Nordnet Blogi

Kohti likviditeettiteoriaa

Vihdoinkin jotain piristävää…

Me tiedämme jo, että markkinan voittaminen on helppoa, jos vain jättää yritykset analysoimatta. Mummostrategiaa noudattamalla, eli sijoittamalla kaikkiin indeksin osakkeisiin yhtä paljon rahaa, on itse indeksi mahdollista lyödä. Tätä vaihtoehtoista strategiaa on tutkittu mm. tässä ja tässä. On myös mahdollista verrata ETF-rahastoja tasapainotetun (Guggenheim S&P 500 Equal Weight (RSP)) ja perinteisen S&P 500 -indeksin välillä.

Markkinan analysoiminen fundamenttien perusteella on vähintäänkin haasteellista. Päällimmäinen ongelma on se, että nähtävissä olevat fundamentit kertovat menneisyydestä ja vain vähän tulevaisuudesta. Osakkeet saattavat P/E-lukujen ja osinkotuottojen perusteella näyttää halvoilta, mutta ne todellisuudessa ovat halpoja vain, jos E ja osingot menevät tulevaisuudessa oikeaan suuntaan, mitä Suomessa ei ole valitettavasti tapahtunut viime aikoina. ”Halpaa on” siis edelleen ja hyvää asiassa on kaiketi se, että pörssiä tarkastellessaan taloustoimittajat voivat vain ottaa samaisen toteamuksen uuskäyttöön tänäkin vuonna, kuten olen nähnyt tapahtuvan.

Lisäksi yritysten analysoiminen on ongelmallista sijoituspsykologian kannalta. Yrityksiä analysoidessaan sijoittajat löytävät hyviä yrityksiä ja ostavat sitten niiden osakkeita. Jos yritys ei olekaan hyvä, tarkoittaa se sitä, että sijoittajan näkemys oli väärä-> analyysin tehnyt sijoittaja ei olekaan taitava. Jos sijoittaja myöntää virheensä, aiheuttaa se pahan olon tunteen, joten helpompaa on alkaa puolustamaan jo valittua näkemystä mm. laskemalla sijoituksen keskihintaa ja syyttämällä muita paniikkimyynneistä tai kurssimanipulaatiosta. Tämän seurauksena hirttäydytään putoaviin puukkoihin. Jos virheet kuitenkin myöntää, silloin kiinnostus sijoittamiseen vähenee ja yllättäen ei energiaa sijoittamiseen olekaan yhtä paljon – näin me ihmiset vain toimimme. Sijoituskonkarit, jotka puhuvat vain muiden panikoimisesta ja väittävät olevan kylmähermoisia eivät poikkea muista. He vain käsittelevät oman pahan olonsa syyttelemällä hedgerahastoja jne. Tämä on siis se, mitä itse olen kokemuksieni kautta oppinut. Parasta, mitä sijoittaja voi tehdä, on sijoitusstrategian luominen, joka ei perustu yksittäisiin näkemyksiin tai hyviin yhtiöihin ja jonka odotettu tuotto eri markkinatilanteissa on ymmärrettävissä. Omien tunteiden kanssa kannattaa elää ihan ihmisenä.

Yllämainittujen asioiden vuoksi olen pitkään pyöritellyt ajatuksiani eri asioiden ympärillä: minä olen Herra Sijoittajana usein väärässä, Herra Markkina on valitettavan usein oikeassa, miksi osakkeiden hinnat nousevat ja laskevat, kuka oikeasti tietää osakkeiden hinnat parhaiten, miksi osakemarkkina välillä romahtaa???

