Nordnet Blogi

“Kärsivällisyys ja osingot…” – Isä ja poika (osake)sijoittajan asialla

Nykyisin sijoittajille ja säästäjille on tarjolla lukemattomia erilaisia vaihtoehtoja hajauttaa omaisuutensa useanlaisiin omistusluokkiin. Jokaisen säästäjän on tärkeää huomioida sijoitustensa ja säästöjensä kartuttamisen lisäksi Morningstarin tutkimuksen mukaan lisäksi jäljellä oleva elinikä ja varojen tuotto. Tässä korostuu etenkin valitun järkevän ja pitkäaikaisen sijoitusstrategian johdonmukainen toteuttaminen. Henkilökohtaisen tavoitteen (vision) saavuttaminen on varmasti jokaiselle sijoittajalle sydämen asia, sillä onnistuneelle sijoitustoiminnalle pitää olla jokin järkevä tavoite ja tarkoitus.

Suurin osa sijoittajista ei kykene ajoittamaan ostojaan oikein, koska koska ”[j]ärjestelmällinen ja onnistunut markkinoiden ajoittaminen edellyttäisi loppumatonta tietolähdettä, jota muilla markkinatoimijoilla ei olisi” (Petre Pomell, 3.11.2011) – kukaan ei siis lopulta voi varmuudella etukäteen tietää tulevaisuuden tuottojakaumaa oikein. Täydellisen sijoitusreseptiikan rakentaminen on mahdotonta, mutta sijoittajan saatavilla on lukemattomia yksittäisiä kikkoja sitäkin enemmän: esimerkiksi Jukka Oksaharju on ehtinyt käsitellä laatuyhtiöiden kriteerejä, Mika Pesonen puolestaan sijoitussuunnitelman ja ”oman talouden stressitestin” tärkeyttä ja Jarkko Peltomäki kyseenalaistanut muun muassa ”mutusuojauksen”, jotkin ETF-sijoittamisen muodot ja fundamenttianalyysin. Myös perinteisesti ETF-sijoittamisesta kirjoittava Petre on ottanut kantaa oman sijoitussuunnitelman tärkeyteen. Itse uskon vahvasti siihen, että tietynlaisia selkeitä ja riittävän yksinkertaisia toimintaperiaatteita noudattamalla ei tarvitse juosta jokaisen markkinoilla tapahtuvan ylä- ja alamäen mukana, vaikka tietysti jokaisen sijoittajan pitää olla jossain määrin ”trendi- ja tutkimustietoinen”. Sijoittamisesta on kuluneiden kymmenen vuoden aikana lisäksi ilmestynyt valtavasti suomenkielistä kirjallisuutta ja suomalainen blogiskenekin näyttää elinvoimaiselta. Kielitaitoinen ja osaava sijoittaja osaa myös hyödyntää loputonta ulkomaista tarjontaa.

Tietoa ja mielipiteitä sijoittamisesta on nykyään tarjolla paljon, mutta samat aiheet ja teemat kiertävät vuodesta toiseen pienin muutoksin. Mutu-tuntuma ja ajattelematon mekaaninen sijoittaminen eivät toimi kovinkaan kauan, koska menestyksen reseptit vanhenevat alta aikayksikön tai toimivat satunnaisesti. Hyvin harvoin sijoittaja onnistuu ajoittamaan ostonsa lyhyellä aikavälillä ”oikein”, koska kaikki asiat eivät ole välittömästi nähtävissämme ja markkinahinta ei välttämättä kuvasta yhtiön todellista (hyvää tai huonoa) tilaa.

Nordnetin Blogissa on ilmestynyt yli 400 kirjoitusta (!) noin kahden vuoden aikana. Käsiteltyjä aiheita on ollut valtavasti, joten uuden kirjoittajan haasteena on tuoda keskusteluun jotain uutta. Pyrin omissa kirjoituksissani ennen kaikkea tuomaan suomalaislukijan tietoon hyviä ja mielenkiintoisia sijoitusaiheisia kirjoja ja akateemisia rahoitustieteellisiä tutkimuksia.

— —

Kim Lindström & Tom Lindström (2011). ”Onnistu osakemarkkinoilla”. Helsinki: Talentum.

