Nordnet Blogi

HS-vastine: Yritysjohdon ansioiden tulisi seurata omistaja-arvon kehitystä

Helsingin Sanomat kertoi talouden taantuman leikanneen toimitusjohtajien ansioita (1.7.2013 A26–27). Osakkeenomistajana jäin ihmettelemään artikkelin näkökulmaa, josta paistoi läpi kauhistus pörssiyhtiöiden johdon ja tavanomaisen palkansaajan välisten tuloerojen vuoksi. Kuvaan tässä merkinnässä omaa suhtautumistani palkitsemiseen pörssilistatuissa yhtiöissä. Käsittelin edellisen kerran yritysjohdon palkitsemista teorian tasolla viime helmikuussa.

Olen antanut viime aikoina palautetta usean kotimaisen pörssiyhtiön johdon suuntaan, toki omasta mielestäni aivan aiheesta. Viimeisimpänä esimerkkinä muistamme Sanoman, joka painii laadullisesti omassa sarjassaan tässä suhteessa. Myös muilla suurilla kotimaisilla on ongelmia: Outokummussa konkurssisuuntaa yrittää kääntää hallituksen puheenjohtajaksi värvätty visionääri Jorma Ollila, ja toisaalta vesisateiden yllättämässä Talvivaarassa näimme muutama kuukausi sitten toimitusjohtaja Pekka Perän paluun, jonka tarkoituksena on niin ikään luotsata yhtiö ohi potentiaalisen konkurssin karikon.

Esitetyn valossa uskon yleisellä tasolla, että tavanomaisten pörssiyhtiöstä sekä sen osakkeesta kertovien tunnuslukujen ohella sijoittajan on välttämätöntä analysoida myös yritysjohdon laatua. Tämä johtuu siitä, että pitkäjänteiselle osakkeenomistajalle yritysjohto on kaiken a ja o: yritystoiminnasta generoitavat voittovarat joko investoidaan yhtiön sisällä järkeviin kohteisiin tai jaetaan osinkoina, pääomanpalautuksina tai omien osakkeiden takaisinostoina yhtiön omistajille.

Järkevän ja kurinalaisen pääomapolitiikan noudattaminen sekä yritystoiminnan johtaminen omistaja-arvon kannalta järkevällä tavalla vaativat yritysjohdolta muutakin kuin meklarin tai kauppatieteen maisterin koulutusta. Siksi erinomaisista yritysjohtajista on jatkuvaa pulaa, ja parhaita täytyy sitouttaa erilaisin tulossidonnaisin bonuksin. Se on nimenomaan osakkeenomistajien etu, koska kilpailu osaajista on kovaa.

Mutta siihen Helsingin Sanomien artikkeliin. Toimittaja Tuomo Pietiläinen kirjoittaa heti artikkelin pääotsikon alla, että ”Björn Wahlroosin avokätinen palkitseminen alkoi näkyä, kun Sammon Kari Stadigh nousi palkkakuninkaana Nokian Stephen Elopin edelle”. Otsikointi herättää kysymyksen: Jos palkitsemista nimitetään avokätiseksi, niin mihin suhteessa se on sellaista?

Henkilökohtaisesti haluan lähteä yritysjohdon palkitsemisessa liikkeelle siitä, kuinka paljon johtamisen kohteena oleva pörssiyhtiö kykenee luomaan osakkeenomistajilleen tilikaudessa uutta varallisuutta. Omassa sijoitustoiminnassani otan huomioon myös sen, millaisella riskitasolla tämä tuotto on aikaansaatu. Jätetään viimeksi mainittu ulottuvuus kuitenkin huomioimatta tässä yhteydessä, koska se sisältää huomattavan määrän subjektiivisia olettamia.

Vertaan siis objektiivisia lukuja: täydellä tilikaudella 2012 Sampo-konserni ansaitse 1617 miljoonaa euroa liikevoittoa. Vastaavalla ajanjaksolla Nokian liikevoitto oli -2303 miljoonaa euroa. Stadighin johtama Sampo-konserni peittosi Stephen Elopin johtaman Nokian puhtaasti voittomittarilla tarkasteltuna lähes neljällä miljardilla eurolla.

Myös Sampo-konsernin tulosmuutoksen suunta kertoo paljon: vuonna 2012 finanssikonserni onnistui kasvattamaan liikevoittokertymäänsä +31,5 prosentilla verrattuna edelliseen, tilikaudella 2011 ansaittuun 1230 miljoonan euron liikevoittoon. Mielestäni toimitusjohtajan muuttuvan kompensaation noin 815 000 euron lisäys on kohtuullinen, kun samalla ajanjaksolla yhtiön omistajille luotu liikevoitto kasvoi noin 387 miljoonaa euroa. Toimitusjohtajan muuttuvan kompensaation muutos edustaa suhteessa liikevoiton muutokseen vain 0,21 prosenttia. Stadighin kokonaiskompensaatio kaikkine eläkemaksuineen ja bonuksineen edustaa sekin vain 0,27 prosenttia Sampo-konsernin tilikauden 2012 liikevoitosta. Jokainen saa tahollaan laskea itse, kuinka paljon Elopin 4,2 miljoonan euron kokonaispalkkio muodostaa Nokian edellä mainitusta ”liikevoitosta”. Kummalle johtajalle siis kannattaa maksaa, jos olet osakkeenomistaja?

