Nordnet Blogi

Käyttäytymistaloustiedettä suomeksi

Hyvän kirja-arvion pitää mielestäni herättää lukijassa samanaikaisesti sekä uteliaisuutta että epäluuloisuutta. Kirja-arvion pitäisi punoa yhteen kirjan keskeinen sanoma, mutta lisäksi kirja pitää mielestäni aina pyrkiä asettamaan osaksi laajempaa kokonaisuutta. Edesmennyt italialainen monitaituri Umberto Eco kirjoitti klassikkoteoksensa Ruusun nimi jälkisanoissa seuraavasti:

Niinpä löysin uudelleen, minkä kirjoittajat ovat aina tienneet (ja ovat kertoneet meille yhä uudelleen ja uudelleen): kirjat puhuvat aina muista kirjoista, ja jokainen tarina kertoo tarinan, joka on jo kerrottu. (s. 20; kurs. TB)

Hyvä kirja-arvio on siis uskollinen sekä itse kirjan sisällölle että sen paikallistamisesta osaksi suurempaa kertomusta. Tämä pätee erityisen hyvin tietokirjoihin, jotka useimmiten pakottavat ainakin minut ihmettelemään omaa tietämättömyyttäni lähes kaikesta mahdollisesta. Onneksi hyviä tietokirjoja on tarjolla pilvin pimein ja esimerkiksi Amazonin Kindle-palvelu on verraton apu eri aiheita koskevien ”pikalukemiston” rakentamisessa.

Sain siis muutama viikko sitten arvosteltavakseni suomalaiselta Terra Cognita -kustantamolta viime vuoden loppupuolella ilmestyneen Chicagon yliopiston Booth-kauppakorkeakoulun professorin Richard H. Thalerin mielenkiintoisen kirjan Väärin käyttäytyminen: Käyttäytymistaloustieteen synty. Ennen kuin tartun itse Thalerin teokseen, haluan sanoa muutaman sanan kirjan suomentaneesta Kimmo Pietiläisestä ja Terra Cognita -kustantamosta.

Kimmo Pietiläinen on suomalainen kirjakulttuurin suurmies, jonka elämäntyötä ei voi tiivistää muutamaan virkkeeseen. Minulle Pietiläinen edustaa aitoa kulttuuri-ihmistä, jonka taistelu hyvän suomenkielisen (ja suomeksi käännetyn) tietokirjallisuuden puolesta on todellinen supersankaritarina. Pietiläinen ei käännä ja/tai käännätä mitä tahansa kirjoja, vaan hän pyrkii etsimään tiedon katvealueita. Jokainen, joka lukee tietokirjoja, tunnistaa välittömästi Pietiläisen kustantamon kirjat niiden jylhän minimalistisesta ulkoasusta.

Terra Cognita -kustantamon erottaa muista se, että laadukasta tietokirjaa tulee lähes kuin liukuhihnalta. Joskus tämä tarkoittaa pieniä virheitä siellä täällä tai outoja sanavalintoja, mutta pääsääntöisesti kirjoja on ollut miellyttävää lukea. Pietiläinen on esitellyt kulttuuriajatteluaan pienessä läpyskässään, Väärin oikein, jonka toivoisin useamman ihmisen lukevan. Pietiläisen kirjasta löydät arvosteluja tästä ja tästä. Kannattaa myös seurata Terra Cognitan blogia, josta löytyy niin aivopähkinöitä kuin myös ajankohtaisia pohdintoja tietokirjoista ja kääntämisestä.

— —

VaarinkayttaytyminenTällä kertaa arvioitavaksi päätynyt käyttäytymistaloustieteen syntyä ja kehitystä käsittelevä teos on ilmestynyt englanninkielisenä viime vuoden alkupuolella, joten viime vuoden lopulla ilmestynyt Terra Cognitan suomennos on syntynyt nopeasti. Pääsääntöisesti ilmeisen nopea (?) käännös on yleensä jotain keskinkertaista, mutta Pietiläinen osaa hommansa. Hyvän läpileikkauksen kirjasta ja siinä käsiteltävistä asioista saat helpoimmin tästä tai tästä (englanninkielisiä). Kirja on kaikkinensa Terra Cognitan taattua laatua eli kirjasta löytyvät lähdeviitteet, kirjallisuus ja hyvä hakemisto. Hakemistosta on erityisen paljon apua, jos etsit jotain tiettyä henkilöä tai käsitettä. Lisäksi teoksessa on jonkin verran kuvia ja taulukoita, mutta nekin on onneksi käännetty suomeksi.

