tavexin Eestin sivuilla klöntti hopeaa maksaa enemmän, kuin Suomessa. Onko tietoa miksi näin, jos se siellä on alvitonta?
Nimetön
Nimetön
Ehkä olisi pitänyt olla tarkempi: virossa siis virallisena maksuvälineenä käytettävät (suomeksi KOLIKOT, eivät harkot) ovat alvittomia. Tavex oli muistaakseni kalliimpi, katso vaikka liberysilver.ee, sieltä olen muutaman kerran tilannut ja hyvin on toiminut.
Nimetön
Nimetön
Miten hopean ja kullan hinta muodosuu kiinassa ja muissa suurissa finanssikeskuksissa , kun niillä käydään kauppaa siellä? . Hinta elää ympäri vuorokauden kun Lontoo on kiinni?
Nimetön
Nimetön
Tepolle: Arbitraasimahdollisuus pitää huolen siitä, että hinnat eivät erkane liikaa toisistaan. Toki toiset kaupankäyntipaikat keskittyvät enemmän fyysisiin toimituksiin kuin toiset, mikä vaikuttaa likviditeettiin ja sitä kautta hintoihin. Esimerkiksi kullan kohdalla Shanghai on lähes yksinomaan fyysisiin toimituksiin keskittyvä pörssi. Eurooppa ja USA yleensä ohjaavat kullan ja hopean hintoja globaalisti vaikka molempien metallien kysyntä tulee todellisuudessa Aasiasta ja muista kehittyvistä talouksista.
Nimetön
Nimetön
Olisi Timo mielenkiintoista tietää mitä ETF:ää käyttäisit hopean omistamiseen ? Tarjontaa kun on todella paljon. Tällä hetkellä hopea näyttäisi olevan todella hyvässä hinnassa ja mieli tekisi ostaa.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.