Itse piristävä asia on Tim Tabsin tiivistämä likviditeettiteoria, joka parhaiten vastaa ajatuksiani markkinoista. Likviditeettiteoria keskittyy itse osakkeiden kysyntään ja tarjontaan, jotka todellisuudessa liikuttavat osakkeiden hintoja, toisin kuin P/E-luvut. Yhteenvedon likviditeettiteoriasta voi löytää täältä. Sen peruspilarit ovat siis seuraavat, joista ensimmäistä käytetään myös yksittäisten osakkeiden arviointiin:

L1: Kaupankäyntiin vapaana oleva osakkeiden määrän nettomuutos. Nettomuutokseen vaikuttavat mm. osakeannit, sisäpiirin kaupat ja omien osakkeiden ostot. Tarjonnan vähentyminen on sijoittajan kannalta positiivinen asia ja nousua ennakoiva indikaattori. Sisäpiirikauppojen seuraamisen hyödyllisyyttä voi arvioida esim.  vertaamalla ETF-rahastoa (Guggenheim Insider Sentiment (NFO) ), joka seuraa sisäpiirikauppoihin perustuvaa osakeindeksiä, tavalliseen ETF-rahastoon. Tai sitten voi myös verrata osakkeiden takaisinostoihin perustuvaa ETF-rahastoa (PowerShares Buyback Achievers (PKW)) samalla tavalla.

L2: Osakerahastosijoitusten määrän muutos. Yksittäisten sijoittajien sijoitusten muutos, joka on kontraindikaattori etenkin markkinaromahduksissa, seuraa markkinaa viiveellä. Tätä osaa likviditeettiteoriasta voi hyvin soveltaa myös ETF-rahastoihin, mistä esimerkkejä täällä.

L3: Sijoittajien käyttämän sijoitusluoton määrä. Jotkut käyttävät myös nettomääräistä sijoittajien luottoa.

Likviditeettiteoria on mielestäni helposti ymmärrettävissä ja sitä voi muokata omiin tarpeisiinsa sopivaksi. Tyypillinen tilanne, jolloin markkinoilta pitäisi poistua, on silloin, kun osakkeiden tarjonta lisääntyy, sijoittajat vielä pumppaavat rahastojen kautta lisää rahaa markkinoille ja käytetty sijoitusluotto on tapissa. Kun markkinoille pitäisi taas mennä, ovat sisäpiiri ja yritykset ostopuolella, sijoittajat likvidoivat rahastosijoituksia, mutta sijoitustileillä on kuitenkin käteistä valmiina osakeostoihin. Likviditeettiteorialla voidaan siis todellakin pyrkiä analysoimaan sitä Herra Markkinaa.

On hyvin selvää, että yritysten analysoiminen ei välttämättä ole etenkään siihen käytettyyn aikaan nähden tuottavaa puuhaa.  Ymmärrän toki sen, että osakesijoittaminen ja täten myös yritysten analysointi on monille mielekäs harrastus. Itse kuitenkin uskon, että likviditeettiteoria on hyvä lähtökohta kaikille meille, joiden sijoitustoiminnan pääsääntöinen tavoite on vaurastuminen.

 

/Jarkko Peltomäki

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

jalmari22 Elokuu, 2012

Pakko myöntää, että en täysin ymmärrä näkemystäsi yritysten analysoimisen “turhuudesta”.

>Yrityksiä analysoidessaan sijoittajat löytävät hyviä yrityksiä ja ostavat sitten niiden osakkeita. Jos yritys ei olekaan hyvä, tarkoittaa se sitä, että sijoittajan näkemys oli väärä-> analyysin tehnyt sijoittaja ei olekaan taitava.

Kuulostaa siltä, että analyysejä tekevät sijoittajat ovat todella epärationaalisia. Oma kokemukseni on, että oikeasti laadukas yhtiö ei käänny huonoksi lainkaan helposti jos ollenkaan. Tällöinkin merkit ovat hyvin usein ennalta nähtävissä. Toisinsanoen analyysiä tehneet sijoittajat ovat jostain syystä luulleet huonoa yhtiötä huonoksi. Jos sijoittaja lähtee syyttämään tästä markkinoita kurssilaskun muodossa, ei voida mielestäni puhua lainkaan analysoivasta, rationaalisesta sijoittajasta.

Laadukkaan yhtiön kohdalla kurssilasku on aina siunaus. VIimeisen vuoden aikana tapahtuneet kurssilaskut ovat tuntuneet todella hyvältä ja olen hyödyntänyt saanut hyödynnettyä ne hyvin. Pörssi on ilmeisesti ainut paikka, johon ihmiset eivät ryntää ostamaan, kun on ale.