Thalerin kirjan esipuhe on koskettava: Daniel Kahneman oli soittanut Thalerille vuoden 1996 alkupuolella ja kertonut Amos Tverskyn sairastavan syöpää. Sen sijaan, että Tversky olisi antanut sairauden voittaa, hän jatkoi puurtamista kaikesta huolimatta. Yhdessä Kahnemanin kanssa hän ehti ennen kuolemaansa muun muassa toimittamaan kirjan ja julkaista artikkelin. Tversky oli kertonut Thalerille puhelimessa sairaudestaan seuraavasti: ”Tämä on hassua. Kun on flunssa, tuntuu kuin kuolisi, mutta kun tekee kuolemaa, suurimman osan ajasta vointi on erinomainen.” (s. 12) Tversky ja Thaler olivat tunteneet toiseensa lähes 20 vuotta. Tversky kuoli kesäkuussa 1996 vain 59-vuotiaana.

Thaleria voi hyvällä syyllä pitää eräänä käyttäytymistaloustieteen perustajahahmoista, jonka elämäntarina on kertomus myös tämän taloustieteen oppialan synnystä ja kehityksestä.Thaalerin mukaan käyttäytymistaloustieeseen sisältyy ”kolme rajoitusta” eli näkemystä siiten, miten ihmiset tekevät päätöksiä: rajoitettu rationaalisuus (s. 37-38, 287-288), rajoitettu tahdonvoima (s. 276) ja rajoitettu oma etu (s. 276). Thalerin mukaan perinteinen talousteoria olettaa nämä tekijät rajoittamattomattomiksi. Thalerin kirjan rinnalle kannattaa ehdottomasti harkita Daniel Kahnemanin Ajattelu nopeasti ja hitaasti ja/tai Read Montaguen Miksi valita tämä kirja? lukemista. Tämä vain siksi, ettei Thaler kovinkaan syvällisesti käsittele ihmisten päätöksentekoprosesseja.

Thalerin kirja jakautuu kahdeksaan päälukuun, joista kukin käsittelee jotain ajanjaksoa aina 1970-luvulta näihin päiviin. Kirja kertoo Thalerin mukaan siitä, ”miten kaikki tapahtui ja selittää joitakin matkan varrella oppimistamme asioista” (s. 24). Eräs tärkeä osio Thalerin kirjassa on luvun neljä alaluku ”Kahdenlaisia teorioita”, jossa Thaler jakaa teoriat normatiivisiin (”oikea tapa ajatella ongelmaa”) ja deskriptiivisiin (”asioita täsmäävästi tapa ajatella ongelmaa”).

Kirjan alussa Thaler kertoo siitä, miten hän ensikertaa ryhtyi pohtimaan ”poikkeavia ajatuksia talousteoriasta” ja miten hän ryhtyi kirjaamaan Listaksi kutsumakseen luetteloon havaintojaan tilanteista, jotka ovat ”ristiriidassa taloustieteilijöiden rationaalisen valinnan mallin kanssa” (s. 34). Thaler väitti löytäneensä niin monia asioita, että tunsi joskus epätoivoa siitä, miten työstäisi yksittäisi havaintojaan eteenpäin. Lisäksi vaikutti siltä, ettei valtaosa Thalerin kollegoista ollut innostunut tutkimaan näitä poikkeamia tarkemmin. Syntyi toinen lista: ”syitä sille, että taloustieteilijät voivat turvallisesti jäyttää huomiotta Listalla olevien kaltaiset käyttäytymiset” (s. 57).

1970- ja 1980-luvulla Thaler teki yhteistyötä muun muassa Daniel Kahnemanin ja Amos Tverskyn kanssaselvitellessään muun muassa mentaalitilinpitoa, itsehillintää ja tahdonvoimaa. Thaler nostaa esiin myös työnsä Kahnemanin kanssa vuosina 1984-85, jonka aikana Thaler syventyi reiluuden ja epäreiluuden ongelmaan. Tässä luvussa nousee esimerkiksi muun muassa Uberin surge-hinnoittelu, jonka suomennoksesta Pietiläinen on kirjoittanut kirjaan muutaman rivin huomioita (s. 152).

