Nordnet Blogi

Kolmas osto: Sampo

Kerron tässä blogimerkinnässä uudesta osto-ohjelmastani. Aloitin kuluneella viikolla varovaiset ostot Sampossa (18,65 euroa per osake), jonka osake sisältää mielestäni Pohjoismaiden laadukkaimmat finanssialan omaisuuserät.

Sijoittajan tulee aina pyrkiä hahmottamaan yhtiön todellinen arvo, joka riippuu vain marginaalisesti kulloinkin vallitsevasta suhdannevaiheesta. Osakekurssin nykyisen tai historiallisen kehityksen seuraaminen kertoo sijoittajalle vain osakkeen markkinahinnan. Tämä voi poiketa kuitenkin merkittävästi yhtiön liiketoiminnan arvosta (erityisesti pitkällä aikavälillä). Sijoittajat ovat siis pääsääntöisesti tietoisia yhtiön ja sen osakkeen hinnasta, mutta hyvin harvoin arvosta. Yksittäisen sijoituskohteen todellinen arvo (fair value, FV) määräytyy mielestäni yksinkertaisimmillaan…

”…siitä rahamäärästä, jonka yhtiön osakkeenomistajat voivat nostaa yhtiöstä ulos sen jäljellä olevana elinaikana. Kassavirtalaskelmat on tässä yhteydessä syytä tehdä diskontatusti eli rahan aika-arvotekijä ja korkokanta huomioiden. Arvonmäärityksessä oma roolinsa on myös ennusteilla ja erityisesti niiden muutoksilla koskien yhtiön tulevaa kehitystä.”

Tähän taustaan ja eurooppalaisen pankkikriisin varjoon viitaten ei liene mikään uutispommi, että pörssin alennuskoriin päätyvät hetkellisesti useat laadukkaatkin finanssialan yhtiöt. On selvää, että vallitsevassa pessimismin täyteisessä markkinatilanteessa rahoitusala ei ole yleisesti kovinkaan innostava sijoituskohde. Siksi myös toimialan parhaiden yhtiöiden tulevaisuuden ennusteet ovat epärealistisen matalalle asetetut, siinä missä riskipreemiot (ja siten myös tuotto-odotukset) ovat kohonneet.

Tilanne on ”few in a lifetime” sijoittajalle, jonka sijoitusfilosofia lähtee liikkeelle yhtiöistä käsin. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittaja – kuten minä – analysoi jatkuvasti ostokohteiksi soveltuvia yhtiöitä, minkä jälkeen ainoa (ja hyvin haastava!) tehtävä on malttaa odottaa nykyisenlaista pörssihinnoittelua, jossa laatuyhtiön osaketta saa ostettua korkeiden tuottovaatimusten ympäristössä.

Tämänkertainen ostokohteeni ei tule blogia pidempään seuranneille lukijoille minkäänlaisena yllätyksenä, sillä olen käsitellyt Sampoa mm. OMXH:n parhaissa yhtiöissä, alkuvuonna 2011 ja konsernin Nordea-omistuksen kautta. Myös vuoden 2012 ensimmäinen kirjoitukseni sivusi Sampon suurinta tulosyksikköä eli vahinkovakuutusyhtiö Ifiä.

Lisäksi Sampo täyttää tällä hetkellä OMXH:n turvallisten osakkeiden kriteeristön. Yhtiön johto on poikkeuksellisen laadukas, minkä lisäksi pystyn vaivattomasti hahmottamaan Sampon osalta tämän kirjoituksen lopussa olevat yhtiökohtaiseen laatuun liittyvät sijoituskriteerit.

Lyhyesti sanottuna Sampo miellyttää minua erityisesti siksi, että…

…yhtiö on ydintoimialoillaan selvä markkinajohtaja (pankki- ja vahinkovakuutustoiminta)

…yhtiön ydintoimialoilla markkinajohtajat menestyvät parhaiten tuotto/riski –kaaviossa (skaala)

…yhtiön johto omistaa varallisuuteensa nähden merkittävän määrän yhtiön osakkeita (agentti-ristiriidan näkökulma)

…yhtiötä johdetaan jokaisessa suhdannevaiheessa ensisijaisesti osakkeenomistajien intressissä (sidosryhmien merkitys)

…yhtiön nykyisellä johdolla on kiistattomia näyttöjä rahoitusalan yritysjärjestelyistä (M&A)

