Nordnet Blogi

Kapitalismin eri sävyt

Saksalainen Jürgen Kocka on tunnettu sosiaali- ja taloushistorian tutkija, jonka laajaa tuotantoa ei ole aiemmin suomennettu. Gaudeamus on kuitenkin vihdoin suomentanut Kockalta muutama vuosi sitten saksaksi ilmestyneen teoksen Geschichte des Kapitalismus. Kockan lähestymistavasta historiantutkimukseen voit lukea tarkemmin tästä haastattelusta.

9789524953863-188x300Kapitalismin lyhyt historia sopii kuvaamaan teosta varsin hyvin, sillä vajaaseen 150:een sivuun on tiivistetty paljon asiaa kapitalismin varhaisvaiheista Kiinassa ja arabien valtakunnassa aina näihin päiviin. Kocka tarkastelee eri paikoin myös alueellista kehitystä muun muassa Aasiassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Joiltakin osin Kockan teos muistuttaa ranskalaisen Michel Beaudin kapitalismin historiaa luotavaa teosta. Beaud lähestyy kapitalismia leimallisesti marxilaisesta näkökulmasta. Kocka puolestaan korostaa Marxin kapitalismianalyysin keskittyneen teollisuuskapitalismin olemukseen ja syntyyn. Kockan näkökulma on Beaudia monimuotoisempi ja laajempi. Jos olet kiinnostunut kapitalismin historiasta laajemmin, myös Beaudin teokseen kannattaa tutustua. Toisaalta Kockan teos on perusluonteeltaan jossain määrin samanlainen kuin muutama vuosi sitten Gaudeamuksen ja Vastapainon suomentamana ilmestynyt artikkelikokoelma, Onko kapitalismilla tulevaisuutta?. Siinä missä tuon teoksen kirjoittajat väittävät ”historiallisten järjestelmien voivan sammua ja muuttua toisiksi järjestelmiksi enemmän tai tuhoavin tavoin”, Kocka korostaa kapitalistisen talousjärjestelmän jatkuvasti muuttuvan luonteen tekevän siitä varsin pysyvän yhteiskunnallisen tilan. Kocka ei julista jälkikapitalistisen yhteiskunnan ihanuutta.

Kocka korostaa jo heti teoksen alussa, ettei hänen tavoitteenaan ole kapitalismin kokonaisvaltainen esittely kaikissa paikoissa ja kaikkina aikoina. Pikemminkin hän tarkastelee ”kapitalismia maailmanlaajuisena ilmiönä, jonka tärkeimmät vaiheet ja muunnelmat, käyttövoimat, ongelmat ja seuraukset ovat kehittyneet eri aikoina ja eri alueilla”. Kocka korostaa yleismaailmallisen kapitalismin analyysin tarvetta, sillä ”[k]apitalismin käsite ja teoria ovat länsimaisen kokemuksen ja tutkimuksen tuotteita”. Kockan lähestymistapa muistuttaa globaalihistoriaa.

Teos jakautuu kahteen osaan: ensimmäinen osa on kapitalismin teoreettinen tarkastelu ja toisesta osasta muodostuu puolestaan kapitalismin sosiaalisen, kulttuurisen, poliittisen, lainsäädännöllisen ja taloudellisen kehityskaari. Kirjan loppupuolella on myös Kockan arvio kapitalismin tulevaisuudesta.

Teoksen ensimmäisessä luvussa pureudutaan kapitalismin historiallisiin määrittely-yrityksiin. Merkittävimmän panoksen kapitalismin määrittelyyn antoivat Kockan mukaan saksalaistutkijat, jotka kehittivät käsitettä ”poliittisen taistelun välineeksi yhteiskuntajärjestelmän tasokkaan erittelyn työkaluksi” (s. 12). Tärkeimmät nimet ovat Karl Marx, Max Weber ja Joseph Schumpeter, joiden kapitalismianalyysit Kocka esittelee lyhyesti. Samalla Kocka esittelee hyvin tiivistetyssä muodossa myös Karl Polanyin, Fernand Braudelin ja Immanuel Wallersteinin ja Giovanni Arrighin kapitalismitulkinnat. Kocka ei valitettavasti kuitenkaan esittele tässä kohdin kapitalismimääritelmien ja kapitalismin kriitikoita tai tarkastele sen tarkemmin eri ajattelijoiden välisiä suhteita (vrt. Oswald Spengler ja Max Weber)