Fakta on se, että laadukkaat yhtiöt generoivat jatkuvasti rahaa. Se raha sataa osakkeenomistajan taskuun. Markkinat ainoastaan päättävät, mihin hintaan sijoittaja voi ostaa näitä tulevaisuuden tuottoja.

En toisaalta mitenkään väheksy vaihtoehtoisia sijoitus/spekulointitapoja. Vain numerot viivan alla merkitsee lopulta. Itse nukun yöni kaikista parhaiten ostamalla laadukkaita yhtiöitä edulliseen hintaan.

Jarkko Peltomäki22 Elokuu, 2012Jalmari:

“Pakko myöntää, että en täysin ymmärrä näkemystäsi yritysten analysoimisen “turhuudesta”.”

Lähtökohtaisesti markkinoinen voittaminen sen perusteella, että tekee hyvää analyysiä, on mahdotonta, koska aktiiviset sijoittajat eivät yksinkertaisesti voi voittaa indeksiä.

Uskon tosin siihen, että keskittymällä johonkin yhtiöön voi sijoittaja saavuttaa edun muihin sijoittajiin nähden, mutta tällöin väkisinkin kokonaisuus unohtuu.
Fokus siis varmastikin tuo kilpailuedun, mutta se tarkoittaa usein voimakasta keskittymistä, jolloin usein tuotto-riski suhde kärsii.
Pitäähän myös jonkun analysoida osakkeita, jotta markkinoiden hinnoittelumekanismi toimisi, mutta analyysistä saatava marginaalinen hyöty on valitettavan pieni monen toimijan analysoidessa osakkeita.

Ainoa tapa voittaa aktiivisessa sijoittamisessa, on mielestäni aito pelaaminen muita aktiivisia sijoittajia vastaan. Aktiivinen sijoittaja ei voi voittaa keskimääräistä passiivista sijoittajaa ellei myös voita keskimääräistä aktiivista sijoittajaa.

Kuka täällä myöntää olevansa keskimääräistä huonompi aktiivinen sijoittaja?

Sellaisia tarvitaan, jotta joku voisi täällä oikeasti myöntää hyötyvänsä tekemästänsä analyysistä…;)

Itse en ymmärrä eroa laadukkaan ja laaduttoman yrityksen välillä.

TT22 Elokuu, 2012Kieltämättä kysynnän ja tarjonnan lait varmasti toimivat osakemarkkinoilla. Itse ainakin elän siinä huomiossa, että mikäli nousussa ei ole kunnolla volyymia takana niin se ei ole kovin vakaalla pohjalla. Sama pätee tietysti myös laskuunkin. Homma toimiin niin yksittäisillä osakkeilla kuin koko markkinoilla. Viime aikainen nousu on anakin purkkalassa tullut vaisulla vaihdolla. Tietysti kesäloma vaikuttaa siihen, mutta ei näin pahasti kuin nyt näyttää nousun kannalta. Jää nähtäväksi mihin suuntaan markkinat menevät, kun sijoittajat palaavat lomilta.

Sampo24 Elokuu, 2012Ostaisin kaikesta huolimatta laadukkaita ja halpoja yhtiöitä kuin laaduttomia ja kalliita (tekevät tappiota vuodesta toiseen mutta hinta on kova) juoksiessani likvideetin perässä. Noh, jos vain heittää rahansa sopivaan ETF:ään niin ei tarvitse sitäkään miettiä. Toisaalta indeksistä jo suoraan näkee onko markkina alhaalla vai ylhäällä suhteessa viime vuosikymmeniin tai viime vuoteen, ja näin kaiketi voisi sitä (tulevaa) likviditeettiäkin löytää ilman että tarvitsee tarkkailla erityisiä indikaattoreja. Tosin tarkkailukaan ei ole suuri vaiva. Näkihän tämän likviditeetin merkityksen hyvin viime keväänä, kun Talvivaaran osake ampaisi lähes 100% ralliin LTRO operaatioiden yhteydessä. Ja moni muu osake yhtälailla, kuten eurooppalaiset pankit. Ei sillä ollut mitään tekemistä itse firmojen toiminnan kanssa. Defensiivisiä yhtiöitä kaiketi pidetään hyvinä ja turvallisina, mutta ne eivät juurikaan jaksaneet reagoida rahoitusoperaatioon. High beta eli sykliset osakkeet reagoivat voimakkaasti. Aina jos saa hyvää tavaraa halvalla, kannattaa ostaa, ja halvalla saa kun demand on alhainen? Kiitos mielenkiintoisista ajatuksista. Ei nämä kaksi tyyliä mielestäni sulje toisiaan pois (arvo / likviditeetti), molempia voi hyödyntää yhtäaikaa kuten myös teknistä ja fundamentti-analyysia yhtäaikaa. En kannata koulukunta-ajattelua.

Vielä pitää sanoa että onhan Buffett onnistunut voittamaan indeksin jo 40 vuotta arvo-sijoittajana… uskon että hän toisaalta ajoittaa ostonsa tarkkaan.

Sampo24 Elokuu, 2012” Lähtökohtaisesti markkinoinen voittaminen sen perusteella, että tekee hyvää analyysiä, on mahdotonta, koska aktiiviset sijoittajat eivät yksinkertaisesti voi voittaa indeksiä. ”

Vielä jos saan huomauttaa… Nordnetin oma Thorleif Jackson on arvo-sijoittajana voittanut oman maansa Tanskan indeksin 5 vuoden aikana (OMXC20) loistotuloksella 40% vs 0%. Myös Lars Persson on voittanut indeksin 5 vuoden aikana (OMXC20) tuloksella 20% vs 0%. Sekä Kim ja Tom Lindström tuloksella (OMXH25) 30% vs -30%. Väite että aktiivinen arvo-sijoittaja ei voi voittaa indeksiä, ei täten pidä paikkaansa. Päivänjatkoa :)

Jarkko Peltomäki24 Elokuu, 2012Sampo:

Huomenta:) Ja ensinnäkin tarkistit, että kysessä oli osinkokorjatut indeksit?

Jep. Toki aina joku aktiivinen sijoittaja voittaa indeksin. Asian tarkastelu ei ole ihan noin yksinkertaista ja sieltä löytyy myös vastapainona ne jotka ovat hävinneet indeksille. Esimerkiksi vuosien 1999-2000 vaihteessa vaitteeni ei olisi pitänyt paikkaansa, koska kaikki jotka olivat painottaneet sijoituksensa tekno-osakkeisiin olisivat voittaneet indeksit. Yksittäisen porfolion kohdalla tuottoa saattavat selittää faktorit, jotka saattavat aiheuttaa tuottojen performanssin poikkeamisen indeksistä useiden vuosien ajan.

Kyllä arvosijoittaja, joka sijoittaa P/B ja P/E luvun perusteella, pitkällä aikavälillä indeksin, mutta odotteluun saattaa kulua aika monta vuotta. Sitten tämän jälkeen pitää vielä kysyä sitä, että jos P/E ja P/E luvun perusteella on voinut voittaa markkinan, onko jostakin subjektiivisesta analyysistä ollut hyötyä? Entä tähän käytetty aika? Se on myös kustannus.

Kyllästynyt24 Elokuu, 2012Jarkko: näistä sinun jutuistasi saa toistuvasti lukea, miten muut ovat väärässä ja sijoittavat typerästi.

Et kuitenkaan kerro, miten itse sijoitat ja millaisia tuloksia olet oikeasti saanut. Millaisella strategialla sijoitat? (kai sinä sijoitat oikeasti, etkä vai puhu siitä) Ovatko sinun saavuttamasi tulokset jossain julkisesti saatavissa ja tarkistettavissa?

Harri25 Elokuu, 2012“Likviditeettiteoria keskittyy itse osakkeiden kysyntään ja tarjontaan, jotka todellisuudessa liikuttavat osakkeiden hintoja, toisin kuin P/E-luvut.”

Näetkö, että likviditeettiteorian, osakkaiden hintojen ja fundamenttilukujen (esim. P/E, P/B, P/CF, osinkotuotto) välillä olisi yhteys ? Esimerkiksi seuraavasti:

pelko (ahneus) => myyntitoimeksianto (ostotoimeksianto) => osakkeiden tarjonta lisääntyy ( kysyntä lisääntyy) => osakkeiden hinnat laskevat (nousevat) => osakkeet halpoja (kalliita) fundamenttien perusteella

Eli kyseessä ei olisikaan toisilleen vastakkaisista (likviditeettiteoria vs. fundamenttisijoittaminen) selitysmalleista vaan toisiaan täydentävät selitysmallit.

Jarkko Peltomäki25 Elokuu, 2012Kyllästynyt:

Ennen kuin kyllästyt kokonaan kannattaa katsoa merkintäni esim. vuoden alussa, jossa käsittelin edellisen vuoden virheitäni ja liitin tuottokäyräni. Tarvittaessa voin lähettä sinulle kauppani sähköpostilla ja voidaan järjestää auditointi. Lisäksi jotain olen sanonut esim. Juhan kannassa kirjoittamassamme kirjassa. Viisas Raha-lehdessä oli myös tämän vuoden alussa juttu sijoittamisestani ja virheistäni.

Ideasi omien sijoitusteni läpikäymisestäni on kyllä hyvä. Voin siinä esittää miksi ja miten olen näkemyksiini perehtynyt ja miten minä olen säästäjänä toiminut, toimin ja mitä olen käytännössä saavuttanut. Se on varmasti hyvä idea tässä vaiheessa. Blogejakin olen kirjoittanut jo aika monta vuotta, joten voi olla hyvä kerrata historiaa.

Kyllä minä väitän, että monet muut sijoittavat typerästi. Kesälomallani Suomessa ollessani luin siitä kuinka suomalaisilla on tapana sijoittaa vain muutamaan osakkeeseen, niin kyllä minä väitän, että moni muu sijoittaa typerästi. Jos katson sitä, että kuinka niin moni sijoittaja sijoittaa esim. vipurahastoihin, väitän, että moni muu sijoittaa typerästi.

Jos blogiin kyllästyy, niin ei sitä tarvitse lukea. Minä en työskentele millekkään pankille enkä myy mitään, joten minun ei tarvitse ottaa huomioon lukijakunnan diversiteettiä tms. näkemyksieni osalta. Minä kerron asiani, kuten sen näen, ja se on siinä.

Jarkko Peltomäki25 Elokuu, 2012Vielä Sammolle:

“Vielä pitää sanoa että onhan Buffett onnistunut voittamaan indeksin jo 40 vuotta arvo-sijoittajana… uskon että hän toisaalta ajoittaa ostonsa tarkkaan.”

On varmasti totta, että osa Buffettin menestyksestö voidaan selittää likviditeettiteoriaan liittyvillä asioilla, jos vaikka ajatellaan sijoittajien käyttämää velkaa. Usein hän on ajoittanut ostonsa, kun muut ovat likvidoineet sijoituksiaan pakon edessa ja hän on mitä ilmeisemmin ollut usein perillä tulevista margin calleista viimeisten 20 vuoden aikana. Tavalla tai toisella L3 on näytellyt osaa hänen menestyksensä kannalta.

Jarkko Peltomäki25 Elokuu, 2012Harri:

Hyvä kysymys. Kyllä likviditeettiteoria voisi olla yhteydessä P/E-lukuun, osinkotuottoon jne. mutta se tapahtuisi ensisijaisesti kysynnän kautta: kun kysyntä sijoittajien puolelta on alhainen, ovat osakkeiden arvostukset alhaiset. Näiden fundamenttien ennustettavuus kuitenkin tavallisesti vasta paranee pitkällä aikavälillä. Markkina saattaa siis olla aliarvostettu tai yliarvostettu pitkään. Likviditeettiteorialla ollaan mielestäni lähempänä sitä, mitä tapahtuu 1-3 kk päästä.

Juha Ikonen27 Elokuu, 2012> Likviditeettiteoria keskittyy itse osakkeiden kysyntään ja tarjontaan, jotka todellisuudessa liikuttavat osakkeiden hintoja, toisin kuin P/E-luvut. Yhteenvedon likviditeettiteoriasta voi löytää täältä.

Pidän hiukan yksinkertaistettuna ajatusta, että yksinomaan kysyntä ja tarjonta liikuttaisivat osakkeiden hintoja. On kai merkitystä silläkin millaista tavaraa on kaupan? Sitä likviditeettieoria ei näytä ottavan huomioon lainkaan.

Arvosijoittamisen periaate, jota Buffetkin kuuluu soveltavan, ei perustu markkinamielialojen arvaamiseen, vaan osakkeiden ostamiseen oikealla hinnalla. Ajoituksella ei ole väliä, ostohinnalla on.

Katsoin myös artikkelin johon viittasit: http://www.srconsultant.com/Articles/2003-03-Biderman-Schnapp-Liquidity-Theory.pdf

En lähtisi vielä täysin uskomaan likviditeettiteorian erinomaisuuteen ennen kuin siitä on riittävästi dataa. Viitatun artikkelin ongelma on se, että sen todistusaineisto kattaa vain vuoden 2002, eikä yksi ainoa vuosi menneisyydessä liene yleistettävissä edustamaan totuutta markkinoiden käyttäytymisestä tulevaisuudessa.

Tutkijat myös käyttivät tutkimuksessaan kuvitteellista salkkua, jota tasapainottivat viikoittain. Salkun laskennalliseen arvoon ei siis vaikuttaneet kaupankäyntikulut, jotka saattavat alentaa salkun arvoa merkittävästikin näin taajassa kaupankäynnissä.

Olisi kiva nähdä kuinka teoria on toiminut oikealla salkulla vuoden 2002 jälkeen tähän päivään saakka. Jos teoria on pystynyt ennustaman kurssimuutokset etukäteen 75% todennäköisyydellä joka vuosi kymmenen viime vuoden ajan, silloin se alkaa olla kiinnostava. Löytyykö jostain tällaista dataa?

Jarkko Peltomäki27 Elokuu, 2012Juha:

Kyllähän ihmiset saattavat ostaa ja myydä ihan mitä tahansa. Onhan siitä esimerkkinä esim. Tulppaanimaniat ja muut kuplat.

En nyt tässä vielä julistanut mitään lopullista totaalista voittajateoriaa, mutta omien kokemusten jälkeen likviditeettiteoria on oikea suunta. Siksi siis otsikoin “Kohti likviditeettiteoriaa” Eikä se välttämättä ole juuri Trim Tabsin versio, mutta minua kiehtoo siinä esitetty kokonaisuus.

“Tutkijat myös käyttivät tutkimuksessaan kuvitteellista salkkua, jota tasapainottivat viikoittain. Salkun laskennalliseen arvoon ei siis vaikuttaneet kaupankäyntikulut, jotka saattavat alentaa salkun arvoa merkittävästikin näin laajassa kaupankäynnissä.”

Tämä on totta, mutta toisaalta strategian osille kuten sisäpiirikaupat jne. on empiiristä evidenssiä, tuotteita jne. Myös monta muuta likviditeettiin liittyvää tulosta, näkökulmaa ja seikkaa voisi vielä yhdistää kirjoitukseen, mutta ei kerralla yhteen merkintään kaikkea saa.

Likvideettiteorista löytyy myös kirjakin, mutta halusin viitata artikkeliin, joka on saatavilla netistä.

Juha Ikonen27 Elokuu, 2012Jarkko: Kiitokset pikaisesta vastauksestasi!

Kaipaisin oikeastaan vain vastauksen seuraavaan kysymykseen:

– Onko empiiristä evidenssiä likviditeettiteorian kyvystä arvata tulevat kurssimuutokset paremmin kuin jos heittäisit kolikkoa, niin että tulos on ollut poikkeuksetta parempi useiden vuosien aikana peräjälkeen?

Olen näet hiukan innoissani jos on vihdoin löytynyt menetelmä löytää säännönmukaisuutta satunnaisesta kurssiheilahtelusta eli ennustaa ennustamatonta. Silloinhan voisin vain noudattaa sitä ja rikastua nopeammin ja enemmän kuin kukaan muu.

Jarkko Peltomäki27 Elokuu, 2012Juha:

Kuten selitin ja kyllä, esim.

http://www.jstor.org/discover/10.2307/2118390?uid=3738984&uid=2129&uid=2&uid=70&uid=4&sid=21101005276653

Kts. myös esim. ETF:iin liittyvä artikkeli kirjoituksessani.

Osaketuottojen ennustettavuus ei ole mitenkään kummallinen asia. Se ei ole kuitenkaan sama asia kuin arbitraasi.

Juha Ikonen28 Elokuu, 2012Jarkko: Kiitokset jälleen!

Käyttämäsi todistusaineisto näyttää oikein lupaavalta, erityisesti Guggenheim Insider Sentiment (NFO) -ETF:n kehitys verrattuna S&P 500 -indeksiin. Vuosina 2007-2010 ETF voitti indeksin joka vuosi, mutta viime vuonna 2011 ETF:n arvo kehittyi S&P -indeksiä heikommin. Täysin sataprosenttisesti ETF:n pohjalla oleva analyysimenetelmä ei siis näyttäisi toimivan, ja onkin mielenkiintoista nähdä kuinka hyvin se lunastaa odotukset jatkossa.

Kiinnostavaa olisi myös verrata Guggenheim Insider Sentiment (NFO) -ETF:n kehitystä muiden sisäpiirikauppojen analysointiin perustuvien ETF:ien kehityksiin, jotta nähtäisiin kuinka hyvin ne korreloivat – eli tuottaako sama analyysimenetelmä indeksiä parempia tuloksia johdonmukaisesti riippumatta siitä kuka menetelmää soveltaa.

Toinen kiinnostava vertailu olisi mainittu ETF vastaan muut hyvin menestyneet ETF:t, jotka eivät perustu sisäpiirikauppojen analysointiin. Sen perusteella olisi ehkä mahdollista nähdä missä määrin menestys on riippuvainen hyvästä analyysistä ja missä määrin vain hyvästä onnesta. Jos näet löytyy useampia erilaisia ETF:iä, joiden tuottokehitys on lähes samanlainen, vain yhdessä ETF:ssä käytetty menetelmä ei riitä selittämään kaikkien menestystä.

Muuten, vilkaisin myös linkittämääsi sivustoa ja luettuani kohdan “1. Introduction” minulle jäi vähän hölmö olo. Nämä maininnat eivät näet mielestäni tue sisäpiirikauppojen analysointiin pohjautuvan ennustamisen uskottavuutta lainkaan:

– “… approximately 25 to 40 percent of the variation in three- to five-year future stock returns can be predicted.”
Tämä on kääntäen sama, kuin että 60-75% tuotoista ei voida ennustaa.

– “… confidence intervals for forecast returns are large, which suggests that much of the forecastability may not be real”
Eli iso osa osaketuottojen ennustettavuutta saattakin olla vain illuusiota.

– “… it is not clear whether the predictable variations in stock returns represent rational assessments of varying required returns or persistent swings from fundamental values as a result of noise trading”
Ei siis ole selkeää johtuuko ennusteiden osuminen oikeaan rationaalisesta analyysistä vai vain kurssien vääjäämättömästä heilahtelusta.

Jarkko Peltomäki28 Elokuu, 2012Juha:

:)

Kyllä, täydellisiä menetelmiä ei olekaan ja jokaiseen malliin liittyy omat ongelmansa.

Kun ennustettavuutta löytyy, ei sille ikinä ole mitään yksioikoista ja täysin varmaa selitystä. Se voi aina olla onnea ja tulevaisuudessa ennustettavuutta ei välttämättä löydy.

Odotettavaa on, että sisäpiirikauppoja seuraamalla ei voita indeksi joka vuosi. Hyvin usein kaikki aktiiviset stratgiat häviävät indeksille tietyissä tilanteissa. Tärkein kysymys on se, että mikä näistä strategioista on paras.

Kyllä esim. noita ETF:iä voi analysoida ja niin lukijan kannattaakin tehdä. Blogimerkinnät antavat ideoita. Tutkimukset, gradut jne. tehdään muualla.

Tutkimuksia on useita ja niitä toki löytää Googlettamalla lisää. Ei koko totuutta kannata yhdestä artikkelista vain etsiä, mutta annoin sen esimerkkinä.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.