…yhtiön ydinmarkkinat (Pohjoismaat) ovat Euroopan vakaimmat monella mittarilla (elintaso, sodat, julkinen sektori, velkaantuminen, yritysten taseet ja gini-kerroin)

…yhtiö antaa vahvan osinkotuoton, joka ylittää riskittömän koron huimalla marginaalilla (ja 1,15 euron osakekohtaisessa osingossa – eli yli 6% direct yieldissä – on lähivuosina
vain nousuvaraa, sillä osinko on kirjoitushetkellä mitä todennäköisimmin lähellä ”rock bottomia”)

…yhtiö ei tuota dramaattisia yllätyksiä, sillä ydinliiketoiminnot ovat defensiivisiä ja stabiileja (erilaiset tilit, luotot, säästöt, maksukortit ja vakuutukset ovat lähes
välttämättömyyshyödykkeitä nykymuotoisessa länsimaisessa elinstandardissa)

…yhtiö tarjoaa yhdessä osakkeessa hajautusta useiden toimialojen ja Pohjoismaiden muodossa

ja kaikista perusteista tärkeimpänä,

…yhtiön osake on tällä hetkellä hyvin räikeästi aliarvostettu (hintakriteeri)

Sampon paluu salkkuuni oli siis kaikin puolin varsin odotettu tapahtuma. Omistin Sampoa edellisen kerran maaliskuussa 2011, jolloin myin kaikki vuosien 2009 ja 2010 aikana (velalla) ostamani osakkeet yhtiössä. Jos saatoin omistaa Sampoa vieraan pääoman ehtoisella rahoituksella yli 20% nykyistä kurssitasoa korkeammalla, voin tehdä sen aivan hyvin myös nyt omalla pääomalla. Tuskin sijoitushorisonttini on tälläkään kertaa ikuinen, mutta nykyhetken suunnitelman mukaan kuitenkin Sampon kohdalla varsin pitkäjänteinen. Sampo on mielestäni parhaimmillaan pitkällä aikavälillä osakesalkkua vakauttavana ydinosakkeena – ei niinkään spekulatiivisena treidauskohteena (vaikka osake kotimaisessa mittapuussa varsin likvidi onkin).

Annan lukijoille vielä yksinkertaisen ja hyvin karkean laskukaavan Sampon fair valuelle. Sampo-konserni muodostuu kolmen osatekijän summasta (Nordea + If + Mandatum Life), joista…

…Nordea-omistuksen markkina-arvo (Sampo-konsernin omistamien Nordea-osakkeiden arvo Nordean osakkeen päivän kurssitasolla laskettuna) on nyt 0,213 * 25 miljardia euroa = 5,35 miljardia euroa

…Ifin arvo on haarukoimalla 7-8 miljardia euroa (yhtiöhän tekee parhaillaan loistavaa operatiivista tulosta ja viimeisen seitsemän vuoden aikana Sampo-konserni on kotiuttanut Ifistä osinkoja keskimäärin 500+ miljoonaa euroa vuositasolla)

… ja Mandatum Lifen käypä arvo vastaa karkeasti Sampo-konsernin rullaavaa nettovelkaa (~1,5 miljardia euroa vuoden 2011 lopussa)

Sampon osakekanta hinnoitellaan pörssissä nyt hieman reilun 10 miljardin euron arvoiseksi (osakekohtaisella ostohinnallani 18,65 euroa). Siten Sampossa on edellä esitetyn laskelman mukaan ”ainakin lievä aliarvostus”, sillä omaisuuserät ovat ”päivän kurssiin” perustuvalla hinnoittelulla yhteenlaskettuna vähintään 12 miljardia euroa. Tämä ei kuitenkaan vastaa mielestäni liiketoimintojen intrinsic valueta, mikä tarkoittaa karkeasti ”yhtiön todellista tuloksentekokykyä ja potentiaalia pitkällä aikavälillä”.