Helsingin Sanomien linjan mukaan Stadighin kompensaatio edustaa kuitenkin ”avokätistä palkitsemista”. En pysty ymmärtämään, millä mittarilla luonnehdinta on saatu aikaan. Pörssiyhtiön keskeisenä tavoitteena on tuottaa omistajilleen taloudellista lisäarvoa – ei esimerkiksi työllistää maksimaalista määrää ihmisiä tai toimia sosiaaliavustusten sivukonttorina. Pitkällä aikavälillä on mielestäni selvää, että yksityisellä sektorilla, kuten pörssiyhtiöiden keskuudessa, markkinatalous huolehtii siitä, että vain taloudellisesti vahvat toimijat kykenevät ylipäätään työllistämään kestävällä tavalla. Siksi voittojen tarkastelu on uskoakseni yritysjohdon palkitsemisessa keskeisintä, ja myös pörssiyhtiön työntekijöiden kannattaisi se sisäistää.

Artikkelin mukaan viime vuonna kotimaisten suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkat olivat samalla tasolla kuin vuonna 2007, edellisen nousukauden aikaan. Toimittajalta kuitenkin unohtuu tässä yhteydessä mainita, että kyse on nimellisistä palkoista. Tosiasiassa pörssiyhtiöiden ylimmän johdon kompensaatiotaso on laskenut viime vuosina reaalisella tasolla. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että pörssiyhtiön johdon ostovoima ja kulutusmahdollisuudet ovat keskimäärin laskeneet. Tosin tämä on edellä esitettyyn tulospohjaiseen tarkasteluun viitaten perusteltuakin, sillä merkittävä osa Helsingin pörssin suurista kansanosakkeen ja valtionyhtiön statuksen omaavista liiketoiminnoista on ajautunut kamppailemaan elämän ja kuoleman välimaastossa.

En voi välttää ajatusta, että toimittaja hyödyntää Nokiaa mielikuvana suuren kokoluokan pörssiyhtiöstä, jonka johdon tulisi edustaa palkkakuninkuuden hyväksyttävää mittaria. Tämä lähtökohta edustaa kuitenkin populismia, koska Nokian suuri työllistävä vaikutus, aiemmin merkittävä veronmaksajan status sekä globaalisti laaja tunnettuus ja liiketoiminnan maallikon silmin massiivinen kokoluokka eivät vielä takaa yritystoiminnan voitollisuutta, jonka tulisi olla kaiken palkitsemisen vertailukohtana.

Oma näkökulmani lienee ymmärrettävä myös osakesijoittajan perspektiivistä: vain osakekohtaisia voittoja ja sitä kautta osinkoja kasvattavat yhtiöt loistavat pörssissä suhdanteiden yli. Esimerkiksi pörssiyhtiön itseisarvoisesti kasvavat työllistämispyrkimykset eivät lohduta osakkeenomistajaa, koska työntekijöitä on mahdotonta jakaa keväisin osinkoina. Tietysti minäkin kannatan yleisesti ihmisten välistä tasa-arvoa kaikilla mittareilla, mutta koska uskon viime kädessä osakkeenomistajien maksavan pörssiyhtiön johdon palkitsemisen, olen vankkumatta sitä mieltä, että rivityöntekijää merkittävällä tavalla suuremman vastuun liiketoiminnan menestyksestä kantavaa johtajaa tulee palkita merkittävällä tavalla yhtiön muita työntekijöitä paremmin.

Artikkelissa oli jopa huvittavaa lukea havainto siitä, että ”Sammon ja Nordean hallitusten puheenjohtajana toimivan Björn Wahlroosin harjoittama johtajien avokätinen palkitsemislinja on siis alkanut näkyä”. Niin, ainakin pörssin puolella kehitys on ollut suorastaan ilahduttavaa: Nordea on noussut Helsingin pörssin markkina-arvoltaan suurimmaksi yhtiöksi, ja vastaavasti finanssikonserni Sampo on loikannut markkina-arvoltaan kolmanneksi suurimmaksi kaikista kotimaisista listayhtiöistä.

Sen sijaan toimittajan ihannoima ”takavuosien kännykkäihme” ja vuosikausia Helsingin pörssin arvokkaimman yhtiön titteliä hallinnut Nokia on valahtanut vasta kuudennelle sijalle. Joko alamme ymmärtää, miksi Wahlroosin johtamien yhtiöiden palkkiokäytännöt ovat hyväksyttäviä? Toimittaja on siltä osin oikeassa, että osakkeenomistajalla on aihetta riemuita tasajalkaa pomppimalla, koska Wahlroosin valitsema palkitsemislinja kantaa hedelmää kuvatulla tavalla.

