Nordnet Blogi
Vieraskynä
vieraileva kirjoittaja

Joukkorahoitus houkuttelee pieniä sijoittajia

Joukkorahoitus on nyt jokaisen huulilla. Moni tuttavanikin on kertonut olevansa enkelisijoittaja tai sanonut panevansa hyvän kiertämään. Onpa sellaisiakin Wikipedialle rahaa antaneita, jotka käyttävät lahjoituksestaan termiä sijoittaminen.

Mutta ei. Lahjoittaminen ei ole sijoittamista.

Joukkorahoitus on epäilyttävää osittain siitä syystä, että se on epämääräinen termi. Sillä voidaan tarkoittaa hyväntekeväisyyteen verrattavaa mesenaattitoimintaa, kanta-asiakasohjelmaa tai osakepohjaista sijoittamista.

Jos joukkorahoitukseen haluaa osallistua, ensimmäiseksi on tehtävä selväksi se, onko kyse vastikkeellisesta vai vastikkeettomasta sijoituksesta. Vastikkeeton sijoitus on lahjoitus.

Sitten pitää selvittää, onko kyseessä  ennakkomyyntiin perustuva vai osakepohjainen rahoitus. Ennakkomyyntiin perustuva tarkoittaa, että sijoittaja saa jossakin vaiheessa yrityksen tuotteen itselleen joko vastineeksi tai ale-hintaan. Kyse on ennakko-ostosta tai kanta-asiakas-asiakkuus-omistajuudesta.

Osakepohjainen rahoitus taas tarkoittaa tiettyä prosenttiosuutta yrityksestä ja on siten lähimpänä pörssisijoitusta. Mutta mikä prosenttiosuus on, se sijoittajan kannattaa selvittää itselleen tarkasti, samoin kuin minkälaista korkoa tai osinkoa sille ehkä saa ja velvoittaako omistajuus johonkin. Onko osakkeella äänivaltaa?

Osakkaaksi joukkorahoituksen kautta mielivän kannattaa pitää mielessä, että sijoittajan oikeus yritystä koskevaan tietoon on mitätöntä verrrattuna pörssiomistukseen. Sijoituspäätöskin pitäisi pystyä tekemään niin sanotun pitchauspuheen, muutaman avainluvun, yrityksen esittelyn ja kotisivujen ja omistajien linkedin-profiilien perusteella. Miten sijoitusinformaatio hoituu jatkossa?

Sijoittaja ei pysty luopumaan omistuksestaan ennenkuin yrittäjä myy yrityksensä – tai menee konkurssiin. Ainoa tapa hyötyä sijoituksesta omistuksen aikana on saada siitä osinkoja. Onko niitä luvassa?

Kuhina joukkorahoitusmarkkinoilla on nyt kova. Suomeenkin on tullut muutaman vuoden sisään uusia joukkorahoituksen järjestämiseen erikoistuneita yrityksiä.

Ensin oli amerikkalainen Kickstarter ja kansainvälinen Indiegogo, sitten pohjoismaissa toimivat Vauraus Suomi,  Invesdor, Venture Bonsai ja FundedByMe. Niissä sijoittaminen startupeihin on yhtä helppoa kuin verkkoshoppailu. Eikun sisään sivustolle, sisäänkirjautuminen, muutama klikkaus ja tuote on tilattu.

Osakepohjaisessa joukkorahoituksessa peruskaava on tämä: rahoitusalustat haarukoivat sopivia startupeja ja jos startup vaikuttaa lupaavalta ja se täyttää alustan ehdot, sille aloitetaan rahoituskierros. Kampanjassa järjestäjä määrittää minimisumman, joka pitää olla koossa, että kierros toteutuu. Kampanja kestää tietyn ajan ja jos minimi täyttyy, sivusto kerää sijoittajilta rahat ja toimittaa ne yrittäjälle. Jos alaraja ei ylity, rahat palautetaan sijoittajille. Yrittäjä hoitaa järjestelypalkkion kampanjan toteuttaneelle alustalle, joissakin tapauksissa sijoittaja saa tästä lisälaskun.

