Nordnet Blogi

Korona ja pörssikurssien nousu

Koronavirus alias COVID-19 on tehnyt rumaa jälkeä maailmantalouteen. Tätä kirjoitettaessa Yhdysvalloissa on eniten työttömiä (22 M) sitten Suuren laman 1930-luvulla (15,6 M), maailman talouden veturinakin pidetty Kiina koki vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ensimmäisen BKT:n supistumisen (-6,8%) sitten vuoden 1992 ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa, että maailmantalous supistuu tänä vuonna kolmella prosentilla.

Vertailun vuoksi todettakoon, että IMF ennusti vielä tammikuussa 3,3 prosentin maailmantalouden kasvua. Vuoden 2009 finanssikriisissä Yhdysvalloissa työttömiä oli 6,6 prosenttia ja silloin maailmantalous supistui 0,1 prosenttia.

Kaikesta huolimatta osakemarkkinat ovat olleet tukevassa nousussa ensimmäisen, noin 30-40 prosentin pudotuksen jälkeen. Teknologiapainotteinen Nasdaq-indeksi on nyt korkeammalla tasolla kuin kertaakaan vuonna 2019. Nähtäväksi jää, noustaanko pian all time high -lukemiin.

Miten voi olla mahdollista, että pörssikurssit nousevat samalla, kun todistamme historiallisen rajua talouksien romahtamista? Tähän kysymykseen ei näytä löytyvän yhtä hyvää vastausta. Huonoja on muutama. Ainakin keskuspankkien toimilla, valtioiden tukipaketeilla ja mahdollisella ylioptimistisuudella voi selittää osan ilmiöstä.

Keskuspankit

Kun talous sakkaa, pankeille kertyy kasvavassa määrin luottotappioita. Siksi pankit vetävät rahoitusjarrua heti, kun horisonttiin ilmestyy tummia pilviä. Kaupallisten pankkien ymmärrettävä pyrkimys minimoida tappioitaan pahentaa yritysten ja talouksien edellytyksiä selvitä kriisistä. Syntyy noidankehä.

Finanssi- ja Kreikka-kriisistä lähtien olemme saaneet oppia, että keskuspankkien nopeilla ja määrätietoisilla toimilla (likviditeetin varmistaminen lainamarkkinoilla, määrällisillä elvytyksillä ja muilla rajoittamattomilla tukiostoilla) akuutit katastrofit pystytään torjumaan – olkoonkin, että rakenteellisia ratkaisuja samalla työnnetään tulevaisuuteen.

Tarpeeksi hyväkuntoiset yritykset saavat edelleen esimerkiksi luototettua käyttöpääomaansa, pankeilla on edelleen taho jonka kanssa voi asioida ja korot pysyvät alhaalla. Tällaisilla keskuspankkitoimilla varmistetaan ensisijaisesti, että rahoitusmarkkinoiden toiminnallisuus säilyy.

Valtioiden tukipaketit

Kun rahoitusmarkkinoiden toiminnallisuus on keskuspankkien avulla turvattu, poikkeustilanteissa kysymykseen voivat myös tulla valtioiden tukipaketit. Näillä pyritään pienentämään häiriötilanteiden vaikutusta talouteen. Tukipaketit ovat kansantaloudellisesti perusteltuja siihen pisteeseen asti, jossa ne maksavat vähemmän kuin häiriötilanteen talouksille aiheuttama haitta.

Mikäli tukipaketeilla pystytään pitämään työnantajat kriisin ajan pystyssä, yhteiskunnallinen kustannus valtavasta tukipaketista voi olla pienempi kuin jos iso määrä yrityksiä tekee konkurssin. Silloin talouden palautumisessa kestää huomattavasti kauemmin. Esimerkiksi 22 miljoonan työtilaisuuden luomiseen menee Yhdysvalloilta vuosikymmen. Siksi 2200 miljardin tukipaketti (noin 10% USA:n BKT:stä) voi olla perusteltu.