Nykyisessä aliarvostuksessa kriittisin tekijä on mielestäni Nordea. Oletuksella, jonka mukaan Nordea palautuisi joskus takaisin fair value -arvostukseensa, on Sampon osake parhaillaan räikeästi aliarvostettu. FV on Nordealla mielestäni suuntaa antavasti noin 9-10 euroa per osake, mikä tarkoittaa taseperusteista kerrointa 1,4. Kyseisen tason saavuttaminen edellyttää yleisen markkinatilanteen normalisoitumista aikanaan, mikä mahdollistaisi Nordean oman pääoman tuoton (ROE) nousun kahdella prosenttiyksiköllä tasolle 14% (yhtiöhän tavoittelee itse tasoa 15% tai enemmän). Kyseiset pääoman tuottotasot merkitsisivät osakkeelle myös yli 9 euron hinnalla kaksinumeroista staattista tulostuottoa. Jos Nordean osakkeen recovery toteutuu, nousee Sampon Nordea-omistuksen markkina-arvo ilman mitään lisätoimenpiteitä hyvin lähelle kymmentä miljardia euroa. Markkinatilanteen normalisoituessa sijoittaja saa siten Sampossa nykyhinnalla kaupan päälle myös Pohjoismaiden parhaan vahinkovakuutusyhtiön – siis Sampon suurimman tulosyksikön.

Oma arvioni Sampon ”hyvän suhdanteen oikeasta arvostuksesta” liikkuu nykyisellä osakemäärällä alle 30 eurossa mutta hyvin lähellä sitä. Arvostuksen korjaantumista odotellessa sopii nautiskella yli kuuden prosentin osinkotuotosta. Ostoja on siis syytä kiihdyttää, mitä ilmeisemmäksi aliarvostus jatkossa kehittyy.

Sampon osake arvostetaan kirjoitushetkellä alkaneen vuoden tulosperusteisella ennusteella kahdeksaan (P/E), mikä tarkoittaa hieman yli 12% tulostuottoa (E/P). Se on käsittämätön arvostus vakaalle ja hyvin johdetulle markkinajohtajayhtiölle, jonka taseessa ei ole PIIGS-maiden velkakirjojen tai asiakkuuksien riskikeskittymiä. Sampo on hieman julkisesta imagostaan poiketen melko varovainen ja konservatiivinen yhtiö, mikä näkyy erityisesti konsernin omassa sijoituspolitiikassa. Sampon tapauksessa kaksinumeroinen tulostuotto on kuin taivaan lahja, sillä se on laadultaan miltei kokonaan jakokelpoista vapaata kassavirtaa. Yhtiö voisi siis halutessaan maksaa senttiäkään velkaantumatta yli 10 prosentin osinkotuottoa osakkeen nykyiseen kurssitasoon nähden. Tänäkin keväänä nautittaneen yli kuuden prosentin efektiivistä osinkotuottoa (henkilökohtaisella ennusteellani 1,15 euroa per osake).

Mielestäni vain hullu jättää käyttämättä nykyisen hyvin ainutlaatuisen markkinatilanteen, jossa rakas lapsi on uponnut hetkellisesti pohjamutiin eurooppalaisen kuraveden mukana.

post scriptum

Kun olen kertonut lukijoille pääsääntöisesti jokaisessa kirjoituksessani omasta sijoitusfilosofiastani, salkkuni tapahtumista ja tekemistäni virheistä, voinen kertoa myös omasta suosikistani Tasavallan Presidentiksi. Tulen äänestämään Sauli Niinistöä sekä vaalien ensimmäisellä että toisella kierroksella. Tein vastaavasti myös edellisissä vaaleissa vuonna 2006. Kaikille lukijoille lienee selvää, että poliittinen näkemykseni edustaa vain ja ainoastaan omaa henkilökohtaista mielipidettäni. Tämän poliittisemmaksi blogini ei tule jatkossakaan muuttumaan.

Kirjoittaja omistaa kirjoitushetkellä Sampon osakkeita ja merkittävän määrän Nordean osakkeita. Sampon painoarvo kirjoittajan salkussa on ensimmäisten ostojen jälkeen noin 2 prosenttia. Osto-ohjelman aloitus on hyvin maltillinen, sillä kirjoittaja omisti vuosi sitten 50-kertaisen määrän yhtiön osakkeita. Kirjoittaja tulee kiihdyttämään Sampon ostoja, jos markkinoiden hinnoittelu tarjoaa siihen lähitulevaisuudessa mahdollisuuden. Kirjoittaja on suunnitellut osto-ohjelman jatkuvan myös velkarahoituksella 16 euron tasolta alkaen. Blogi ei sisällä sijoitus- tai äänestyssuosituksia. Kirjoittaja on ollut Kokoomuksen jäsen vuodesta 2005 lähtien.

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Pekka H.22 Tammikuu, 2012Ostokohde ei tosiaan ollut yllättävä. Mutta miksi aloitit Sammon ostot vasta nyt eikä syksyllä kun kurssi liikkui 17 euron tuntumassa?