Samalla kun kuhina kasvaa, alustat tarjoavat entistä enemmän osakepohjaista joukkosijoitusmahdollisuutta. Sijoittaminen ammattimastuu, ja se on pienen sijoittajan kannalta hyvä asia.

Yksi joukkorahoitukseen osakepohjaisesti sijoittaneen ongelma on ollut, että sijoituksille ei ole jälkimarkkinoita. Tähän on pian tulossa muutos. Invesdor ja Privanet Pankkiiriliike ovat perustamassa pörssin ulkopuolisten yritysten osakkeille listan, jolla voi ostaa ja myydä osakkeita. Tämä helpottaa likvidiysongelmaa – sikäli kuin ostajia pienellä markkinapaikalla riittää.

Suomalaisilla säästäjillä on pienikorkoisilla pankkitileillä rahaa noin 80 miljardia euroa. On hyvä, jos edes osa siitä saataisiin tehokkaampaan kiertoon. Yhteiskunta demokratisoituu kun tavallinenkin kansalainen pääsee pienellä summalla mukaan yritystoimintaan.

Aloittelevat yrittäjät tuskastelevat yritysrahoituksen byrokraattisuudesta ja jähmeydestä. Jos joukkorahoitus onnistuu nostamaan aloittelevan yrityksen menestyksen, syntyy uusia työpaikkoja ja lisää verovaroja. Kaikki voittavat. Näin ideaalimaailmassa.

Yleensä joukkorahoitukseen turvautuvat aivan alkuvaiheessa olevat yritykset, jotka eivät saa kerättyä alkupääomaa mistään muualta. Monen niistä ei pitäisikään syntyä ja ainakin puolet niistä kuolee, todennäköisesti useampi – ja sijoittajat menettävät rahansa.

Ongelma on myös siinä, että Finanssivalvonta, jonka tehtävä on valvoa sijoittajien etua ja kaupankäynnin tehokkuutta, ei seuraa joukkorahoitusta suoraan. Tämä siksi, että se katsoo, että joukkorahoituksessa kyse ei ole luvanvaraisten finanssipalveluiden tarjoamisesta, vaan markkinointialustoista. Tarvittaessa toimintaa säätelevät muun muassa arvopaperimarkkinalaki ja kuluttajansuojalaki.

Sisäministeriö heräsi rahankeräyslain muutokseen eilen (katso tiedote: http://www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/1/1/sisaministerio_kaynnistaa_rahankerayslainsaadannon_muutostarpeiden_jatkoselvityksen_50791)

Startup-yrittäjät ovat tämän vuosikymmenen rocktähtiä. Joukkorahoituksessakin on vielä pitkälti kyse fanittamisesta, hyväntekeväisyydestä ja toiminnan tukemisesta – ei vakavasti otettavasta sjoittamisesta.

On myös harhaanjohtavaa, että joukkorahoitusta mainostetaan Supercellin kaltaisilla menestystarinoilla. Supercell on toki startup, mutta joukkorahoitukseen sen ei tietääkseni koskaan ole tarvinnut turvautua.

 

/Ninni Myllyoja

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jätä kommentti

2 kommenttia kirjoituksessa "Joukkorahoitus houkuttelee pieniä sijoittajia"

avatar
Suodata::   uusin | vanhin | tykätyin
Markus
Vieras

Kävin yhden joukkorahoitusta tarjoavan firman esittelytilaisuudessa ns. piensijoittajan ominaisuudessa. Ainakin minulle esiteltiin sijoitusmahdollisuus niin ympäripyöreästi, että en uskaltanut osallistua. Mitään myyntiä ei ollut firmalla, mutta ”jos kaikki menee toiveiden mukaan, myyntiä on x miljoonaa vuonna 2016”. Uskoo ken tahtoo. Ihan fiilispohjalta tuollainen sijoituspäätös pitää tehdä jos mukaan lähtee, tarkempia tietoja ei ole saatavilla (koska sitä todellista liiketoimintaa ei siis edes vielä ole, mitään ei ole myyty, suunnitelmia pelkästään).

Raketti Keio
Vieras

Siksi sitä kutsutaan RISKIpääomasijoittamiseksi

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Tilaa

Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi