Nordnet Blogi

Keskuspankit, rahapolitiikka ja markkinamonetarismi

”[M]aailman tulevaisuus riippuu siitä, että ihmiset oppivat tuntemaan rahapolitiikan teorian ja rahalaitosten toiminnan”.

Jésus Huerta de Soto, alkusanat teoksessa Euro eksyksissä (2011)

Rahapolitiikan, rahateorian ja rahoituslaitosten toiminnan ja perusrakenteinen ymmärtäminen ollut itselleni lähes ylivoimainen tehtävä, vaikka uskottelenkin itselleni jotain niistä ymmärtäväni. Välillä minusta tuntuu siltä, että kun luulottelen itselleni ymmärtäneeni jotakin, niin jostain muualta putkahtaa jokin mielenkiintoinen historiallinen kehityskulku tai erityinen tapahtuma, joka haastaa jälleen lukemaan ja tutkimaan asioita lisää. Toisaalta minulle itselleni on ollut jo varsin kauan ilmiselvää, että raha- ja velkajärjestelmän perusluonteen käsitteellistäminen vaatii aikaa ja vaivaa. Kaikki asiat eivät yksinkertaisesti avaudu muuta kuin haastamalla itse itseni lukemaan asioista lisää, tutustumaan vastakkaisiin näkökantoihin ja keskustelemaan asioita.

Rahajärjestelmä ei todennäköisesti aiheuta päänvaivaa vain kaltaiseni tavikselle, vaan myös taloustieteilijöille itselleen, sillä mitä monimutkaisemmaksi kuvaus todellisuudesta käy, sen enemmän erilaisia liikkuvien osien muutoksia pitää analysoida ja arvioida. Ihmisten toiminta muuttuu kannustinten Esimerkiksi näennäisen yksinkertainen Robinson Crusoe -maailma saa aivan uusia piirteitä, kun kuvaan lisätään Perjantai. Asiat monimutkaistuvat ja ihmisten toiminta saa uusia piirteitä. Yhteiskunta on jo aivan eri mittaluokan kysymys, joka vaatii suuren määrän uusia työkaluja ja malleja. Rahajärjestelmän maailmassa valtioiden ja muiden instituutioiden harjoittaman rahapolitiikan ja sen nimissä (keskuspnakkien kautta) toteutettavien rahapoliittisten interventioiden ymmärrys on aivan olennaista, koska muuten eräs nykyaikaisten yhteiskuntien toimintaan olennaisesti vaikuttava tekijää huomioimatta. Rahapolitiikkaa ei siis voi ylenkatsoa, vaan siihen on aina suhtauduttava erittäin vakavasti, koska kaikilla asioilla on aina välittömästi ja suoraan näkyvien vaikutusten lisäksi lukemattomia näkymättömiä ja epäsuoria sivuseurauksia.

Raha- ja pankkiteorian ymmärtäminen auttaa myös asettamaan erilaiset raha- ja pankkijärjestelmän ongelmat oikeaan viitekehykseen. Tämä vaatii tietysti sitä, että ymmärtää myös taloustieteen muuttumattomat perusperiaatteet riittävässä  laajuudessa ja osaa soveltaa niitä erilaisissa tilanteissa ja ongelmissa. Kirjoitin aiemmin viime vuonna julkaisemassa Henry Hazlittin klassikon Talous yhdeltä istumalta kirja-arviossa seuraavasti:

”Hyvä taloustieteellinen analyysi irrottautuu välittömän todellisuuden ulkopuolelle ja käsitteellistää ihmisten toiminnan rajoitukset niukkuuden maailmassa. Hyvä taloustieteilijä ymmärtää, että ihmisten toiminnalla voi olla lukemattomia salattuja tarkoituksia, jotka eivät ilmene heti ja välittömästi.”

Tämä pitää minusta edelleen paikkansa, koska taloustieteen perustehtävään ei kuulu arvella ihmisten toiminnan varsinaisia motiiveja, vaan tarkastella ihmisen toimintaa niukkuuden ja rajoitteiden maailmassa. Rahapolitiikan tutkimus on lähtökohtaisesti hyvin samanlaista, mutta pelkkien kannustinten selvittämisen ja instituutioanalyysin lisäksi pitää huomioida muun muassa poliittiset voimasuhteet ja asemat, kriisi vs. (uusi) normaali -asetelma, keskuspankkien päätöksentekoprosessi, rahapolitiikan välinevalikoima ja rahapolitiikan yhteys finanssipolitiikkaan. Rahapolitiikan asetelmassa yksittäisten toimijoiden ja näiden kannustinten analyysi ei pelkästään riitä.