Onko sinulla näkemystä siihen, miksi Sampo ei ole lisännyt Nordea-omistustaan loppuvuodesta Nordean osakkeen ollessa alennusmyynnissä?

Sampola22 Tammikuu, 2012Itse odotan 1.2 € osinkoa/osake niinkuin markkinakonsensus. Nordean analyytikko oli niinkin röyhkeä, että odottaa 1.25 € osinkoa. Suuria eroja odotuksissa ei siis ole. Haluan kuitenkin muistuttaa Kari Stadighin ilmaiseman epävirallisen osinkofilosofian: nouseva osinko. Jos osinko ei nouse lainkaan, sitä voidaan pitää heikkoutena. se on yksinkertaisesti sanottuna huono asia. Osinko on vahvin signaali omistajille.

Jukka Oksaharju22 Tammikuu, 2012Pekka H: Kiitos kommentistasi. Pitää ensinnäkin ottaa huomioon se, että ostamani määrä on kokonaisuuteen (eli omaan salkkuuni ja Sampon osakkeen osto-ohjelmaan) nähden melko vaatimaton. Kun Sampo liikkui 17 euron tuntumassa, oli Nordean osake hieman päälle 5 euroa. Panostin tuolloin Pohjoismaiden johtavaan pankkiin (hintaan 5,39 euroa osakkeelta), sillä koin sen aliarvostuksen olevan vielä räikeämpi. Nyt markkinatilanne on hieman stabiilimpi ja Sampo on edelleen “lähes lähtökuopissa” suhteessa useisiin muihin ostokohteisiin, joten aloitin määrällisesti varovaiset ostot (kuten tässä kirjoituksessa kuvailin). Kyse on siis ollut vain siitä, että olen katsonut vaihtoehtoiset sijoituskohteet Sampoa kiinnostavammiksi useiden kuukausien ajan. Kokonaisuutena Sampon osaketta on mielestäni vaihdettu jo kauan alle yhtiön todellisen potentiaalin. Olen myös itse pohtinut sitä, miksi Sampo ei ole lisännyt Nordea-omistustaan viime aikojen kurssitasoilla. Todennäköisesti syy on siinä, että konserni haluaa a) turvata maksuvalmiutensa kaikissa markkinaolosuhteissa, b) valmistautua lunastamaan Topdanmarkin, jos Euroopan kriisi kärjistyy, ja c) ostaa Ruotsin valtiolta Nordean osakkeita, jos he niitä tarjoaisivat tässä suhdannevaiheessa tai d) varmistaa kevään osingonmaksukykyisyytensä. En jaksa uskoa vaihtoehtoon e), jossa Nordea olisi Sampon johdon mielestä nykyhinnoilla liian kallis.

Laura K22 Tammikuu, 2012On ilo lukea erinomaisesti perusteltuja kirjoituksiasi. Kiitos näistä ja jatka samaan tapaan! En ole toistaiseksi löytänyt yhtä asiantuntevaa suomenkielistä sijoitusblogia.

rebekka22 Tammikuu, 2012Kiitos taas päivityksestä. Tämä kirjoitus onnistuu tiivistämään sijoittamisen perusajatuksen todella hyvin. Ei ole kannattavaa ostaa hyvääkään yhtiötä, jos se on liian kallis. Sen sijaan loistavaa yhtiötä tulee ostaa järjen perusteella, jos osakkeita saa kohtuuhinnalla.

pekkis22 Tammikuu, 2012Oletatko että sampo tai osakkeet yleensä laskevat vielä kevään aikana? Käsitääkseni jos meinaat jatkaa ostoja alemmilla tasoilla?

Jukka Oksaharju22 Tammikuu, 2012Sampola: Kiitos kommentistasi. Oma näkemykseni Stadighin ja Wahlroosin harjoittamasta osinkopolitiikasta on se, että he korostavat erityisesti pitkällä aikavälillä nousevaa osinkoa eli ulos jaettavan osinkosumman kasvattamista. Vuonna 2011 Sampon tulos ei tule kasvamaan, joten oma konservatiivinen odotukseni perustuu vakauteen – mitään syytä ei ole ainakaan laskea osinkoa alle 1,15 euron tason, sillä Sampo on ehkä hieman ylikapitalisoitunut. Mielestäni osingon nostamatta jättäminen ei ole lainkaan negatiivinen signaali ainakaan Sampon tapauksessa, sillä rahat saattavat tuottaa konsernissa paremmin kuin omassa salkussani. Jos yritysjohto nostaa liiketaloudelliset realiteetit sivuuttaen osinkoaan markkinoiden odotusten vuoksi, kertoo se ainakin johdon heikosta laadusta. Stadigh sanoi myös Q3/2011 analyytikkopuhelussa, että “there is no reason to change the dividend…policy.”