Kocka esittää kapitalismille seuraavan työmääritelmän:

”Kapitalismi perustuu henkilökohtaiseen omistusoikeuteen ja päätösvallan hajautumiseen, – – [jossa] talouden toimijoiden pyrkimyksiä niveltävät yhteen ennen muut markkinat ja hainnat, kilpailu ja yhteistyö sekä kysyntä ja tarjonta, tavaroiden ostaminen ja myyminen. – – [Pääoma] on [kapitalistisen] talousmuodon perusta.” (s. 24-25)

Tämä ideaalityyppi voi Kockan mukaan heikentyä, mutta lisäksi sen avulla voidaan hahmottaa niitä kapitalistisen järjestelmän rajoja, ”jotka ovat historiallisista syistä erilaisia mutta joihin voidaan vaikuttaa yhteiskunnallisin ja poliittisin keinoin” (s. 26). Jo määritelmä antaa ymmärtää, ettei Kocka näe kapitalismia selkeästi määriteltävänä ja luokiteltavana ilmiönä. Tätä vastoin kapitalismiin liittyviä ilmiöitä ja asioita luonnehtii perheyhtäläisyys. Yrityksiä Kocka ei näe kapitalismin tunnusmerkiksi, jonka ansiosta hän ei maalaa itseään umpikujaan etsiessään myöhemmin kapitalismin varhaisimpia muotoja; yrityksiä perustetaan Kockan mukaan päätöksentekoa, toimintaa ja tilinpitoa helpottamaan, mutta ne eivät ole välttämätön ehto kapitalismille.

Teoksen toisessa luvussa, ”Kauppiaskapitalismi”, Kocka pyrkii osoittamaan, ettei kapitalismi ole eurooppalainen tai pohjoisamerikkalainen ilmiö. ”Kapitalismin piirteitä ilmeni ensin kaukokaupassa, jota harjoittivat Mesopotamiassa, itäisellä Välimerellä, Aasian silkkitiellä sekä itää ja länttä Intian valtameren yli yhdistäneellä suurella kauppareitillä – -”, Kocka toteaa kapitalismin varhaisvaiheista. Kocka kertoo siitä, miten kauppiaskapitalismi sai alkunsa Euroopassa ennen kaikkea kaukokaupan myötä, kun kaupankäynnin riskejä pyrittiin vähentämään. Kocka mainitseekin, etteivät kiinalainen ja arabialainen kauppiaskapitalismi vetäneet vertoja eurooppalaiselle kauppiaskapitalismille siinä, miten kapitalismi pantiin Euroopassa toimeen. Finanssikapitalismin myötä syntyi uusia toimintatapoja, instituutioita ja vallankäytön muotoja. Kocka korostaa luvun lopussa kauppiaskapitalismin olleen yleismaailmallinen ilmiö, sillä ”[kapitalistinen] [j]ärjestelmä selvästikin pystyi syntymään hyvin erilaisissa yhteiskunnallisissa, kulttuuri[si]ssa [sic!] ja uskonnollisissa oloissa” (s. 51). Yllättäen kapitalismi kehittyi Euroopassa verrattain myöhään ja hitaasti, mutta ”[k]apitalismin eri maanosissa saamat muodot eivät kehittyneet eristyksissä toisistaan” (s. 51).

Kirjan kolmannessa luvussa Kocka pureutuu kapitalismin alueelliseen laajenemiseen, jonka hän esittää johtuneen maailmankaupan vakiintumisesta ja kapitalismin siirryttyä myös tuotantoon. Kockan mukaan kapitalismin nousu Euroopassa, kansallisvaltioiden synty ja kolonialismi olivat toisiinsa kytkeytyneitä ilmiöitä. Oskeyhtiöstä kaikkine erikoisuuksineen tuli Kockan mukaan uudenlaisen kapitalismin ”institutionaalinen perusyksikkö”, syntyi arvopaperipörssi ja jo kauppiaskapitalismin ajoilta tutut finanssitoiminnan muodot levittäytyivät eri puolilla Länsi-Eurooppaa.

