Nordnet Blogi

Korottomat korot

Korot eivät ole olleet näin alhaiset 5000 vuoteen. Näin Business Insider osaa kertoa, ja tarjoaa tämän ihmeellisyyden havainnollistamiseksi korkokehitystä esittävän kuvaajan.

Euroopan keskuspankin talletuskorko aleni -0,5 prosenttiin 18. syyskuuta. Mikäli pankit haluavat tallettaa käteisensä EKP:iin, he joutuvat maksamaan siitä ilosta 0,5 prosenttia vuodessa. Euroalueen inflaation ollessa +0,9 prosenttia, talletusten inflaatiokorjattu vuotuinen tappio on kokonaiset -1,4 prosenttia.

Löysää rahaa

EKP yrittääkin saada talouden rattaat liikkeeseen syytämällä käteistä markkinoille. Löysän rahapolitiikan ajatus on se, että kun rahaa on kirjaimellisesti kuin roskaa, talous jossain vaiheessa lähtee kuluttajakysyntäiseen kasvuun. Vaikka tällainen varsinkin suomalaisten sielunmaisemassa saattaa tuntua vastuuttomalta, niin inflaation vastakohta, eli deflaatio, on todella vaarallinen.

Deflaatio

Deflaation tekee vaaralliseksi se, että kun hinnat laskevat, kuluttajat odottavat hintojen laskemista ”hamaan tulevaisuuteen”. Tästä seuraa, että esimerkiksi asuntojen, autojen ja muiden hyödykkeiden markkinat jäätyvät. Talous pysähtyy ja irtisanomiset kiihtyvät, kun yritykset yrittävät olla menemättä konkurssiin. Tätä kierrettä on lisäksi hyvin vaikea pysäyttää.

Siksi keskuspankit tukevat taloutta niin hanakasti, kun inflaatio lähestyy nollaa. Rahapoliittisessa maailmassa deflaatio on se kaikista pahin paha. Pahempaa ei ole. Talouden rakenteellisten muutosten läpivieminen olisi se oikea keino talouskasvun aikaansaamiseksi. Se olisi kuitenkin poliittinen itsemurha, joten henkeä ei kannata pidätellä rakenteellisia muutoksia odotellessa.

Siksi keskuspankit yrittävät tehdä minkä voivat rahapoliittisin keinoin.

Määrällinen elvytys

Kun EKP ostaa arvopapereita markkinoilta, rahalle täytyy löytää uusia sijoituskohteita. Toivotaan, että raha hakeutuu kasvavassa määrin investointeihin. Tällainen määrällinen elvytys on kuitenkin ongelmallinen jos investoitavaa ei ole. Monilla yrityksillä on jo nyt tuotannollista ylikapasiteettia. Silloin ei kannata sijoittaa uuteen tuotantokapasiteettiin.

Helikopteriraha

Koska määrällisen elvytyksen vaikutus talouskasvuun on joidenkin mielestä osoittautunut vaatimattomaksi, rohkeimmat povaavat, että EKP:n pääjohtajan seuraaja Christine Lagarde siirtyy jakamaan rahaa suoraan kuluttajille. Puhutaan niin sanotusta helikopterirahasta. Monet uskovat, että tämä synnyttäisi kulutusta ja talouskasvua tehokkaammin.

Hyperinflaatio

EKP tavoittelee noin kahden prosentin inflaatiotasoa. Tällä tahdilla talous kasvaa terveellisesti. Moni kuitenkin pelkää, että keskuspankkien elvytysohjelmat käynnistävät hyperinflaation. Siinä inflaatio nousee hillittömästi useaan tuhanteen prosenttiin vuodessa. Lähin esimerkki on Venäjä 90-luvulla, missä inflaatio pahimmillaan oli noin 5700 prosenttia.

Hyperinflaatioon ei uskota ainakaan määrällisen elvytyksen seurauksesta, koska raha palaa automaattisesti takaisin EKP:lle sitä mukaa, kun lainat erääntyvät. Lainan ottaja, eli sen liikkeeseen laskenut pankki tai yritys, maksaa lainatut rahat takaisin lainanantajalle eli sille, joka lainan erääntyessä omistaa kyseistä lainapaperia.

Helikopterirahan ja keskuspankin suorien osakeostojen osalta [tällaista EKP ei ole vielä tehnyt] rahan automaattista ”imeytymismekanismia” ei ole. EKP:n tietokoneen kyberavaruudesta otettu raha jää markkinoille. Toki EKP voi houkutella rahaa pois taloudesta esimerkiksi korottamalla talletuskorkoa, mutta kujanjuoksu markkinakorkojen ja keskuspankkien viitekorkojen välillä voi kestää aikansa.

Suomessa

Suomen viitelainojen korot olivat vähän aikaa sitten kaikki miinusmerkkisiä. Tätä kirjoittaessa vain 30-vuotinen korko on plussalla. Noin prosentin kymmenyksen verran. Elämme siis mielenkiintoisia aikoja.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

1
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Pertti
Vieras
Pertti
”Mikäli pankit haluavat tallettaa käteisensä EKP:iin, he joutuvat maksamaan siitä ilosta 0,5 prosenttia vuodessa.” Tätä kommenttia olen usein ihmetellyt. Miksi pankit haluaisivat tallettaa keskuspankkiin, jos se maksaa? Onko niin, että niiden pitää tallettaa?

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.