Isä-poika-parivaljakko Kim ja tom Lindström julkaisivat viime vuoden loppupuolella mielenkiintoisen ja suomalaisittain laajan kirjan Onnistu osakemarkkinoilla. Kirja on tervetullut peruskivijalka jokaisen suomalaissijoittajan kotikirjastoon. Tämä kirja sisältää paljon uutta ja vanhaa, mutta lähes 400-sivuiseen teokseen (ja yli 50 vuoteen yhteenlaskettua sijoituskokemusta) mahtuukin yhtä jos toista. Arvosijoittamista käsitellään näin ollen huomattavasti Kim Lindströmin aiempia (2005, 2007) kirjoja monipuolisemmin ja arvosijoittaminen ankkuroidaan tukevasti sekä teorian että käytännön tasolla menestyksekkään ja onnistuneen osakesijoittamisen keskiöön (s. 137-168, 293-297). Toisin kuin useimmat amerikkalaiset sisaruksensa, Kim ja Tom Lindströmin kirjassa ei edes pyritä antamaan osakemarkkinoiden maailmanselitystä, vaan kirjassa kerrotaan ymmärrettävästi ja selkeästi erityisesti arvosijoittamisen perusteista.

Pidän arvosijoittamista eräänä vahvimmista, ja selvästi rahoitustieteellisesti parhaimmin perustelluista, sijoituskoulukunnista (tutkimustuloksia esitellään kirjassa  useamman kappaleen verran). Lindströmien mukaan menestyvä osakesijoittaja on nimenomaan arvosijoittaja, koska arvosijoittaja ”uskaltaa poiketa markkinoiden valtavirrasta, arvioi osakkeen todellista arvoa yritysostajan tavoin, noudattaa kurinalaisesti ja kärsivällisesti omaa sijoitusstrategiaansa sekä hyödyntää pörssin pitkän aikavälin trendiä ja lainalaisuuksia” (s. 8). Arvosijoittaja siis pyrkii kasvattamaan varallisuuttaan pitkällä aikavälillä harkitsemalla tekojaan ennen kaikkea hinnoittelu- ja laatunäkökulmasta (”Älä maksa liikaa kasvuodotuksista!”) – arvosijoittaja toimii markkinoilla kuin olisi tekemässä ensimmäisen ja viimeisen sijoituksensa. Suomalaisyhtiöiden joukosta löytyy useita Lindströmien sijoituskriteerit täyttäviä ostoehdokkaita (Kauppalehti: ”Pörssiyhtiöiden liikevaihdot kasvussa mutta tulokset laskussa”, 15.8.2012). Arvosijoittaja voi Lindströmien mukaan pyrkiä välttämään turhaa hätiköintiä ja tavallisimpia tyhmyyksiä tutustumalla myös käyttäytymistaloustieteeseen ja sijoittajapsykologiaan (s. 138-141). Kokeellisen tiedon hyödyntäminen voi tuoda omaan sijoitustoimintaan toivottua pitkäjänteisyyttä, koska lisätieto auttaa ymmärtämään markkinaliikkeiden olevan usein kohinaa ja häiritsevän järkevää pitkäjänteistä ajattelua – tällaiset pienet ”tweekit” ovat myös keino parantaa omaa kilpailuasemaa suhteessa muihin (pien)sijoittajiin. Lindströmit uskovat selvästi siihen, että buy&hold-strategia toimii viimeaikaisista markkinaympäristön muutoksista huolimatta varsin hyvin (Miksi arvosijoittaminen? -luvussa Lindströmit muistuttavat arvosijoittamisen olevan hauskaa juuri vaihtelevan ja muuttuvan yhtiöympäristön vuoksi). Valitettavasti ainakin joihinkin seitsemännen luvun alalukuihin on tupsahtanut erinäisiä asiavirheitä, esim. ”Markkinapsykologiaa tutkiva arvosijoittamisen haara (behavioural finance) on havainnut useita sijoittajien käyttäytymiseen liittyviä [käyttäytymisvirheitä] (…) ” (s. 139) – a) käyttäytymisrahoitus ei ole arvosijoittamisen haara; b) käyttäymisvirheet johtuvat aivojemme takaperoisuudesta, ts. ensin on kognitiivinen harha ja siitä seuraa käyttäytymisvirhe; ja c) esim. ”kasvumahdollisuudet ennen arvoa” -virhe johtuu taustalla olevasta kognitiivisesta harhasta, toisin sanoen ihmisaivoissa ei ole ”osakemoduulia” arvioimaan osaketuottoja/-riskejä.

