Nordnet Blogi

Jalmos vivuttaa Superluotolla osinko-osakkeita, indeksirahastoja ja REITejä

Nordnetin sosiaalisessa sijoitusverkostossa Sharevillessä vaikuttaa nimimerkki Jalmos, joka kertoo itsestään profiilikuvauksessaan mm. näin: ”Vanhan KOP:stä peräisin olevan Nordea-potin ympärille poimin hyvää ja kasvavaa osinkoa maksavia yhtiöitä salkkuun… Tavoitteena kasvava osinkovirta tulevaisuuden turvaksi, mutta lisäksi myös matalakuluisia indeksirahastoja. Käytössä Superluotto ja tavoitteena pitää se kaikissa tilanteissa kultatasolla eli alle 20 % lainoitusarvosta.”

Kuka on tämä osinko-osakkeita ja indeksirahastoja vivuttava mies? Otimme selvää!

Moi Jalmos! Kuka olet ja mistä tulet?

Olen asiantuntijatehtävissä työskentelevä perheenisä Turun seudulta. Aiempaa taustaa esim. vanhempieni osake- tai rahastosäästämisessä ei juuri ole ollut, vaan olen lähtenyt ainakin osaamisen suhteen liikkeelle aika tyhjältä pöydältä. Tosin vanhempani ostivat jostain syystä (jonkun suosituksesta?) KOP-osakeannista surullisen kuuluisat KOP-osakkeet 1994, siitä lisää alla.

Mikä sai sinut aikoinaan kiinnostumaan sijoittamisesta?

Kansallisantiin osallistumisen jälkeenhän osakkeiden arvo sitten seuraavaksi romahti – tehtiin fuusio SYPin kanssa, oli 90-luvun lama jne. Eli alkukokemus ei ainakaan olisi voinut olla epärohkaisevampi. Olin kuitenkin tyypillinen alle 20-vuotias, jota eivät paljon tällaiset asiat sinällään kiinnostaneet – korkeintaan sen verran, että tuntui hienolta omistaa osakkeita, kun joka vuosi seurasin pankin lähettämiä arvo-osuustiliotteita. En miettinyt osakkeita sen enempää varmaan 10 vuoteen, mutta ehkä n. 2000-luvun alusta huomasin, että niiden arvo oli kyllä noussut roimasti ja surkea alku unohtui. Rupesin kiinnostuneempana seuraamaan vuosittain ropsahtelevia osinkoja, jotka eivät toki määrältään olleet hulppeita.

Tuli kaikenlaista muuta elämään: opiskelujen saattaminen loppuun, työuran alku, perheen perustaminen. En edelleenkään miettinyt sen enempää papereita ennen seuraavaa Nordean ahdinkoa 2009, jolloin tehtiin taas anti pankin pääomittamiseksi. Osallistuin siihen täysimääräisesti sen verran, mitä merkintäoikeuksia sain. Talouskriisin helpotettua kurssi taisi olla jo loppuvuonna 2009 moninkertainen alle 2 € merkintähintaan nähden. Ehkä tätä voi pitää jonkinlaisena käännekohtana, koska sitten 2012 tein itse elämäni ensimmäisen merkintäni pankin tiskillä kädet täristen, ja ostin kertyneillä osingoilla lisää Nordeaa. Merkintäkulu taisi olla siitä pienestä potista 5…10 %…

”Vuonna 2012 tein itse elämäni ensimmäisen merkintäni pankin tiskillä kädet täristen ja ostin kertyneillä osingoilla lisää Nordeaa.”