Vasta 1700-luvulla kapitalismista tuli Isossa-Britanniassa teollistumisen myötä osa myös tuotantoa ja työelämää. Kocka nostaa esille kapitalismin läpimurron Alankomaissa ja Englannissa/Isossa-Britanniassa 1700-luvulla. Tämä johtui Kockan mukaan kolmesta tekijästä: kaukokauppa oli näille maille tärkeää jo keskiajalla, feodalismi oli ollut heikoissa kantimissa jo kauan ja nämä maat olivat siirtomaavalloitusten edelläkävijöitä. Kocka nostaa esille myös ideoiden tärkyyden korostaessaan 1700-luvun ajattelijoiden raivanneen tietä kapitalismin taloudelliselle ja moraalifilosofiselle puolustukselle. Kocka nostaa esille niin Hugo Grotiuksen, Thomas Hobbesin, John Locken kuin myös Bernard de Mandevillen, Thomas Painen ja Adam Smithin uuden aikakauden hengen tulkkeina ja kapitalismin puolustajina.

1800- ja 1900-luvulla usko kapitalismin kykyyn tuottaa hyvinvointia kärsi kolauksia, kun kapitalismia päädyttiin pitämään läpitunkevana ja tunteettomana. Sosialistit ja konservatiivit päätyivät kritisoimaan kapitalismia sen väitetyn hajottavan luonteen vuoksi, ”jossa vanhat siteet katkeaisivat ja toimittaisiin markkinalaskelmien varassa” (s. 93). Sosialistit väittivät kapitalismin olevan alistava, vieraannuttava ja epäoikeudenmukainen järjestelmä, joka tulisi lopulta romahtamaan ja korvautumaan paremmalla tavalla järjestää inhimillinen toiminta. Teollistumisella ja teollisuuskapitalismilla oli kauaskantoisia vaikutuksia yhteiskuntiin, kun ”tekniikan ja organisaatioiden uudistumisesta tuli jatkuvaa”, keksittiin hyödyntää uusia energialähteitä ja tavarantuotanto siirtyi tehtaisiin (s. 95). Kocka myös muistuttaa markkinoiden ja valtion monitahoisesta suhteesta, joka on muuttunut valtavasti alueellisesti ja ajallisesti. Erityisen merkittäviä ajankohtia olivat 1870- ja 1880-luvut, kun kansallisvaltiot voimistuivat niin ulkoisesti kuin sisäisesti ja julkisen vallan rooli eri elämänalueilla – talous mukaan luettuna – kasvoi merkittävästi. Ensimmäinen ja toinen maailmansota, 1930-luvun lama ja sotien jälkeinen 1970-luvulle jatkunut epäusko kapitalismia kohtaan vaikuttivat merkittävsti siihen, miten kapitalismia lähestyttiin. 1970-luvulta lähtien Kockan nimeämä ”markkinakapitalismi” ja sen myötä uusliberalismi ovat saaneet uutta jalansijaa, mutta Kockan mukaan on epäselvää, loppuiko markkinakapitalismin kausi maailmanlaajuiseen finanssikriisiin.

Lähes kahteentuhanteen vuoteen mahtuu paljon tapahtumia, joista Kocka käsittelee vain tärkeimpiä. Mukaan ovat mahtuneet muun muassa osakeyhtiön synty ja rajoitettu vastuu, pankkitoiminnan synty, rahoituksellistuminen (finanssikapitalismi), palkkatyön kehitys ja erityisesti markkinoiden ja valtion suhde. Kirja ei ole mitenkään kattava katsaus kaikkeen mahdolliseen kapitalistiseen, vaan ennen kaikkea sen voi nähdä pyrkimyksenä hahmottaa kapitalismin isoa kehityskaarta. Kockan lähestymistapa ei ole mielestäni aivan perinteistä talous- tai sosiaalihistoriaa, vaan Kocka on onnistunut tuomaan mukaan myös aate- ja kulttuurihistoriallisia huomioita. Tässä mielessä Kockan esittämä tuhatvuotinen historiallinen vertailu on mielenkiintoinen, sillä kapitalismia ei voida tarkastella kapeasti  yhdestä näkökulmasta; Kocka toteaakin jo kirjan alussa kapitalismin käsitteen syntyneen, kun haluttiin kuvata, verrata ja arvostella tietnlaisia toimintatapoja.