Koska lehtiartikkelissa tarkasteltiin yritysjohdon palkitsemiskäytäntöjä useamman vuoden aikajänteellä, on myös syytä havainnollistaa kohteena olevien yhtiöiden osakkeiden kehityskaaria, tässä tapauksessa esimerkiksi kolmen vuoden aikajänteellä: Sammon osake on noussut ilman osinkoja +78,1 prosenttia ja Nordean osake on noussut ilman osinkoja +29,8 prosenttia. Wahlroosin johtamien pörssiyhtiöiden kurssinousutkin ovat siis olleet ”avokätisiä”. Sen sijaan Nokian osake on valahtanut samalla ajanjaksolla -53,4 prosenttia, ilman osinkoja, joita se ei kykene edes tällä hetkellä maksamaan.

Näin ollen kaikki omistaja-arvon näkökulmasta olennaiset tekijät puoltavat Wahlroosin harjoittamaa palkitsemislinjaa: liiketoiminnan tuloksellisuus, sen kehitystrendi ja osakekurssin muutossuunta puoltavat ”avokätistä palkitsemista”. Näinkin suppean tarkastelun pohjalta on mahdollista esittää, että yritysjohdolle asetettujen omistaja-arvon kasvuun sidottujen muuttuvien kompensaatioiden tuntuva määrä on erinomainen asia osakkeenomistajan näkökulmasta. Toimittajallekin niistä on hyötyä populististen lehtiotsikoiden siemeninä.

Kokonaisuutena tarkastellen artikkelin populistinen sävy kulminoituu viimeisen kappaleen alkusanoihin: ”Pörssiyritysten johtajien peruspalkat eivät siis jousta huonoina aikoina”. Kysynkin lukijalta, joustaako sinun työsopimuksesi mukainen peruskuukausipalkkasi silloin, kun työnantajasi liikevoitto on laskusuunnassa edelliseen tilikauteen nähden? Jos ei, niin miksi yhtiön johdon peruspalkan pitäisi laskea?

Monien kannatettavien puoliensa kruununa näen pörssin myös tasa-arvon tyyssijana. Pörssissä kaupankäynti on yleensä kasvotonta, rodutonta, sukupuoletonta, ikäluokatonta ja uskonnotonta (muutamaa yhtiökohtaista poikkeusta lukuun ottamatta), eivätkä pörssierät tai kaupankäyntipalkkiot aseta enää korkeita minimivaatimuksia osakeostojen suorittamiselle. Myös osakeyhtiölain ensimmäisessä luvussa listatut periaatteet takaavat, että käytännössä kuka tahansa voi ryhtyä pörssiyhtiön osakkeenomistajaksi, ja vastaavasti jokaisella on oikeus luovuttaa pörssiosakkeensa edelleen seuraavalle omistajalle. Jos erinomaisesti menestyvien pörssiyhtiöiden johtajien palkkiot kauhistuttavat, on jokaisella mahdollisuus aloittaa saman menestyksen nauttiminen arvopaperipörssin kautta. Sama mahdollisuus on myös viher-vasemmistolaisesti kirjoittavalla toimittajalla, vaikka Wahlroosin juna salonkivaunuineen olisikin ajanut jo kertaalleen aseman ohi.

Ehkä toimittajan omat intressit ja mieltymykset ovat sekoittuneet tässä merkinnässä referoituun lehtijuttuun? Toimittaja Pietiläinen nimittäin julkaisee tulevana syksynä aateveljien ja –siskojen kanssa yhteisesti laaditun ”Wahlroosin epävirallisen elämäkerran”. Jotenkin tuntuu siltä, että käsillä olevan lehtiartikkelin datasta on poimittu sopivat ainekset valmiiksi valittuja johtopäätöksiä tukemaan. Se on toki kaupallisessa mediassa ymmärrettävää, koska ”Wahlroosin ahneudella ei ole rajoja” –tyyliset jutut myyvät oletettavasti hyvin. En kuitenkaan kutsuisi itseäni ”kenties Suomen tunnetuimmaksi tutkivaksi journalistiksi”, jos kirjoitusotteeni on pikemminkin valikoivasti hutkiva. Joka tapauksessa tiedämme viimeistään nyt, mitä syksyllä julkistettavalta ”paljastuskirjalta” on lupa odottaa.

Sammon osakkeenomistajana en luopuisi Kari Stadighista, vaikka hänen palkitsemisensa olisi ollut viime vuonna miljoonan tai pari korkeampikin. Toimitusjohtajan palkkioissa säästäminen parilla miljoonalla eurolla vuodessa voi maksaa yhtiön osakkeenomistajille kollektiivisesti miljardeja euroja omistaja-arvossa, kuten olemme viime aikoina huomanneet. Kahta en vaihtaisi, ja Kari on toinen heistä.

Kirjoittajan toisen sijoituskirjan Hajauta tai hajoa (311 s.) ennakkomyynti on alkanut!

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Sampon ja merkittävän määrän Nordean osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kuvamateriaalin lähde kauppakamari.fi.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.