Lindströmien kirjan alussa esitellään tiiviisti suomalaisen ja kansainvälisen pörssitoiminnan ja osakemarkkinoiden historiaa. Mukaan mahtuu myös varsin tiivis, vaikkakin hieman pintapuolinen katsaus nykyiseen globaaliin finanssi- ja velkakriisiin (2007-2012). Johdantolukujen jälkeen päästään nopeasti sijoittamisen perusteiden ja sijoittajapsykologian pariin. Kirjasta löytyy myös runsaasti kansainvälisiä ja kotimaisia vertailuja, jotka ainakin minusta huomattavasti helpottavat sisällön omaksumista.  Lindströmit kohdistavat myös useissa kohdin kärkästäkin kritiikkiä muun muassa ammattisijoittajia, robottikauppaa, hedge-rahastoja, shorttaajia ja valvontaviranomaisia kohtaan. He kiinnittävät osakepoiminnassa erityishuomiota osinkovirran vuosittaiseen kasvuun ja hinnoittelumalleihin (luku 10 ja 16). Valitettavan usein sijoitusaiheisissa kirjoissa suljetaan pois sijoituskohteiden hinnoitteluun ja arvonmuodostukseen vaikuttavat eksogeeniset ilmiöt (mukaan luettuna usein salakavalat verovaikutukset), mutta Lindströmit käsittelevät näitäkin osuvasti nimetyssä kuudennessa luvussa, ”Sijoittaja talouden pyörteissä” (ja veroja käsitellään erikseen oman luvun verran aivan kirjan lopussa). Yhdeksännen luvun lopussa (9.5.) on myös erittäin kätevä katsaus eri pörssi-indekseihin.

Erityisen mielenkiintoinen on viimeisessä luvussa esitelty arvosijoittamisstrategian tarkastelu Suomen osakemarkkinoilla (mielenkiintoinen taulukko löytyy sivulta 374-376), joka auttaa mekaanista ja helppotajuista tunnuslukuperusteista osakepoimintaa (s. 380-385). Myös Seppo Saario on kirjassaan Saarion sijoituskirja – Miten sijoitan pörssiosakkeisiin esitellyt Aalto-yliopiston Harri Seppäsen tutkimustuloksiin perustuvan tunnuslukuvertailun, jonka perusteella alhainen P/B-luku, osakkeen surkea tuotto, korkea osinkotuotto, osakkeen yksikköhinta <5 EUR, osinkotuotto yli valtion obligaation tuoton, vapaa kasssavirta positiivinen ja markkina-arvo <50 mEUR ennustavat menestyksekästä keskiarvotuottoa (Saario 2012, s. 121-122) Lindströmit kirjoittavat asioista järkevästi ja kansantajuisesti, joten kaavoja tai muuta turhaa kikkailua ei ole. Lindströmit eivät ole georgesoroksia, mutta he selvästi ymmärtävät perinteisen rahoitusteorian rajoitukset ja suosivat helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja vaikeiden ja monimutkaisten sijaan. Lindströmit esittelevät lisäksi arvosijoittajille tärkeiden Benjamin Grahamin ja Warren Buffetin sijoitusajattelua. Teemat käydään läpi siinä määrin kattavasti, että edistyneemmille sijoittajakonkareille löytyy riittävästi mielenkiintoista luettavaa.

Lindströmit ovat onnistuneet yhteistyössä kirjoittamaan arvosijoittamisen perusteista kiinnostuneelle lukijalle selväjärkisen, ymmärrettävän ja riittävän syvällisen perusteoksen. Kirja on kuin yhdestä kynästä, vaikka pieniä laadullisia eroja eri lukujen välillä onkin. Kirja kuuluu jokaisen käyttäytymistaloustieteellä ”päivitetystä” arvosijoittamisesta kiinnostuneen kirjahyllyyn Warren Buffetin ja Benjamin Grahamin klassikoiden kylkeen.