Kockan teos päättyy arvioon kapitalismin tulevaisuudesta. En ole samaa mieltä kuin Kocka siitä, mikä kapitalismin tulevaisuus on tai ovatko julkisen vallan interventiot välttämättömiä ja toivottavia. Kocka ei kuulu globaalin kapitalismin puolustajiin, mutta ei myöskään yksisilmäisiin kriitikoihin. Kocka on aiemmin kehottanut eurokriisin pahimpina aikoina arvioimaan kapitalismin tulevaisuutta ja uudistustarpeita tarkemmin.

Kockan mukaan ”- – kapitalismi on osoittautunut kaikkia muita vaihtoehtoja selvästi paremmaksi niin hyvinvoinnin lisäämisessä kuin vapauden toteuttamisessakin” (s. 148). Kocka muistuttaakin kapitalismin muuntautumiskyvyn olevan yksi syy siihen, miksi myös kapitalismin kritiikin pitää muuttua. Onko Kocka tosissaan väittäessään kapitalismin hävittävän solidaarisuuden ja terveen järjen?

Kocka on oikeassa, kun hän korostaa sitä, ettei kapitalismi ole mikään voima jossain tuolla ulkona. ”Kapitalismi ei aseta itselleen tehtäviä vaan voi palvella erilaisia yhteiskunnallisia ja poliittisia tavoitteita, varmaankin myös talouden ohjaamista aiempaa rakentavammalle ja vakaammalle pohjalle”, Kocka huomauttaa kirjan lopussa. Samanlaisen näkökulman asiaan on ottanut myös muun muassa James Fulcher teoksessaan Capitalism: A Very Short Introduction.

Teoksen suomenkielinen käännös on mielestäni pääosin verrattain onnistunut ja kirjaa on helppo lukea. Tietyissä kohden käännökset ovat hieman outoja (kotiteollisuus – s. 51, kompromettoida – s. 129 jne.), mutta nämä yksittäiset asiat eivät lukukokemukseeni juurikaan vaikuttaneet. Kirjan viiteet ja lukemisto löytyvät teoksen lopulta henkilöhakemistolla varustettuna. Henkilöhakemiston lisäksi olisin kaivannut asiahakemistoa, mutta kaikkea ei voi saada. Kirjan alkuun olisin myös kaivannut jonkinlaista lyhyttä suomenkielistä esipuhetta joko Kockarin tuotantoon ja itse teokseen.

Valitettavasti Kockan teos kärsii hieman siitä, ettei hän hyödynnä riittävästi taloustieteen historiaa hahmottaessaan erilaisia käsityksiä kapitalismista. Mainitsematta jäävät esimerkiksi skolastikkojen, protestanttien ja katoliste, ranskalaiste 1600-luvun merkantilismin varhaisten kriitikoiden ja fysiokraattien näkemykset taloudesta, yhteiskunnasta ja valtiosta. Kirja jää vajaavaiseksi, kun esimerkiksi Richard Cantillonin, A. R. J. Turgotin, David Ricardon, J. B. Sayn, Frédéric Bastiatin, Vilfredo Pareton ja monien muiden näkemykset kapitalismista ja/tai markkinataloudesta eivät ole jostain syystä Kockan kirjoittamaan historiateokseen päätyneen. Myöskään jo aiemmin mainitsemaani  Michel Beaudin teosta ja monia muita hyviä lähdekirjoja ei ole tulkinnan kehittämisessä hyödynnetty.

PS. Suosittelen taloushistoriasta kiinnostuneita tutustumaan toukokuussa Vastapainolta ilmestyvään Johan Söderbergin Maailman taloushistoria: Esiteollinen aika ja Lennart Schöniltä jo muutama vuosi sitten ilmestyneen Maailman taloushistoria: Teollinen aika, Ainakin Schönin teoksen suomennos oli todella hyvä ja kirja todella kokonaisuus selkeä, joten odotukset Söderbergin teoksen osalta ovat korkealla.

Arvosana: 8/10

Kuvalähde: Alexandre Syrota via Foter.com / CC BY-NC-ND

Tarjous Nordnet Blogin lukijoille: Voit tilata uutuuskirja Kapitalismin lyhyt historia painettuna ja/tai e-kirjana 20 % alennuksella Gaudeamuksen verkkokaupasta. Valitse haluamasi kirja(t) ostoskoriin, syötä kohtaan Kampanjakoodi tarjoustunnus KOCKA ja paina Lähetä. Näet tämän jälkeen alennuksen ja tilauksen loppusumman postikuluineen. Tarjous on voimassa 31.3.2016.

 

/Thomas Brand

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.