Jalmos

Tämän jälkeen meni taas jonkin aikaa ja asuntovelkaa oli niin paljon, että pääasiallinen tavoite oli vain puskea sitä pienemmäksi. Sitten 2014 lainamäärä oli saatu sellaiselle tasolle, että tuntui ajankohtaiselta alkaa säästää ”pahan päivän varalle”. Kyselin omasta pankistani sijoitusmahdollisuuksia ja vastaus oli tyypillinen: pankin omat rahastot. Merkitsin paria rahastoa ja aloin entistä enemmän hakea tietoa rahasto- ja osakesäästämisestä. Nordean osakkeet olivat edelleen arvo-osuustilillä Nordeassa, mutta pääasiallinen pankkiasiakkuuteni ei ollut enää siellä. Ajatuksenani oli, että olisi hyvä, jos rahastot ja Nordean osakkeet olisivat samassa paikassa, niin olisi helppo uudelleensijoittaa osingot. Nyt oli vielä hieman surkuhupaisaa, että jouduin käteisenä nostamaan Nordeasta osingot, koska mitään palvelusopimuksia minulla ei siellä enää ollut.

Oman pankkini kulut arvo-osuustilin perustamisesta ja ylläpidosta olivat tolkuttomat ja asiakasneuvojankin kommentin mukaan eivät ehkä sovellu pienimuotoiseen säästämiseen. Googletin asiaa, koska mielestäni näin ei voinut olla yleisesti. Viimein löytyi Nordnet ja sinällään kuluton arvo-osuustili, mahdollisuus rahastosäästämiseen ja em. ongelman ratkaisu oli siis mahdollista. Perustin alkuvuonna 2015 tilin Nordnetiin, siirsin Nordean osakkeet tänne ja into piukassa tein ensimmäiset osakeostoni. Osakesäästämiseen alkuperäisen rahastosäästämisen ohella kannusti lähinnä se, että minua ärsytti hyvittämättömät lähdeverot ulkomaisista osingoista (Nordeahan oli aiemmin Ruotsiin rekisteröity), jotka jäivät asuntolainojen korkovähennysten jälkeen tekemättä. Kiitos Nordnetin hyvien opastusmateriaalien sain rohkaistusta ymmärtämällä hajauttamisen merkityksen riskienhallinnasta eri toimialojen ja yhtiöiden suhteen, sitten toisaalta ajallisen hajauttamisen tärkeys rahastosäästämisessä.

Summa summarum: alkupiste olivat nuo KOP-osakkeet ja sitten erilaisten sattumien kautta päädyin osake- ja rahastosäästäjäksi Nordnetiin, kun sopivasti tavoitteet ja tarpeet kohtasivat.

Sijoitatko jotain tiettyä tavoitetta varten?

Tarkoitus on säästää erilaisten tilanteiden varalle ”vararahastoa”. Salkku helpottaa kummasti työelämän riskien suhteen: vaikka työsuhde loppuisi, toimeentuloa tulee jonkin verran osinkotulona jo nyt ja lisäksi rahastoja on lunastettavissa iskun pehmentämiseksi. Ehkä pääasiallinen tavoite on kuitenkin lisäeläkkeen säästäminen, koska tavoite-eläkeikä on niin korkealla jo minun ikäisillä, että tuntuisi mielekkäältä eläköityä aiemmin. Se taas valitettavasti tarkoittaa eläkkeen leikkautumista roimasti, jota sitten voi salkun avulla kompensoida.

”Salkku helpottaa kummasti työelämän riskien suhteen: vaikka työsuhde loppuisi, toimeentuloa tulee jonkin verran osinkotulona jo nyt ja lisäksi rahastoja on lunastettavissa iskun pehmentämiseksi.”

Jalmos

Avaa tarkemmin sijoitusstrategiaasi!

Strategia on ehkä hieman vaihteleva markkinatilanteen ja yleisen ”fiiliksen” pohjalta. Joka tapauksessa tarkoitus on ostaa osinkoa maksavia yhtiöitä ja myös osinkoa kasvattavia yhtiöitä. Tämä on tarpeellistakin, koska sijoitan vivulla. Omissa ajatuksissani tämä on vähän samaa kuin asuntosijoittaminen lainalla, jolloin myös pääomatuloilla maksetaan lainaa pois. Osakkeiden suhteen tietenkään lainoitus ei useimmitenkaan voi olla yhtä rajua kuin asuntosijoittamisessa. Osakkeisiin sijoitan, jos oman (ei välttämättä suurinta asiantuntemusta edustavan…) arvioni mukaan osakkeella pystyy vähintään indeksin eli n. 7…8 % tuottoon.

