Nordnet Blogi

Ilmaista rahaa, anyone?

Korot ovat alhaisimmillaan 5000 vuoteen. Mitä kotitalouksien pitäisi tästä ajatella? Kannattaisiko nyt ottaa lainaa? Mihin sitä pitäisi käyttää? Mitä riskejä ja keinoja riskien vähentämiseksi on olemassa?

Vain asuntolainaa

Kotitalouksien lainnanoton lähtökohtana on pidettävä sitä, että vain asuntolaina [kasvukeskuksessa olevaan kohteeseen sijoitettuna] on järkevä. Sellaisen kanssa tulisi sitten pärjätä korkojen normalisoituessakin. Puhutaan usein siitä, että lainaa ja siitä syntyviä korkokustannuksia pitää pystyä hoitamaan kuuden prosentin korkotason vallitessa.

Tähän tavoitteeseen voi päästä kahta kautta. Joko siten, että lainaa on tarpeeksi vähän tai sitten sillä, että lainan hoitokustannusten nousu on rajoitettu. Puhutaan lainan korkokatosta, korkoputkesta tai kiinteästä korosta. Tällainen korkovaihtoehto on markkinakorkoa korkeampi. Toisaalta lainakustannukset eivät voi nousta sovittua suuremmiksi.

Lisäksi jos asuntolainan korkokatto on prosentin pinnassa rajoitetun koron euromääräiset lisäkustannukset markkinakorkoon nähden ovat joka tapauksessa merkityksettömiä. Kun tilanne on tämä lainaa kanttaa ottaa niin pitkä-aikaisena kuin mahdollista ja niin paljon kun irti saa ja sijoittaa asuntoon. Omassa käytössä olevaan tai vuokrattavaan.

Asuntolainan riskit

Lainasta, jossa on rajoitettu tai kiinteä korko ei käytännössä pääse eroon paitsi hyvin kalliilla. Kun otat pitkäaikaisen kiinteäkorkoisen lainan, täytyy olla valmis elämään sen kanssa tappiin asti. Ennenaikaisen lyhentämisen sijaan perityt tai muut yllättävät varat voi lainanlyhennyksen sijaan sijoittaa osakemarkkinoille (kunhan sijoitusaikaa on yli 10 vuotta).

Mikäli aikaa on vähemmän, käteisen voi sijoittaa vuokrattaviin asuntoihin. Se, että ihmisellä on lainaa, ei ole huono juttu, kunhan rahat on sijoitettu johonkin tuottavaan. Kulutetut lainarahat ovat myrkkyä. Sijoitetut lainarahat ovat kultaa, kunhan riskit lainanhoitokustannusten noususta ja maksukyvystä ovat hallinnassa. Edellisessä auttaa kiinteä korko, jälkimmäisessä tulolähteiden hajauttaminen pelkästä palkkatulosta esimerkiksi vuokratuottoon.

Tätä kaikki pankit eivät ole vielä sisäistäneet. Lainanhoitokykyä arvioidaan usein pelkän palkkatulon pohjalta, vaikka vuokratuotto voi olla luotettavampi. Työpaikka voi lähteä alta, mutta vuokrattavuus kasvualueella tuskin loppuu mihinkään. Kotitalouksien sijoitusasunnot kasvattavat kotitalouksien riskinsietokykyä. Mitä enemmän erilaisia tulonlähteitä, sitä pienempi riski, ettei lainaa pysty hoitamaan.

Markkinariskit

Lainanhoitokyvyn lisäksi asuntolainan liittyvät markkinariskit. Kun korot nousevat, asuntosijoittamisesta tulee kalliimpaa ja asuntojen hinnat laskevat. Mikäli asuntolainan korko on markkinaehtoinen, lainanhoitokulut nousevat. Tämä on alhaisessa korkoympäristössä otetun asuntolainan merkittävin riski. Nousevat lainanhoitokulut johtavat asuntojen myyntivyöryyn, mikä entisestään alentaa asuntojen hintoja.

Korkojen noustessa vuokratulo kuitenkin vahvistuu, kun yhä useampi jättää asuntohankinnan väliin ja asuu vuokralla. Tällaisessa tilanteessa pankkien myöntämien asuntolainojen vakuuksien (asuntojen) arvot sulavat ja asunnoilla aktiivisesti kauppaa käyviltä loppuu markkinat. Mutta pitkäjänteiselle, kiinteäkorkoisella lainalla rahoitetulle sijoitusasunnolliselle kotitaloudelle tilanne ei ole hälyttävä. Vuokratulot juoksevat ja lainakustannukset pysyvät kuosissa.

Muuttotappio

Jäljelle jää riski siitä, että kasvukeskus muuttuu muuttotappiolliseksi. Silloin sekä asuntojen hinnat että vuokramarkkinat kuihtuvat kokoon. Tähän ei sitten auta mikään. Tämä on valitettavasti myös todellisuutta monelle suomalaiselle tälläkin hetkellä. Yksi tapa hallita tätä riskiä on ryhtyä asuntosijoittajaksi varmemmassa kasvukeskuksessa ja sieltä saatavalla vuokratulolla rahoittaa omaa vuokra-asumista syrjäisemmällä seudulla.

Yhteenveto

Lähtökohtaisesti nyt kannattaisi ottaa niin paljon kiinteäkorkoista ja pitkäaikaista asuntolainaa kuin mitä pankista irti saa. Tärkeintä on asuntolainan sijoittaminen kasvukeskukseen, tulolähderiskin hajauttaminen ja lainahoitokulujen rajaaminen koronnousun varalta.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Image by Nattanan Kanchanaprat from Pixabay

Martin Paasi
Talousasiantuntija

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.