Nordnet Blogi
Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Korkoa korolle – osinkosalkun rakentaminen

Kollegani Martin Paasi on puhunut ansiokkaasti ja pitkään korkoa korolle -sijoittamisen puolesta. Minulle tämä tarkoittaa pitkälti osinkosijoittamista siten, että pyrin valikoimaan salkkuun osakekohtaista osinkoaan kasvattavia yhtiöitä ja kanavoimaan niiden maksamat osingot lisäosakkeiden hankkimiseen nostaakseni osinkokasvun kulmakerrointa. Tarkastelen tässä merkinnässä kertauksenomaisesti näkökulmia eläkesalkun rakentamiseen osinkoperusteisesti.

Osinkopotin kasvattaminen koko salkun tasolla soveltuu hyödynnettävissä olevaksi lähtökohdaksi myös aloitteleville sijoittajille, koska tavoite ei ole summan kokoluokkaan sidottu, vaan periaatteellinen. Pitkällä tähtäimellä osinkosijoittamisen tavoite kannattaa kuitenkin asettaa vieläkin korkeammalle. Esimerkiksi henkilökohtaisesti tavoittelen osinkovirtaa, joka kattaa täysimääräisesti perheeni vuotuiset kustannukset.

Itse asiassa osinkosijoittaja ei uskoakseni voi käytännössä tyytyä edes edellä mainittuun osinkotulojen ja vuosikustannusten leikkauspisteeseen, jonka saavuttamisessa siinäkin vierähtää helposti 15–20 vuotta ilman merkittävää alkupääomaa. Tavoitteiden nostaminen ei johdu ahneudesta, vaan inflaatiosta. Se laskee salkkuun kohdistuvan osinkovirran reaalisia kulutusmahdollisuuksia eli ostovoimaa, yleensä joka vuosi.

Euroopan keskuspankki tähtää toimensa johtamaan lähelle 2 prosentin vuotuista inflaatiota keskimäärin. Pessimisti laskisi turvamarginaalia hieman suuremmalla luvulla. Esimerkiksi kolmen prosentin vuotuisella inflaatiolla salkun nimellisesti vakaa osinkovirta menettää reaalisesta ostovoimastaan 20 prosenttia reilussa 7 vuodessa ja 50 prosenttia noin 23 vuodessa. Mielestäni järkevän osinkosijoittajan päätavoite on siis kaikkiaan passiivinen tulovirta, jonka reaaliarvo kasvaa jatkuvasti. Sellaisella osinkovirran kasvullahan ei sijoittajalle juuri ole arvoa, joka kasvaa hitaammin kuin hinnat nousevat marketissa.

Kolme tekijää osinkopotin kasvattamiseen

Osinkosijoittajan passiivinen tulovirta kasvaa kolmen tekijän yhteisvaikutuksesta (mitä useampi tekijä on yhtä aikaa käytössä, sitä parempi on tilanne):

  1. Uudet sijoitukset osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeisiin palkkatuloista
  2. Osinkojen uudelleensijoittaminen osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeisiin
  3. Osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä

Jotta yhtiövalintojen osalta totuus osinkosijoittamisen onnistumisesta kävisi selväksi ja ”loistavan osakepoimijan” itsepetokselta vältyttäisiin, kannattaa salkun suorituskyky testauttaa laskemalla vuosittain, mikä olisi salkun euromääräisen osinkovirran kasvuprosentti, mikäli kahta ensin mainittua osinkojen kasvutekijää (uusia sijoituksia palkkatuloista ja osinkojen uudelleensijoittamista) ei olisi harjoitettu lainkaan.

Esimerkki osakekohtaisten osinkojen kasvun merkityksestä

Jos sijoittajan salkun markkina-arvo on tänään 100 000 euroa ja se tuottaa 3 prosentin osinkotuoton, ovat salkkuun kohdistuvat vuotuiset osinkotulot 3 000 euroa tarkasteluhetkellä. Jos sijoittaja lisää salkkuun uutta pääomaa ostaen osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeita 6 000 eurolla samalla osinkotuottoprosentilla, kasvavat vuotuiset osinkovirrat 3 180 euroon. Toisin sanoen koko salkun osinkopotti kasvaisi 6 prosenttia.

Mikäli sijoittaja ei lisäisi salkkuun uutta pääomaa ja osakekohtaiset osingot säilyisivät ennallaan ensi vuonna, jäisi osinkovirta nimellisesti ennalleen. Tällöin ostovoima todennäköisesti laskisi reaalisesti mitaten.

Jos sijoittaja olisi kuitenkin valinnut alun perinkin salkkuun ”laatuyhtiöitä”, jotka kasvattavat osakekohtaisia osinkojaan 6 prosentin vuositahtia, kasvaisi salkun osinkopotti ensi vuonna samaan 3 180 euroon ilman euroakaan uuden pääoman sijoituksia. Tämä osoittaa, että pitkällä aikavälillä osinkosijoittajan passiivisen tulovirran ostovoima riippuu salkun yhtiövalinnoista.