Thalerin kirjan mielenkiintoisin yksittäinen luku on kertomus siitä, miten lokakuussa 1985 Chicagon yliopistossa työskennelleet Robin Hogarth ja Mel Reder järjestivät konferenssin, jossa ”rationalistit ja behavioralistit kohtasivat ja yrittäisivät selvittää, oliko minkäänlaista syytä suhtautua psykologiaan ja käyttäytymistaloustieteeseen vakavasti”. Tilaisuudessa olivat läsnä käyttäytymisjoukkueen edustajina Herbert Simon, Amos Tversky ja Daniel Kahneman. Käyttäytymisjoukkueen tukijoina oli myös Kenneth Arrow ja joukko nuorempia behavioralisteja. Rationalistien joukkueeseen kuuluivat Robert Lucas ja Merton Miller, mutta heitä tukiva myös paneelipuheenjohtajat Shwerin Rosen ja Eugene Fama. Thaler esittelee kattavasti konferenssin antia, mutta lopulta toteaa, että konferenssi oli vasta ensiaskel myöhemmin syntyneisiin suurempiin kiistoihin.

Mistä suurimmat kiistat ovat syntyneet? Thalerin mukaan kyse oli ensisijassa rahoitusmarkkinoiden toimintaa koskevista erilaisista käsityksistä, sillä ”taloustieteilijöiden ja erityisesti rahoitusmarkkinoihin erikoistuneiden konsensus oli, että väärin käyttäytymisen todisteiden löytyminen on epätodennäköisintä juuri rahoitusmarkkinoilla” (s. 219). Thaler viittaa kirjassaan myös Thomas Kuhniin ja tämän ajatuksiin tieteellisistä vallankumouksista. Thalerin mukaan ”- – paradigman muutoksen luominen edellytti kokonaisen sarjan anomalioita, joista kukin edellytti oman, perinteisen teorian päälle lätkäistyn, ad hoc -selityksen” (s. 186).

Kirjan loppupuolella Thaler esittelee lyhyesti yhdessä Cass Sunsteinin kanssa kehittelemäänsä libertaarin holhoamisen periaatetta, jonka tavoitteena on ”helpottaa ihmisten tiettyä tapahtumaa koskevia, sekä etu- että jälkikäteen hyvinä pitämiä päätöksiä pakottamatta ketään tekemään mitään” (s. 345). Myöhemmin Thaler ja Sunstein ovat päätyneet käyttämään uutta käsitettä, tönäisy (engl. nudge), kuvatakseen ajatustaan siitä, miten ihmisten valintoihin voidaan vaiktutaa niin, että ”valitsijat päätyvät parempiin ratkaisuihin oman arvionsa mukaan” (s. 347). Valitettavasti Thaler ei juurikaan käsittele tai esittele omaa poliittista ajatteluaan, vaikka hän esitteleekin kirjan lopussa Iso-Britanniassa tehtyjä tönäisykokeita. Thalerin ja Sunsteinin esittämiä yksittäisiä tönäisyjä ja libertaarin paternalismin ohjelmaa on kritisoitu laajasti akateemisessa kirjallisuudessa.

Thalerin kirja on helppolukuinen ja yleistajuinen. Se ei sinänsä vaadi aiempaa tutustumista käyttäytymistaloustieteeseen, mutta toki joitakin perusasioita taloustieteestä olisi hyvä ymmärtää ennen lukemista. Valitettavasti joidenkin tutkimustulosten ja havaintojen selitykset eivät välttämättä heti aukea, mutta kirja sopii hyvin marinoitumaan; sitä voi lukea hieman sieltä, täältä. Kirjassa on mielestäni sopivassa määrin sekä teoriaa ja käytäntöä että Thalerin omakohtaisia kokemuksia ja laajempia pohdintoja. Thaler ei mene kirjassaan yksityiskohtiin, mutta teoksesta löytyy monenlaisia esimerkkejä aiheista kiinnostuneille. Käyttäytymistaloustiede on kaikkinensa mielenkiintoinen tutkimussuunta, vaikka sitäkin on kritisoitu monesta näkökulmasta. Thalerin omaelämäkerrallinen kirjoitustapa sopi kirjaan erinomaisesti, koska Thalerin omien kokemusten kautta avautuu yksi näkökulma tiedeyhteisöjen monimutkaiseen arkeen.

Suosittelen kirjaa lämpimästi – ja Kimmolle suurkiitos kirjan hyvästä suomennoksesta!

Arvosana: 9/10

Kuvalähde: Iamctodd via Foter.com / CC BY-NC-ND

 

/Thomas Brand

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.