Jukka Oksaharju22 Tammikuu, 2012Laura K: Kiitos palautteestasi.

Jukka Oksaharju22 Tammikuu, 2012rebekka: Kiitos kommentistasi, asia on juuri näin.

Jukka Oksaharju22 Tammikuu, 2012pekkis: Kiitos kysymyksestäsi. Henkilökohtaisesti en odota markkinoille lähikuukausina sellaista “romahdusta”, että Sampo tulisi esimerkiksi 20% alas hintaan 16 euroa (jossa aloittaisin velkarahalla ostamisen). Olen kuitenkin laatinut toimintasuunnitelman, jos näin sattuisi tapahtumaan. Sijoittaminen on omalta osaltani pääsääntöisesti sitä, että teen osto- ja myyntiohjelmia määrittämällä yhtiöille “todellisia arvoja”. Sitten katson omaa rahoitustilannettani (tällä hetkellä oman pääoman sijoitusaste ylittää jo 95%), joten mitä lähemmäs vieraan pääoman (lainarahan) käyttämistä ajaudun, sitä enemmän vaadin turvamarginaalia sijoituskohteiltani. Tulen allokoimaan suuren osan tulevista osinkotuotoista Sampon ostoihin samalla hintatasolla, jolla osto-ohjelman nyt aloitin, mikäli markkinat pysyttelevät heikkoina talven ja kevään aikana. Eli tarkoitus on kyllä jatkaa Sampon ostoja (noin 10% painoarvo salkussa ei ole mahdottomuus ennen kesää).

Koeramies22 Tammikuu, 2012Kiitos taas hyvästä kirjoituksesta. Varmaan ihan hyvä idea laittaa tulevat osingot Sampoon. Itse tuossa mietiskelin ostanko Sampoa vai Fortumia pari viikkoa sitten ja päädyin Fortumiin… Keväällä jos sitten lisäilis noita Sampoja kun kerta viisaammatkin niin tekee :) .

Simo vaatehuoneelta22 Tammikuu, 2012Näkisin ifin ja nordean suhteen ongelmallisena vähäiset kasvumahdollisuudet pohjoismaisessa hitaan kasvun ympäristössä. Tilanne on samantapainen kuin Elisassa, joskin sammossa toimiala on eri ja riski maantieteelisesti paremmin hajautunut. Kiinnostavaa on nähdä millaista synergiaa ifin ja nordean välille saadaan rakennettua ja mikä on trygvestan rooli. Edelliseen kommenttiin viitaten näkisin fortumin tällä hetkellä sampoa kiinnostavammin hinnoitellulta, kun huomioidaan venäjän liiketoiminnan lähivuosien tulosvaikutus. Fortumin suhteen ei pidä myöskään unohtaa hyvää asemoitumista vihreässä energiantuotannossa. Kuuluuko muuten teliasonera potentiaalisten ostokohteidesi listalle ja mitä mieltä olet tämänhetkisestä hinnoittelusta?

jolo23 Tammikuu, 2012Fortumin suhteen ei pidä myöskään unohtaa valtio-omistajuutta, jota en itse ainakaan hyvällä katso.


…yhtiön johto omistaa varallisuuteensa nähden merkittävän määrän yhtiön osakkeita (agentti-ristiriidan näkökulma)

…yhtiötä johdetaan jokaisessa suhdannevaiheessa ensisijaisesti osakkeenomistajien intressissä (sidosryhmien merkitys)

Tässä on jo blogikirjoituksen kriteereihin viitaten selkeä ero Sampon ja Fortumin välillä ensiksimainitun eduksi.

Jukka Oksaharju23 Tammikuu, 2012Koeramies: Kiitos palautteestasi.

Jukka Oksaharju23 Tammikuu, 2012Simo vaatehuoneelta: Kiitos kommentistasi. En näe itse nopean kasvunäkymän puuttumista varsinaisena esteenä hyvällä sijoitukselle, kun arvostustaso on näinkin huokea. Sen sijaan hitaan kasvun ympäristö on mahdollisuus Sampolle yritysjärjestelyjen (M&A) kautta. Jos kuka tahansa haluaa kasvaa Pohjoismaiden pankki- tai vakuutusmarkkinoilla, on sen tapahduttava pääsääntöisesti epäorgaanisesti yrityskauppojen, sulautumisten ja jakautumisten kautta. Tähän väliin on hyvä lainata hieman Kari Stadighia: yleensä pankki- ja vakuutusmarkkinoiden ostokohteet erilaisilla hitaan kasvun eurooppalaisilla markkinoilla ovat laaduiltaan omissa viiteryhmissään heikkoja, mutta Pohjoismaissa tilanne on toinen. Sampo hallitsee sekä Nordeaa että Ifiä, joten toimialan parhaat assetit ovat jatkuvasti myynnissä, jos joku suuri toimija haluaa aktivoitua Pohjoismaissa. Siten omistaja-arvon kasvattaminen voi tapahtua merkittävässä määrin paitsi tasapaksun orgaanisen kasvun kautta, myös kannattavilla rakennejärjestelyillä (jälkimmäistä ei vain mielestäni hinnoitella tällä hetkellä markkinoilla lainkaan, joten se on “ilmainen optio”). Mainitset myös mielenkiintoisesti Trygvestan, jolla on käsittääkseni jakeluyhteistyötä koskeva sopimus Nordean kanssa vuoteen 2013 asti. On selvää, että Tryg on Ifin pääkilpailija mm. Tanskan vakuutusmarkkinoilla. Saa nähdä, ajaako parivaljakko Stadigh&Wahlroos uutta pohjoismaista finanssitavarataloa (Nordea + If), vai jatketaanko liiketoimintojen arvon kasvattamista erillisinä yksiköinä. Julkiset puheet viittaavat nykytilanteen jatkumiseen, mutta aika näyttää miten tässä lopulta käy. Viitaten omaan kirjoitukseeni yllä, voisi olla mahdollista, että If saisi paremman arvostuksen jonkin yritysjärjestelyn (entisestään tehostumisen) kautta kuin nykyisellään. Omistajien assettien arvojen maksimointihan on Sampon osalta kyseessä aina, oli tuleva järjestely millainen tahansa – juuri siksi voin nukkua yöuneni hyvinkin levollisesti. Tulen kirjoittamaan Fortumista todennäköisesti enemmän silloin, kun aloitan yhtiössä osto-ohjelman. Se ei kuitenkaan ole aivan vielä ajankohtaista (hinta suhteessa riskiin, joista erityisesti poliittinen aspekti on käsinkosketeltava). Perusteiltaan yhtiön ydinliiketoiminta on kuitenkin mielestäni järkevää. Vaadin vain enemmän turvamarginaalia viitaten mm. a) yhtiön pääomistajaan (valtio), b) byrokraattisuuteen, c) johdon vähäiseen omistukseen yhtiössä, d) hieman epäselvään sidosryhmäsuhteeseen (ympäristö, asiakkaat, valtio, kansalaiset, osakkeenomistajat) ja e) kouriintuntuvaan poliittiseen riskiin, millä en viittaa ainoastaan Venäjään. Vielä lyhyesti TeliaSonerasta: olen omistanut yhtiötä kerran (muistaakseni vuosina 2004-2005), minkä jälkeen olen jättänyt yhtiön seurannan melko vähäiselle. Intuitiivisesti olen pitänyt Elisaa näistä kahdesta kiinnostavampana, vaikka en ole siihen varojani toistaiseksi sijoittanutkaan. Tutustun operaattoreihin ajan kanssa paremmin, kun ajalliset resurssit antavat tähän mahdollisuuden. Onko sinulla joitain erityisiä syitä, miksi TeliaSoneraa tulisi katsoa hyvänä sijoituskohteena? Liittyvätkö perusteet pääosin liiketoiminnan stabiiliin ja hajautuneeseen asemaan?

Jukka Oksaharju23 Tammikuu, 2012jolo: Kiitos kommentistasi. Olet ymmärtänyt erinomaisesti suhtautumiseni aste-erot liittyen Sampoon ja Fortumiin sijoituskohteina. Jälkimmäinen on myös ostokohteiden listallani, mutta hinta ei ole vielä riittävän alhainen. Joskaan ostojen aloittaminen ei ole enää kovin kaukana, sillä osakkeen arvostus “on palannut oikealle pallokentälle”.

Simo vaatehuoneelta23 Tammikuu, 2012Kiitos vastauksesta. 2002 fuusion jälkeen teliasoneran liikevaihto on kasvanut tasaisesti käyttökateprosentin pysyessä hyvänä. Myös perusosinko on noudattanut kasvavaa linjaa. Kasvupotentiaalia löytyy edelleen ja sama linja tulee todennäköisesti jatkumaan. Omistajaprofiili ei tietysti tässäkään ole aivan optimaalinen. Helsingin pörssin suurista defensiivisistä varmasti kuitenkin varteenotettava vaihtoehto. Vastaavalla ajanjaksolla Elisa on polkenut täysin paikoillaan. Ohessa luvut kruunuina.

Liikevaihto Ebitda% eps osinko
2003 82 (G) 38 1,6 0,4
2004 82 37 2,8 1
2005 88 33 2,6 1,2
2006 91 35 3,8 1,25+2,25
2007 96 32 3,9 1,8+4,5
2008 104 32 4,2 1,8+2,2
2009 109 34 4,2 1,8
2010 107 35 4,7 2,25
2011 2,75

Jukka Oksaharju23 Tammikuu, 2012Simo vaatehuoneelta: Kiitos viimeisimmästä. Pitää tutustua operaattoreihin tarkemmin ajan kanssa. Ymmärrän toki liikeidean perusteiltaan, mutta pitää vielä selvittää yksityiskohtaisemmin toimialan eri yhtiöitä. Nopea katsaus koko Euroopan tasolle kertoo sen, että operaattorit ovat Pohjoismaiden ulkopuolella jopa huokeammin arvostettuja kuin sinänsä maltillisin tulos-, tase- ja osinkoperusteisin kertoimin arvostetut skandinaavit. Sen tosin päällisin puolin ymmärtää, jos kyse on esimerkiksi PIIGS-maissa toimivasta kotimarkkinaoperaattorista. Palataan siis kuitenkin asiaan myöhemmin ja toivottavasti myös viisastuneena.

Kari25 Tammikuu, 2012Tämän päivän HS toimittaja Tuomo Pietiläinen sivusi Nordean tuloskommentissa Wahlroosin Nordea strategiaa.

Kirjoituksen mukaan Wahlroos pyrkii nyt tiukalla kulukuurilla ja tuottojen nostoilla kohottamaan Nordean oman pääoman tuottoja ja sitä kautta osakkeen arvoa jotta se olisi mahdollisimman kuranttia tavaraa tulevassa pankkifuusiossa.

Kun Nordea on Wahlroosin ilmoituksen mukaan ainakin toistaiseksi hylännyt yhdistymisaikeet jonkun toisen pohjoismaisen pankin kanssa niin tuo Nordean fuusiokumppani voi hyvinkin nyt löytyä Keski-Euroopasta. Nordean markkina-arvo on tällä haavaa noin 26,31 miljardia euroa joka on jo hyvin lähellä finanssikriisin kurimuksessa pahasti siipeensä saanutta maailman suurimpiin pankkeihin kuuluvaa Deutsche Bankia. Nykyinen kriisi tuntuu totisesti tarjoavan Sammolle mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Sampo ja Nordea ovat molemmat kiinnostavia yrityksiä mutta Nalle Wahlroosin läsnäolo tekee ne vielä entistä mielenkiintoisemmiksi. Koska vaan mitä vaan voi tapahtua.

Jukka Oksaharju26 Tammikuu, 2012Kari: Kiitos kommentistasi. Olemme lukeneet saman aukeaman. Nordean trimmaamisessa ei ole mitään uutta maan päällä. Kirjoitin aiheesta syyskuun 1. päivänä viime vuonna seuraavassa blogimerkinnässä:

http://nordnetblogi.fi/omxhn-parhaat-yhtiot-osa-2/

Kuten olen myös tässä blogimerkinnässä todennut, ovat Sampon “ydintoimialat (eli Nordea ja If) sellaisia, joissa markkinajohtajat menestyvät parhaiten tuotto/riski –kaaviossa (skaala).”