Tukipakettien haaste on saada tuki kohdistettua sinne, missä tukea eniten kaivataan. Kuten keskusjohtoisten talouksien kautta on opittu, onnistunut kohdistaminen on hyvin vaikeaa. Lisäksi tukipakettien luonteeseen kuuluu, että tarve on yllättävä ja avulla on kiire. Päättäjien hosuessa tukipakettia kasaan tukipaketin taloudellisesta hyödystä merkittävä osa saattaa valua kankkulan kaivoon.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa 2200 miljardin tukipaketista 100 miljardia on kohdistettu sairaaloille, 150 miljardia osavaltioille ja 170 miljardia varakkaille kiinteistösijoittajille, kuten Donald Trumpille ja hänen vävylleen Jared Kushnerille, joka johtaa yhtä Trumpin koronavirustyöryhmistä. Myös Suomessa päätösketjujen varrelta löytyy pinttyneitä kleptokraattisia piirteitä, minkä esimerkiksi tapaus ”Veikkaus” on tuonut päivänvaloon.

Tukipaketit ovat ehdottomasti hyvä asia, koska ne hidastavat yksityisten ja yritysten konkursseja, joista palautuminen kestää pitkään. Siitä huolimatta ne ovat valitettavan tylppäkärkisiä työkaluja, eivätkä ne missään tapauksessa estä kaikkea taloudellista pahaa tapahtumasta.

Optimismi

Markkinoilla vaikuttaa nyt olevan valloillaan käsitys, että koronavirus iskee yhtenä aaltona yli maailman, ja kunhan tartunnat yhteiskuntia kerran sulkemalla on saatu kuriin, niin elämä jatkuu. Tällaisten lasien läpi katsottuna (tarpeeksi) virukseton huominen on kohta täällä ja keskuspankkien ja varsinkin valtioiden tukipakettien yhteissäestyksellä kriisistä tullaan ulos täydessä vauhdissa yhtä nopeasti kuin sinne jouduttiin.

Tällaista näkemystä tukee huomio, että talouden kannalta myrkkyä ovat olleet yhteiskuntien sulkutoimenpiteet teho-osastojen kapasiteetin riittävyyden varmistamiseksi – eivät suinkaan jatkuvasti uutisoidut kuolleiden määrät ja henkilökohtaiset tragediat. Näin ollen yhteiskuntien avautuessa ravintoloissa syöminen, hotelliyöt ja lentäminen voisivat jatkua totuttuun tapaan, miinus muutama hassu huonossa hapessa ollut yritys.

Huhut mahdollisista koronalääkkeistä ovat kuin yllä mainittuihin liekkeihin kaadettua bensaa. Kuluneella viikolla varsinkin Gileadin remdesivir on ollut laajasti otsikoissa koronaan purevana antiviruslääkkeenä. Kriisissä kuvaavaa on, että jokaiseen tarjottuun oljenkorteen halutaan tarttua.

Sitkeämpi ongelma

Virusaallon uudet tulemiset ovat kuitenkin enemmän kuin mahdollisia. Kiinan päivitetty tartuntakäyrä ei ole litteä. Koronaviruksen ei myöskään enää tarvitse levitä maasta toiseen. Korona on jo kaikkialla. Vaikka rajat olisivat kiinni, se elää sitä viruksenomaista sykliä, jota virukset yleensä elävät. Yhteiskuntien tasapainoillessa viruksen ja laman torjunnan välillä, on selvää, että uusia tartunta-aaltoja tulee. Uusiutuvat sulkutilat niiden mukana.

Kokemukset toista aaltoa jo kohdanneesta Japanin Hokkaidosta on valaiseva. Viruksen leviämistä voi torjua kolmella tavalla: rokotteella, kaikkien testaamisella, yksilökohtaisilla karanteeneilla ja kontaktiketjuja selvittämällä, sekä yhteiskuntia sulkemalla. Rokotetta ei kuitenkaan ainakaan vuoteen vielä ole, eikä kaikkien testaamiseen ja kontaktiketjujen selvittämiseen löydy resursseja (ellei jonkinlaista ”kotitestiä” saada aikaiseksi).

Siksi Hokkaidon kokemuksen pohjalta uusiutuvat, eriasteiset sulkutilat tullevat olemaan arkipäiväämme, kunnes rokote on keksitty. Sulkutarpeen pitkittyessä konkurssit ja talouksien pysyvämmät vammat kasvavat eksponentiaalisesti. Taloudellisesti vahvatkin lento-, ravintola- ja hotelliyhtiöt saattavat kaatua. Kun tulopuoli on pysähtynyt, taistelukassat loppuvat hyvinkin nopeasti.