Toisaalta sitten ankkuroin osinkoja ja säästöjä myös indeksirahastoihin ”turvaan”. Lopullinen säästötavoite on vielä yli 20 vuoden päässä, joten olen osakemarkkinalla 100 % ja pidän siis indeksirahastoja riittävän ”turvallisina” tuollaisella aikajänteellä ilman tarvetta esim. korkosijoituksille. Ja jos ei yo. tuotto-odotukseen yltäviä osakkeita löydy, niin silloin sijoitetaan indeksiin tavallista kuukausierää enemmän. Tarkoitus on myös pitkällä aikavälillä nostaa indeksirahastojen osuutta samalla, kun vivutus suhteellisesti pienenee. Toistaiseksi olen käyttänyt vain indeksirahastoja, koska ETF-kuukausisäästöä pitäisi tehdä toiseen salkkuun: vivutettuun salkkuun ei saa tehtyä kuukausisäästöjä. Vipu taas tarvitsee vakuudekseen ne säästöt, jolloin toisen salkun ETF ei tuo lisävakuutta. Ehkä tulevaisuudessa aloitan myös uudelleen ETF-säästämisen.

Juuri tällä hetkellä tuntuu, ettei aika oikein riitä kunnolliseen osakepoimintaan, silloin indeksisäästäminen alkaa helposti vaikuttaa sopivan helpolta…

Iso osa salkustasi on sijoitettuna USA:ssa pörssilistattuihin kiinteistörahastoihin (REIT). Miksi olet päättänyt keskittyä näihin ja miten olet valinnut juuri kyseiset REITit salkkuusi?

Kuten kerronkin profiilissa, yritän ymmärtää yhtiöiden liiketoiminnasta ainakin jotakin, ennen kuin niihin sijoitan. Ehkä asiasta kertoo se, että teknologiaosakkeet puuttuvat salkustani: minulla ei ole mielestäni minkäänlaista kompetenssia sijoittaa niihin. Toisaalta numerot näyttävän vain nykytilanteen ja lähimenneisyyden ilman takeita tulevaisuudesta. Teknologiayhtiö, joka tänään on markkinajohtaja, voi parin vuoden päästä olla kriisissä, ellei ole sitä jo tällä hetkellä (vrt. Nokia!)

REIT-yhtiöt taas ovat omissa ajatuksissani vähän samanlaista kuin suora kiinteistösijoittaminen, joka on ainakin itselleni helpompaa ymmärtää kuin vaikkapa teknot. REITeissä suuri osa tuloksesta maksetaan ulos osinkona, mikä on juuri päinvastoin kuin teknoissa, joissa tuotto perustuu pitkälti tulevaisuuden tuotto-odotuksiin, eli esim. tuote- ja IPR-portfolion arvoon. Silloin pitää tietää, mikä teknologia tulevaisuudessa voittaa, muutenhan tällainen aineeton arvostus menettää arvonsa, kun taas kiinteistö harvoin muuttuu täysin arvottomaksi.

Jalmoksen Shareville-salkun sisältö 29.1.2020.
Jalmoksen Shareville-salkun sisältö 29.1.2020.

REITeissä helpotuksena on se, että ei tarvitse itse huolehtia vuokraisännän velvollisuuksista ja vuokralaisten asioista. Ammattimaisesti johdettu yhtiö hoitaa ne puolestani. REIT-yhtiöissä on myös se hyvä puoli, että niissä avautuu tilapäisiä ostopaikkoja yleisen markkinahulinan takia. Koska REITit itsessään pyörivät pitkälti velkarahalla, korkojen suunta on yksi iso tekijä, joka vaikuttaa niiden arvostukseen nopeasti ja kategorisesti kaikkiin yhtiöihin, vaikka niissä tietenkin on eroja. Tällainen amatöörimäinenkin sijoittaja pystyy löytämään sopivia yhtiöitä kohtuullisen helposti, jos lukee vaikka Seeking Alphasta analyysejä niistä.