Seuraan varsin aktiivisesti koti- ja ulkomaista talous- ja rahapolitiikan blogiskeneä, koska aihe on minusta mielenkiintoinen ja maailmassa on miljoonittain itseäni monin verroin fiksumpia pohdiskelijoita. Hyvät blogit tuppaavat olemaan jatkuvasti hyviä, joten minua harmittaa, kun törmään sattumalta johonkin pari-kolme vuotta vanhaan todella hyvään kirjoitukseen. ”Höh! Miksi en ole lukenut tätä aiemmin?” on minulle varsin yleistä, kun kaikkea ei ehdi aina käsitellä ja prosessoida arkielämän keskellä.

Eräs raha- ja talouspolitiikkaa käsittelevä blogi, jota seuraan nykyisin varsin aktiivisesti, on markkinamonetaristiksi tunnustautuneen Danske Bankin Lars Christensenin ylläpitämä The Market Monetarist (ja hänen aktiivinen Twitter-feedinsä). Christensen kirjoittaa asiantuntevia ja ajankohtaisia näkemyksiä esimerkiksi siitä, miksi esimerkiksi eurojärjestelmä on siinä jamassa missä se nyt on, maailmanlaajuisen finanssikriisin (2007-) perimmäisistä syistä ja ennakoimattomasta kehityskulusta, EKP:n ei-toivotut politiikkatulokset sisältävästä ”reaktiofunktiosta”, keskuspankkipolitiikan kehittämisestä ”ennustusmarkkinoiden” avulla  ja miksi EKP:n nykyisin harjoittama rahapolitiikka johtaa enemmin tai myöhemmin todella vaikeasti hallittavaan deflaatioon (nykyisessä valtiovetoisessa fiat-rahajärjestelmässä nimellinen targetointi vaikuttaa järkevältä keskuspankkipolitiikalta, vaikka en sinänsä pidä itseäni suoranaisena markkinamonetaristina).

Törmäsin Christensenin blogia lukiessani erittäin mielenkiintoiseen jenkkiprofessori Steven Horwitzinvastikään julkaisemaan kirjoitukseen An Introduction to US Monetary Policy. Horwitzin kirjoitus voi tuntua hieman pitkältä, mutta se on kuitenkin mielestäni varsin kattava selvitys Yhdysvaltain rahapolitiikan ja keskuspankin (Fed) toiminnasta, rakenteesta, tavoitteista ja historiasta. Kirjoituksessa on lisäksi runsaasti yleispäteviä raha- ja pankkiteoria ja yleisluontoisia kommentteja. Kirjoituksen loppupuolella käsitellään myös erilaisia vaihtoehtoisia tapoja järjestellä nykyinen keskuspankkivetoinen järjestelmä uudelleen, jotka voivat tuntua nykytilanteessa varsin epärealistisilta, mutta ainakin itseäni ne kiinnostavat suuresti.

Horwitz esittelee käytännössä vain yhdysvaltalalaisen Fedin harjoittamaa rahapolitiikkaa ja keskuspankkipolitiikkaa, joten sinänsä se ei suoraan auta ymmärtämään EKP:n ja eurojärjestelmän toimintaa. EKP:n ja Fedin toiminnassa on tietysti monenlaisia yhtäläisyyksiä ja eroja, joten vaikka jenkkijärjestelmän toiminnan kuvaus ei välttämättä autakaan ymmärtämään eurojärjestelmää, niin tietyn keskuspankin toiminnan ymmärtämisestä on paljon apua. Horwitz esittelee lisäksi lyhyesti muun muassa makrotalouden ja rahapolitiikan yhteyksiä (s. 17-21) ja rahatasapainoa (s. 21-27). Nämä edellä mainitut kaksi kappaletta ovat lukemisen arvoisia, koska niistä voi olla hyötyä myös eurokriisin ja politiikkavaihtoehtojen hahmottamisessa.

Suosittelen lämpimästi tutustumaan Lars Christensenin blogiin ja Horwitzin kirjoitukseen, vaikka et teoreettisesti suuntautunut lukutoukka olisikaan.

PS. Pahoittelen varsin harhaanjohtavaa otsikkoa, mutta en muutakaantähän hätään keksinyt. Tarkoitus oli lähinnä vain kertoa siitä, mitä kaikkea tämä lyhyt kirjoitus esittelee ja käsittelee.

Kuvalähde (Federal Reserve Bank of New York): Ken Lund / Foter.com / CC BY-SA

 

/Thomas Brand

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.