On siis päivänselvää, että jossain vaiheessa Nordea ajetaan epäorgaaniseen yritysjärjestelyyn, joka kasvattaa sekä Nordean että Sampon osakkeenomistajien varallisuuspiiriä. Olen itse mukana Nordeassa siten, että se on salkkuni ylivoimaisesti suurin yksittäinen sijoitus. Kirjoitin aiheesta enemmän täällä:

http://nordnetblogi.fi/ostot-aloitettu-nordea/

Lopuksi sanon vielä sen, että en olisi aivan varma siitä, miten M&A toteutetaan Nordean osalta. Ostaako Nordea jonkin liiketoiminnan itse? Entä maksetaanko tämä omilla osakkeilla vai käteisellä? Fuusioidaanko Nordea toiseen (saksalaiseen tai ranskalaiseen) pankkiin, jolloin syntyisi “Pohjois-Euroopan suurpankki”? Vai myydäänkö Nordea kokonaisuudessaan uudelle omistajalle? Minulle kelpaisi todennäköisesti parhaimmassa tapauksessa “kylmä käteinen” Nordean osakkeitani vastaan, sillä erilaisissa fuusioissa on olemassa huomattavia riskejä. Toisaalta, Nallen ja Karin kompetenssi taitaa sijaita juuri näiden laskelmoimisessa sekä toimintojen integroimisessa (tai virtaviivaistamisessa eli tuotto/kulu -suhteen parantamisessa mm. irtisanomisin, kuten strateginen jargon asian muotoilisi).

Kaikki mahdollisuudet ovat mielestäni edelleen auki. Nordea voi siis olla tulevaisuudessa sekä ostaja että ostettava. Sampon ja Nordean johdon erinomainen laatu takaa sen, että voin ainakin itse olla kovin levollisin mielin. Täydellinen huti vaikuttaa epätodennäköiseltä, sillä Nordean taloudellinen asema on maailman ykkösluokkaa, eikä mitään päätöksiä tarvitse tehdä “pyssy ohimolla”.

OMXH:n parhaat yhtiöt osa 5 | Nordnet Blogi1 Helmikuu, 2012[…] piirteeksi ydinliiketoiminnan vähäisen syklisyyden. Olen soveltanut samaa periaatetta myös Sampon ja Nordean ostojen yhtenä keskeisenä perusteena. Tähän liittyen lienee syytä avata hieman […]

OMXH vaikuttaa kalliilta / Oriola-KD | Nordnet Blogi2 Maaliskuu, 2012[…] takaisin salkkuyhtiöihini, joista kotimaisessa mittakaavassa merkittävimpiä ovat Nordea, Sampo ja Olvi (tässä […]

Tunnelmia Sampo Oyj:n yhtiökokouksesta | Nordnet Blogi17 Huhtikuu, 2012[…] sanoa samaa). Tosin otos on hyvin suppea, sillä olen vieraillut säännöllisesti vain Nordean, Sampon ja Nokian Renkaiden yhtiökokouksissa. Tänä vuonna Sampo tarjoili alkupaloina suolaisia […]

Oman salkun välitilinpäätös | Nordnet Blogi2 Heinäkuu, 2012[…] Sampon osto-ohjelma Osakkeen päätöskurssi 2.7.2012 on 20,96 euroa. Keskihankintahinta 18,65 euroa per osake. 4/2012 osinkotuottoa bruttomääräisesti 1,20 euroa per osake. Prosentuaalinen tuotto euroissa bruttomääräisesti: +18,9% […]

Vuoden 2012 hyvät ja huonot osakkeet | Nordnet Blogi3 Elokuu, 2012[…] tuottaneiden osakkeiden joukossa on myös Sampo, joka julkaisee puolivuotistuloksensa niin ikään ensi viikon keskiviikkona (8. elokuuta). […]

Salonkivaunun viimeinen kuulutus | Nordnet Blogi24 Elokuu, 2012[…] parhaat yhtiöt osa 3 Vuoden 2012 hyvät ja huonot osakkeet Kevään yhtiökokouksen jälkeen Omaa osto-ohjelmaani käsittelevä merkintä ja Pohjoismaisia vakuutusyhtiöitä koskeva […]

Ensimmäinen myynti vuonna 2012 | Nordnet Blogi19 Marraskuu, 2012[…] todennäköisimmin sijoittamaan tulevina viikkoina realisoituvan osinkovirran takaisin Nordean ja Sampon […]

Sampo hold, Nordea vahva osta | Nordnet Blogi20 Marraskuu, 2012[…] määrän hintaan 5,39 euroa lähes vuosi sitten marraskuussa. Tämän jälkeen lisäsin Sampoa kuluvan vuoden tammikuussa keskihankintahintaan 18,65 euroa. Tuolloin ilmoitin, että oma arvioni Sampon hyvän suhdanteen […]

Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.