Suhdanteiden yli sijoittajan tulee uskoakseni olla omistajana yhtiöissä, jotka kasvattavat osakekohtaisia osinkojaan tuloskasvunsa kautta. Erityisen kiinnostavia ovat luonnollisesti yhtiöt, jotka kasvattavat osakekohtaisia osinkojaan selvästi mutta osakekohtaisen tuloskasvunsa tahdissa. Tässä tapauksessa osingonjakosuhde ei kasva, eli yhtiölle jää todennäköisesti pelivaraa sekä tuloksen suhdanneluontoiseen väliaikaiseen notkahdukseen että tuleville kasvuinvestoinneille vaarantamatta samanaikaista osingonjakoa.

Edellä kuvatussa tilanteessa osinkosijoittajan ei tarvitse jatkuvasti uudelleensijoittaa osinkojaan tai säästää ikuisuuksiin palkkatuloistaan uusia sijoituksia varten, jotta vuotuiset passiiviset tulot kasvaisivat (pitkällä aikavälillä myös salkun markkina-arvo seuraa tiiviisti salkun osinkopotin kehityskaarta).

Osinkosalkun riskitesti

Salkun riskitesti (kasvaako osinkovirta ilman uudelleensijoittamista ja palkkatuloista säästämistä) palvelee sijoittajaa paitsi jatkuvissa yhtiövalinnoissa, myös mahdollisia eläkepäiviä silmällä pitäen. Kun sijoitushorisontin kypsyessä palkkatuloista tehtävät lisäsijoitukset vähenevät ja osingot siirtyvät painokkaammin kulutukseen kuin uudelleensijoituksiin, on osakekohtaisten osinkojen kasvuprosentin pysyteltävä menestyksekkään sijoittajan salkussa inflaatiovauhdin yläpuolella. Inflaatiovauhdissa kasvavat osakekohtaiset osingot eivät kasvata osinkosijoittajan ostovoimaa. Pahimmassa tapauksessa salkun osinkovirran nimelliskasvu jää alle inflaatiovauhdin, ja eläkeläisen vuotuinen kulutuspotentiaali laskee.

Huomionarvoista on, että nimenomaan osinkosijoittajan passiivisen tulovirran kasvutekijöiden listauksen kolmas kohta testauttaa sijoittajan kyvyn valita salkkuun keskinkertaisten yhtiöiden sijaan laatubisneksiä, jotka kestävät sään ja suhdanteen. Kaksi ensin listattua osinkovirtojen kasvutekijää osoittautuvat yleensä menestyksekkäiksi, kunhan sijoittaja on kärsivällinen, pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen. Oikeastaan yhtiöanalyysin alkeitakaan ei tarvitse hallita niiden soveltamiseksi. Kolmannen tekijän, osakekohtaisten osinkojen kasvun, päätehtävänä on varmistaa osinkosijoittajan tulojen säännöllinen kasvu.

Henkilökohtaisesti näen osinkostrategian keskeisenä etuna ennustettavuuden: kun osakkeiden kokonaistuottoa (osingot + kurssimuutos) on erittäin vaikeaa arvioida lyhyellä vuoden tai parin tähtäimellä, on osinkokomponentti kuitenkin varsin ennustettava järkevästi rakennetussa salkussa. Itse asiassa salkun kokonaistuotto voi hyvin olla yksittäisenä vuonna rajustikin negatiivinen, mutta silti osinkosijoittajan tulovirta on aina positiivinen, koska osinkotuotto ei voi koskaan olla negatiivinen. Siksi erotan mielelläni sijoitusanalyysissä tulovirran (kassavirran) ja tuottokehityksen. Ainakin näiden ero kannattaa sisäistää.

Eläköityvälle sijoittajalle tulovirran merkitys luonnollisesti kasvaa oletusarvoisesti huomattavan paljon. Mikäli sijoittajan eläkepäivät ovat rakennetut asteittaisten osakemyyntien varaan, jää sijoittaja mielestäni liian voimakkaasti ajoituksen armoille.

ARVOGURU-UUTUUSKIRJAN MYYNTI ON ALKANUT!

Kirjan hinta on 29,90 euroa (sisältäen alv:n ja postikulut Suomessa). Arvoguru-kirjaa on saatavilla Nordnetissä myös yhtenä vaihtoehtona osana sijoituskirjapakettia, joka pyynnöstä sisältää signeerauksen. Arvoguru on 237-sivuinen ja kovakantinen. Se on painettu Suomessa Hansaprintillä.

TILAA ARVOGURU TÄSTÄ LINKISTÄ

-> SIIRRY KIRJAN ESITTELYSIVUILLE

Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa. Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa

Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link