Hyvää

+ Kirja on yksi kokonaisuus, josta on helppo löytää itseään kiinnostavaa sisältöä osaamistasosta riippumatta
+ Käyttäytymistaloustieteellinen näkökulma tuo paljon lisää sijoittajan arkeen (mm. tappiollisista omistuksista luopumisen vaikeus ja anomalioista hyötyminen)
+ Nasevaa kritiikkiä erilaisia fringe-ilmiöitä kohtaan
+ Arvostuskertoimet asetetaan oikeaan ajattelukontekstiin
+ Arvosijoittamista esitellään useassa kappaleessa ja lukemaansa on helppo syventää lukemalla eri osioita ristiin
+ Riittävä määrä kuvaajia ja vertailuja, jotka linkittyvät hyvin sisältöön
+ Osingoista hyvä luku (s. 223-229)
+ Riittävä määrä veropohdintoja ja -näkemyksiä

Huonoa

– Lyhyt kirjallisuusluettelo, ei perusteluita valinnoille
– Pieniä asiavirheitä
– Osa luvuista jää kokonaisuuden kannalta hieman irrallisiksi
– Shorttaamisen kritiikki ei osu kohteeseen (lue Jarkko Peltomäen kirjoitus Talouselämässä)
– Ei näkemystä ETF:istä (esimerkiksi uudet value- ja dividend-ETF:t)

Arvosana: 9-/10

Muut arvostelut/näkemykset:

– Investori: Onnistu osakemarkkinoilla

– 80+ päivässä osakesijoittajaksi: Lindströmien uusi sijoituskirja on oivaa kesäluettavaa

– FIM: Rahan jäljillä (vko 42)

Lisäykset:

– Pörssisäätiö: Liisan lista on sijoittajan apuväline

 

Tämäkin kirja saatavilla Bookplus-kirjakaupasta

 

Kirjoitus sisältää mainoslinkkejä.

 

/Thomas Brand

 

Kommentit vanhasta blogista:

Salkunrakentaja5 Syyskuu, 2012

Monipuolinen analyysi Lindströmien kirjasta.

Arvosijoittamisella on paljon puolustajia mutta akateeminen sijoitustutkimus on kyseenalaistanut tämänkin sijoitusstrategian. Aina voidaan jälkikäteen generoida regressiomalli jossa erilaisia muuttujia testaamalla löydetään tilastollisesti merkitsevät selittäjät ylituotoille. Se tekee erilaisten sijoitusstrategioiden toimivuuden analyysista haasteellista hommaa.

ETF-sijoittamisen (tai indeksisijoittamisen) perustana on pohjimmiltaan juuri ajatus stock picking -strategioiden toimimattomuudesta.

Thomas Brand5 Syyskuu, 2012Olen pitkälti samaa mieltä, Salkunrakentaja.Herra Markkina on ennakoimaton kumppani ja osakkeen arvottaminen on enemmän taidetta kuin tiedettä. Greenwald ym. kommentoivat Value Investing: From Graham to Buffett and Beyond (2004) tätä asiaa seuraavasti: “[…] To search for securities below their intrinsic value is one thing; to find them is quite another. It is because the descendants have devised alternative methods that value investing has remained a vital discipline through all market conditions in the more than six decades since […] Security Analysis.” (s. 4.) ETF-sijoittaminen on puolestaan mielestäni aivan oma sijoitus- ja tutkimusmaailmansa, jonka omaksuminenvaatii oman aikansa, vaikka teoria onkin käytännössä pääosin varsin selvä ja ymmärrettävä.

Arvosijoittaminen näyttää ainakin minusta akateemisen sijoitustutkimuksen valossa varsin vahvasti perustellulta sijoitustrategialta, mutta tetysti myönnän tilastolliseen testaukseen liittyvät suuret ongelmat ja käytännön epäkohdat. Yritän joskus tulevaisuudessa esitellä näitä tutkimustuloksia ainakin kursorisesti.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.