Nordnet Blogi

Keskity olennaiseen

Brexit, Grexit, Fixit, Nexit… Uutisoinnin raflaavat otsikot ja akronymit keräävät klikkauksia huomiohakuisilla lyhyen aikavälin uhkilla. Monesti lyhytnäköisten markkinoiden liikkeet puetaan järkeenkäypään narratiiviin. Nousun ja laskun syyksi kelpaa korkomuutosten odotukset kumpaankin suuntaan. Valtava määrä resursseja menee huomisen ennakoimiseen, vaikka tosiasiassa emme hahmota tätäkään päivää kovin hyvin: kaikki sosiaalinen, ihmismielen oikkujen alla oleva toiminta on lähtökohtaisesti hyvin vaikeasti ennustettavaa ja tulevaisuutta koskeviin väittämiin tulisi suhtautua skeptisesti. Kuten Aktian pääekonomisti Heidi Schauman äskeittäin myönsi väärin menneistä Brexit-ennusteista, ”me olimme kaikki väärässä. Ajattelimme liian rationaalisesti, että tämä olisi talouskysymys. Ei ollut. Tämä olikin briteille tunnekysymys.” Nordealla opiksi ei otettu yhtä nopeasti, sillä Tanskan pääanalyytikko arvioi Brexitin toteutumattomuuden todennäköisyydeksi 30% heti äänestyksen perään. Toivon vilpittömästi että Nordean risk management ei laske pankin turvallisuuden vaalimista näiden ennusteiden varaan.

 

Nostan kirjoituksessa muutamia esimerkkejä tuodakseni esille, kuinka huonoja olemme yleensä ennustamaan tulevaisuutta.

200 vuotta sitten väestö- ja taloustieteilijä Thomas Malthus ennusti, että koska väestö kasvaa geometrisen sarjan mukaan (2, 4, 8, 16 jne..) mutta ravintovarat aritmeettisesti (1, 2, 3, 4 jne..), ihmiskunnan väestö tulee romahtamaan oman määränsä mahdottomuuteen. Ihmiskunnan väestö on ennusteen jälkeen seitsenkertaistunut ja nälänhätä on lähestulkoon kokonaan eliminoitu.

1800-luvun lopulla, jolloin hevoset oli vielä pääasiallinen liikkumisen muoto kaupungeissa, New Yorkin kaupunki ennusti, että silloisilla elintason ja väestön kasvutrendeillä vuonna 1960 kaupunki työllistää 100 000 ihmistä siirtämässä hevosen lantaa kaduilta pois.

Toisen maailmansodan jälkeen ennakoitiin, että ensimmäisen maailmansodan jälkeinen lama toistuisi ja miljoonat rintamalta palaavat sotilaat aiheuttaisivat massatyöttömyyden. Seurasikin kaikkien aikojen talouskasvun kultakausi kun Eurooppa ja Aasia rakennettiin raunioista ja Yhdysvalloissa elintaso nousi ennennäkemättömälle tasolle.

USA:n talouden velkaantumisesta on varoitettu jo ainakin 1980-luvun lopulta alkaen. Taloudella on kuitenkin ollut ihmeellinen kyky vaan kasvattaa kapasiteettiaan ja luoda vaurautta, vaikkakin alati pienemmälle prosentille väestöstä.

 

Esimerkkejä voisi nostaa loputtomasti enemmän. Kuten historioitsija Barbara Tuchman totesi, trendit tuottavat myös vastamekanismeja ihmisiltä: ”historia, eli ihmisnarratiivi ei koskaan seuraa, ja tulee aina narraamaan, tieteellisia extrapolointeja”. En väitä, etteikö välillä voisi kolahtaa isommin. Ihmiskunnan elintaso rakentuu alati kompleksisemman järjestelmän varaan ja lisääntyvä kompleksisuus tarkoittaa monesti myös haavoittuvaisuutta vaikka iskuja tulisikin harvemmin. Maailma on jakautumassa globalisaatiossa voittajiin ja häviäjiin samalla kun informaatiota eriarvoisuudesta on saatavilla enemmän kuin koskaan. Brexit on oire EU:n ongelmista. Eurokriisi on muuttunut anemiaksi, mutta on vaikea nähdä anemian ohimenoa ennen kuin Saksa kääntää ylijäämänsä alijäämäksi ja lakkaa tuomasta kysyntää maahansa (viemällä muualle maailmaan enemmän kuin itse tuottaa) vaan hyväksyy korkeamman palkkainflaation ja siirtää työttömyyttä muista euromaista itselleen. Yhteisvaluutan riskit ovat edelleen valtavat, vaikka ongelma on toistaiseksi lakaistu maton alle.

Todellinen haavoittuvaisuus koskee niin kutsuttuja Mustia Joutsenia, joita vastaan emme määritelmällisesti voi varautua sillä niitä ei pysty ennustamaan.

 

On silti hyvä muistaa, että asioilla on yleensä tapana lutviintua vähemmän jännittävällä tavalla kuin aluksi osaamme odottaa. Jo se, että odotamme pahinta skenaariota vähentää skenaarion todennäköisyyttä. George Soros (ja sosiologit) puhuu refleksiivisyydestä eli siitä kuinka odotuksemme tulevaisuudesta muokkaavat itseasiassa myös tulevia toimiamme eli niin sanotusti myös häntä heiluttaa koiraa. Lähtökohtaisesti ihmiset toimivat uhkia vältellen ja pyrkien parempaan huomiseen ja ihmisluonne muuttuu yllättävän hitaasti. Ne ovat olennaisia tekijöitä joihin on parempi keskittyä.

 

/Verneri Pulkkinen

 

 

 

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

1
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Mitäs jos me kaikki jatkaisimme osakeostoja tasaisen tahtiin kuukaudesta toiseen, tapahtui tulevaisuudessa mitä tahansa. Muutaman kymmenen vuoden päästä luulen että olemme kaikki tyytyväisiä tuloksiin =) Terveisin, Osinkokuningas http://www.osinkokuningas.com

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.