Yhteenveto

Markkinoiden nousuralli on todennäköisesti ennenaikainen. Pörssiromahduksissa kestää aikansa. Jos työpaikkasi tai yrityksesi on eniten koronasta kärsivien joukossa, varaudu pahimpaan. Tartu niihinkin toimenpiteisiin, jotka vielä tuntuvat ylimitoitetun rajuilta. Laita turha kulutus jäihin. Kerää taistelukassaa. Muuta halvempaan. Ole ensimmäisten joukossa. Pysy terveenä.

Jos pohdit sijoittamista, jatka valitsemallasi tiellä. Kuten varsinkin viime aikoina olemme saaneet kokea, pörssien liikkeet ovat lyhyellä aikavälillä yllättäviä ja sattumanvaraisia. Sattumanvaraisten liikkeiden veikkaaminen on lottoamista. Pitkäjänteinen määrätietoinen tekeminen sen sijaan toimii, oli sijoitustyylisi sitten mikä tahansa.

Jos on aivan pakko spekuloida, osta jonkin osakemarkkinaindeksin vähintään kuuden kuukauden pituinen myyntioptio eräänlaiseksi vakuutukseksi kaiken varalta. Kukaan ei tiedä miten tässä käy. Minäkin vain viisastelen täällä. Osakkeet ovat tosin nyt kalliimpia kuin koskaan.

Lue myös: Korona, talous ja pörssiromahduksen kesto

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

12
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Tommi Heinonen
Vieras
Tommi Heinonen
Kiitos Martin! Pystyisitkö tarkentamaan mitä tarkoitat ” osta jonkin osakemarkkinaindeksin vähintään kuuden kuukauden pituinen myyntioptio eräänlaiseksi vakuutukseksi kaiken varalta”? Miten ostetaan 6kk myyntioptio indekseissä?
seppo
Vieras
seppo
Miten niin ainakaan vuoteen ei ole rokotetta? J&J oli melko vakuuttunut siitä, että H2 2021 heidän rokote on markkinoilla. Remdesivir saattaa olla hyväksytty jo ensi syksyyn mennessä.
AA
Vieras
AA
Hei mitä tarkoitat sanomalla että osakkeet ovat nyt kalliimpia kuin koskasn? Avaatko tätä.
Jani
Vieras
Jani
Osaisitko vinkata, mistä löytää yksityiskohtaista tietoa indeksioptioista? Esim. miten joulukuun 18. päivään saakka ostetun myyntioption toteuttaminen käytännössä tapahtuu. Nordnetilla taitaa olla valikoimissa vain Ruotsi/Tanska/Norja (ja avaintietoesitteet vain ruotsiksi).
Jesse
Vieras
Jesse
Kiitos jälleen Martin erittäin hyvästä tekstistäsi! Teet hienoa työtä sen eteen, että meillä olisi parempi taloudellisten asioiden lukutaito. Olen saanut paljon oppia blogeistasi ja erityisesti rahapodista.
Harri
Vieras
Harri

”Esimerkiksi Yhdysvalloissa 2200 miljardin tukipaketista 100 miljardia on kohdistettu sairaaloille, 150 miljardia osavaltioille ja 170 miljardia varakkaille kiinteistösijoittajille, kuten Donald Trumpille ja hänen vävylleen Jared Kushnerille, joka johtaa yhtä Trumpin koronavirustyöryhmistä.” Kertokaapa täsmälleen, paljonko ja mitä kautta avusta on mennyt Trumpille ja hänen perheelleen? Muutoin tuo on pelkkä pahantahtoinen vale. Trump ei nosta presidenttinä palkkaa ollenkaan, vaan lahjoittaa sen hyväntekeväisyyteen. Hänen omaisuutensa on pienentynyt presidenttikauden aikana toisin kuin monien johtavien demokraattipoliitikkojen, joista on poliittisen uransa aikana tullut monimiljonäärejä. Mitä tulee lähisukulaisten suosimiseen, lukekaapa vähän Bidenin perheen liiketoimista Kiinassa ja Ukrainassa Bidenin varapresidenttiyden aikana. Luemme ja kuulemme kaunaisia ja valheellisia juttuja… Lue lisää >>

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.