Salkuissani oleviin yhtiöihin olen päätynyt näiden analyysien ja oman käsitykseni pohjalta. Esim. Realty Income ja W.P. Carey ovat historiallisesti olleet hyvin hajautettuja ja melko vakaita ja tuottoisia yhtiöitä. Kimco taas oli niin kertakaikkisen houkuttelevasti arvostettu 2018 alkuvuonna, että siihen tuli ehkä tavoiteteltua suurempi paino, varsinkin, koska melko lyhyessä ajassa se nousi 50 %. Koska sijoitetun pääoman tuotto on tosi hyvä tuolle Kimcolle, niin en ole halunnut myydäkään, sen paino sitten laskee ajan mittaan muiden positioiden kasvun myötä.

Eli mielestäni olennaista on, että löytyy tietoa, joiden mukaan REIT-yhtiön johto on tilanteen tasalla ja löytyy track recordia. Sitten arvostustaso pitää olla oikea, 2018 siihen sopi hyvin, kun pelättiin korkojen nousua ja REIT-yhtiöt lähtivät painumaan. Lisäksi alakohtaisia arvioita megatrendeistä voi jossain määrin tehdä myös omalla järjellä, kun yhdistää niitä vaikka SA:n artikkeleihin. En esim. usko, että ostoskeskusbisnes kuolee pois Amazonin ja vastaavien takia, nuo keskukset ovat myös merkittäviä ajanvietepaikkoja elokuvateattereineen ja ravintoloineen. Olennaista on tietää, että ostoskeskukset ovat riittävän laadukkaita, joissa aikaa halutaan viettää. Näillä perusteilla päädyin sijoittamaan Kimcoon. Toisaalta ikääntyvä väestö vääjäämättä tarkoittaa lisää palveluita terveydenhuoltoalalla ja ikäihmisille.

Mainitset myös hyödyntäväsi Superluottoa. Millainen filosofia luoton käyttöön liittyy?

En tiedä, onko siinä suurta filosofiaa, mutta Superluotto helpottaa asioita. Ennen luoton käyttöönottoa piti jatkuvasti pumpata rahaa salkkuun, ennen kuin sai tehtyä ostoja. Nyt voi kaupat tehdä silloin kuin paikka on ja myöhemmin sitten lyhentää luottoa. Käytännössä tilanne on ajautunut siihen, että minulla on luottoa ollut viimeiset vuodet jatkuvasti. Olen pyrkinyt karkeasti noudattamaan sellaisia ohjeita, joita vivuttamiseen liittyen olen lukenut, että max. vipu olisi n. 3 kertaa vuotuisten osinkojen verran. Toisaalta 20 % salkun arvosta on myös ollut yksi ohjenuora. Nyt tällä hetkellä raja tulee oikeastaan vastaan Nordnetin kultatason korosta, jonka sallimassa luoton määrässä yritän pysyä.

”Superluotto helpottaa asioita. Ennen luoton käyttöönottoa piti jatkuvasti pumpata rahaa salkkuun, ennen kuin sai tehtyä ostoja. Nyt voi kaupat tehdä silloin kuin paikka on ja myöhemmin sitten lyhentää luottoa”

Jalmos

Ajatus kulkee myös niin, että hyödynnän luoton osalta osinkojen ja luoton koron välistä etua, jolloin saan korkoeron välisen tuoton itselleni, esim. 5…6 % osinko, josta vähennettynä 0,99 % Superluoton korko saan siis 4…5 % tuottoa. Siihen toki päälle vielä mahdollinen ja toivottava arvonnousu ostohetkestä. Ja tokihan sijoituslainan korkovähennykset pääomatuloista keventävät hieman verotusta.

Minulla on siis jatkuva miinussaldo ja lyhennän sitä tietyllä vakiosummalla kuukausittain, ikään kuin asuntolainaa. Jos tulee ylimääräisiä tuloja/rahaa tuntuu kertyvän tilille, teen lisälyhennyksiä.

Oletko hyödyntänyt kaupankäyntiluottoa muulla tavoin?

