Ihmetystä riittää Outokummun suurannista

Outokummun ylimääräinen yhtiökokous myönsi tänään (14.2.2014) hallitukselle valtuutuksen laskea liikkeelle peräti 65 miljardia uutta osaketta. Määrä on noin 32-kertainen nykyiseen osakemäärään verrattuna kuten myös totesimme kolumnissamme ”Osaketulva uhkaa Outokumpua” (23.1.2014). Yhtiön johto antaa ymmärtää, että valtuutus on valtavasti ylimitoitettu, sillä siitä käytettäneen vain murto-osa. Vastaavasti osakkeen merkintähinta voi nousta, sillä tavoitteena on kerätä 650 miljoonaa euroa uutta riskipääomaa. Tarkat antiehdot ovat luvassa heti sen jälkeen, kun Terni- ja VDM-kaupat on saatu päätökseen. Tämä tapahtunee parin viikon sisällä.

Outokummun marraskuun lopussa julkistaman kokonaisjärjestelyn kummallisesta osakekaupasta (ks. kolumniamme ”Perin outo suurkauppa Outokummun osakkeilla”,  7.12.2013) ei tullut lisävalaistusta yhtiökokouksessa. Saadessaan osakkeenomistajalta kysymyksen asiasta toimitusjohtaja Mika Seitovirta sivuutti ongelman perusteenaan, että Outokumpu ei ollut osapuolena kaupassa. Tämä väite tosin aliarvioi pahasti osakkeenomistajien kykyä ajatella. Osakekauppa on yksiselitteisesti osa kokonaisjärjestelyä eikä se toteudu ilman tehdasmyyntejä. Ei ole myöskään uskottavaa, että saksalainen ThyssenKrupp hyvää hyvyyttään olisi valmis lähes lahjoittamaan suomalaisille huomattavan suurta Outokumpuomistustaan, jotta tällä toimenpiteellä voitaisiin varmistaa Outokummun annin menestyksellistä läpivientiä.

On ilmeistä, että osakekauppa Outokummun osakkeilla ei kestä päivänvaloa, koska asianomaiset eivät uskalla tai halua puhua siitä ThyssenKrupp myi osakkeita ainakin Solidiumille ja Ahlström Capitalille viiden sentin kappalehinnalla, kun pörssikurssi oli noin 40 senttia. Alennus oli siis 87 prosenttia.

Seitovirran mukaan hinta heijastaa sitä tosiasiaa, että ThyssenKrupin oli pakko myydä nopeasti huomattavan suuren osakeomistuksensa. Alennus viittaa siihen, että saksalaisten käyttämien välittäjäpankkien SEB:n ja Nordean meklarit ovat varsinaisia tunareita. Seurauttani läheltä osakevälitystä 1960-luvulta saakka, tiedän toki, että suuria osakemääriä käsittäviä ns. blokkikauppoja tai suunnattuja anteja tehdään jatkuvasti. Kaupan tai annin helpottamiseksi myyjiä edustavat välittäjät saattavat joutua antamaan joidenkin prosenttien käteisalennuksen viimeksi maksettuun pörssikurssiin verrattuna, mutta ei koskaan kymmeniä prosentteja eikä missään nimessä 87 prosenttia.

Mikäli luotamme siihen, ettei Outokummulla ollut mitään osuutta kauppaan, ThyssenKrupin osakkeenomistajien tulisi välittömästi asettaa yhtiön johdon vastuuseen siitä, että se siirtää ulkopuolisille yhtiön omaisuutta lähes ilmaiseksi. Saksalaisten vaatimus, että ostajien pitää osallistua Outokummun tulevaan antiin ei ole ainakaan Thyssenin tai sen osakkeenomistajien edun mukaista. Ele on kaunis suomalaista suuryhtiötä kohtaan, mutta on vieras liike-elämässä.

Koska emme usko, että ThyssenKrupin johto harjoittaa hyväntekeväisyyttä Outokumpua kohtaan, oletamme, että Thyssen on vaatinut hyvitystä osakkeiden polkuhinnasta. Lähinnä mieleen tulevat saksalaisten maksamat hinnat Terni- ja VDM-laitoksista. Mikäli Outokumpu on joutunut myymään nämä tehtaat alennuksella, alennus on kanavoitu suoraan niille, jotka ostivat Thyssenilta Outokummun osakkeita viiden sentin hinnalla. Nämä ostajat ovat silloin saaneet epäoikeutettua etua Outokummun muiden osakkeenomistajien kustannuksella.

Ellei Outokummulla ollut mitään tekemistä osakekaupan kanssa, ihmettelemme kuinka hämmästyttävän hyvin Thyssenin johto näyttää olleen perillä Outokummun antisuunnitelmista. Sehän vaati osakkeiden ostajilta sitoumuksen osallistua Outokummun tulevaan antiin. Ostajat saivat puolestaan sisäpiiritietoa asiasta. Mikäli joku ostajista on myynyt vanhoja Outokummun osakkeita ennen koko rahoitusjärjestelyn julkistamista, asianomainen on syyllistynyt sisäpiiritiedon väärinkäyttöön.

Kaikki tuntuisi viittaavan siihen, että Outokumpu on esittänyt omia toiveitaan ThyssenKrupille tai välittäjäpankeille osakekauppaan liittyen ja ehkä myös ilmoittanut mitkä tahot saattaisivat olla kiinnostuneita osakkeista ja yhtiön kannalta hyväksyttäviä ostajia. Uskomatonta kylläkin välittäjäpankkien meklarit eivät onnistuneet saamaan osakkeista parempaa hintaa. Tuollaisella hinnalla IT-kuplan aikaiset osakkeiden merkintäjonot Aleksilla muistuttaisivat lähinnä yksinäisen miehen vaellusta aavikossa.

Outokummun osakekaupasta näyttää tulevan uusi luku sarjassa hämäräpeliä Helsingin pörssissä. Outokummun johto on ainoastaan ilmoittanut, ettei heillä ole mitään tekemistä osakekaupan kanssa. Saksalaiset tuskin seuraavat suomalaisten keskustelua eikä sieltä liene luvassa mitään selityksiä. ThyssenKrupin osakkeenomistajien olisi syytä kyseenalaistaa Outokumpu-osakkeiden alhaisen myyntihinnan, mutta mitä todennäköisimmin tämä on jäänyt heiltä huomaamatta. Meidän yhteistä osakesalkkua hoitavan Solidiumin toimitusjohtaja Kari Järvinen pystyisi varmasti kertomaan kaiken tästä osakekaupasta. Asian avaaminen edellyttäisi kuitenkin suoraselkäisyyttä. Pahoin pelkäämme, ettemme koskaan tule saamaan selvyyttä siihen, miksi ThyssenKrupp oli valmis myymään omistuksensa Outokummussa polkuhintaan.

Omistamme Outokummun osakkeita.

Kim Lindström