En ole, mutta teoreettisena ajatuksena se olisi mahdollista pikavippiä siviilipuolen likviditeettiongelmiin. Tällä perustelen sen, että en nykyisin makuuta pankkitililläni kovin isoja summia, vaan käytän rahat mieluummin luoton lyhentämiseen. Perusohjehan on, että pitäisi olla useampi nettokuukausipalkka tilillä.

Omalla kohdallani ajattelen tästä asiasta suurin piirtein näin:

  1. Akuutein likviditeettiongelma hoituisi luoton lyhentämisen kuukausierää pienentämällä/keskeyttämällä.
  2. Isompi pikainen rahantarve voisi teoriassa tapahtua nostamalla jonkin verran luottoa ulos.
  3. Vielä isompi rahantarve katettaisiin kohdilla 1–2 ja indeksirahastoja lunastamalla.

Salkkusi kuuluu kirjoitushetkellä Sharevillen parhaiten tuottaneeseen puoliskoon, eli sillä on kaksi tähteä. REITien ja muiden sijoitustesi vivuttaminen on siis kantanut hedelmää. Millaisia vinkkejä antaisit sijoittajalle, joka harkitsee myös kaupankäyntiluoton hyödyntämistä salkussaan?

Väittäisin, että tärkein kohta vivutuksen suhteen on kaupankäyntihetki: ostohinnan pitää olla kohdallaan. Ja tämä on toisaalta juuri se mahdollisuus, jonka vivutus tekee, eli kauppoja voi tehdä silloin, kun on sopiva markkinatilanne, ei silloin, kun saa kerättyä rahat kauppoihin.

Käytännössä tässä siis palataan siihen kysymykseen, että osinko-% pitää olla sijoitushetkellä kohdallaan – osittainhan niillä osingoilla sitten lyhennetään sitä velkaa myös. Mutta se ei tietenkään saa olla kestämättömän korkealla payout-ration suhteen, vaan matalan arvostustason takia.

”Tämä on juuri se mahdollisuus, jonka vivutus tekee, eli kauppoja voi tehdä silloin, kun on sopiva markkinatilanne, ei silloin, kun saa kerättyä rahat kauppoihin”

Jalmos

Kannattaa miettiä myös tarkasti, mikä on se oma henkilökohtainen maksimiviputaso. Kuten sanoin, itse lähdin liikkeelle siitä, että kolme kertaa vuotuiset osingot olisi yksi hyvä arvio. Ajallinen hajautus toimii myös tässä: ajan kanssa kerääntyneellä vivulla on hajautetut vakuudet, jotka todennäköisemmin pitävät arvonsa ja siis myös vakuusarvonsa. Kertalaakina iso vipu tarkoittaa, että myös riski vakuusarvon menetyksestä on suurempi, ellei ole täysin varmaa, että on onnistunut ostamaan montun pohjalla. Ylipäänsä on hyvä kiinnittää sijoittaessa huomio lainoitusarvoon.

Parhaillaan olen itse hieman varovainen lisälainoittumisen suhteen, koska mahdollisesti syklin loppu lähenee. Eli olisi parempi säästää paukkuja kyykkäyksen jälkeiseen nousumarkkinaan kuin ostaa nyt velka tappiin, oli se tappi sitten itse kullakin millä tasolla hyvänsä.

Kannattaa myös tutustua vaikkapa Jukka Oksaharjun kirjoituksiin vivuttamisesta esim. täällä Nordnet Blogissa.

Jalmoksen Shareville-salkun kehitys

Kiitos haastattelusta Jalmos ja menestystä sijoituksiin jatkossakin!

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Luotolla sijoittaminen altistaa salkkusi osakemarkkinoiden hintavaihteluille. Sekä tappiot että voitot voivat olla suuremmat luotolla sijoittaessasi. Arvopaperimarkkinoiden heilahtelut ja arvopaperien lainoitusarvojen muutokset voivat aiheuttaa arvonlaskun, joka johtaa pääoman menetykseen. Merkittävässä markkinoiden laskusuhdanteessa voit myös menettää enemmän kuin sijoitetun pääoman. Hakeaksesi luottoa sinun on läpäistävä tietämystesti varmistaaksesi tuotteiden soveltuvuuden sinulle.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.