Nordnet Blogi

Kreikan lähtö voisi olla hyvä Suomelle

Kreikkalainen puolue Syriza voitti sunnuntain vaalit lupaamalla, että se leikkauttaa Kreikan lainat, lopettaa talouskurin ja ryhtyy sen sijaan elvyttämään kreikan taloutta. Kaiken lisäksi Syriza muodostaa nyt enemmistöhallituksen Itsenäiset kreikkalaiset -vähemmistöpuolueen kanssa. Suomen kannalta paras vaihtoehto onkin se, että Kreikka jättää euron ja velkansa maksamatta.

Euroalueen haaste

Tavallisesti finanssipolitiikalla ohjataan valtion taloudenpitoa, jonka menestys heijastuu valuuttakurssiin. Jos asiat hoidetaan hyvin, maan valuutan arvo nousee, jos talous menee kuralle, valuutan arvo laskee. Valuuttakurssi mittaa tavallaan maan suhteellista menestymistä maailmanmarkkinoilla.

Kun menestyvän maan valuutta kallistuu, sen vientituotteet kallistuvat maailmalla, jonka seurauksesta vienti hidastuu. Samalla tuonti vastaavasti halpenee ja kasvaa. Tämä jarruttaa talouden kasvua. Heikkenevä valuutta puolestaan tukee kriisimaan vientiä, vähentää tuontia ja vahvistaa kotimarkkinoita. Tässä olettamuksena on, ettei inflaatio nouse liikaa kallistuneen tuonnin seurauksena. Nykyinen halpa öljy kuitenkin edesauttaisi tässä yhteydessä inflaation pysymistä aisoissa.

Korko voi olla korkealla niin menestyvässä kuin kriisimaassa, mutta eri syistä. Menestyvän maan korko nousee koska rajusti kasvavassa, rahoituksen perään huutavassa taloudessa lainottajat haluavat yhä parempaa tuottoa lainoilleen. Kriisimaassa korko nousee koska kukaan ei halua antaa lainaa heikentyvässä valuutassa.

Yksi valuutta – monta finanssipolitiikkaa

Euroalueella finanssipolitiikkaa on yhtä monta kuin jäsenvaltioita. Silti esimerkiksi Kreikan ja Saksan eurot ovat samanarvoisia, vaikka taloudenpito toisessa valtiossa on ollut moitteetonta ja toisessa leväperäistä. Tämä aiheuttaa korkoeroja, joita EKP on joutunut tilkitsemään väliintulollaan. Samalla EU on kriisirahoituksen ehtona vaatinut talouskuria, jotta korkoeropaineet hellittäisivät.

Kypsyneet kreikkalaiset

Nyt Kreikkalaiset ovat äänestäneet talouskuria vastaan, koska talouskurin aiheuttamat rakenteelliset muutokset ovat lyöneet rajusti kansan syviin riveihin. Syyllinen ei tosin välttämättä ole talouskuri, vaan aiempi taloudenpidon rappeutuminen, mutta äänestäjät elävät luonnollisesti nykyhetkessä. Hätä on nyt.

Säästöjä vai elvytystä?

Kreikka haluaa elvyttävää talouspolitiikkaa, vaikka edelliset juhlat ovat vielä maksamatta. Vanhoja, noin 240 miljardin velkoja halutaan leikattavan, jonka lisäksi Kreikka tulee haluamaan lisää rahaa, jotta rakenteelliset muutokset saataisiin vietyä läpi hieman pienemmällä kivulla. Tämä on ymmärrettävää. Myös esimerkiksi Yhdysvallat ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat jo jonkin aikaa suositelleet elvyttävää finanssipolitiikkaa Eurooppaan.

Saksalaiset haluavat kuitenkin ensiksi nähdä, että kriisimaissa tontti siivotaan puhtaaksi tehottomuuksista ja rakenteellisista vääristymisistä, ennen kuin elvytys voi tulla kysymykseen. Muuten riskinä on, että talouskuri jää saavuttamatta ja elvytysrahat katoaa kestämättömien rakenteiden ylläpitoon. Eli suomeksi kankkulan kaivoon.

Domino vai kettinki?

Akuutin finanssikriisin aikoihin pelättiin Kreikan synnyttävän dominoefektin, jonka seurauksena kriisimaat toistensa jälkeen eroaisivat eurosta. Tämä huoli oli aikoinaan perusteltu, koska kriisissä olevien eurovaltioiden korot nousivat markkinoilla nopeasti, eikä kehitys loppunut ennen Draghin vuoden 2012 ”Bazooka -puhetta”, jossa hän lupasi ostaa tarvittavan määrän kriisimaiden obligaatioita saadakseen korkokehityksen laantumaan. Nyt pelko tartunnasta loistaa poissaolollaan korkomarkkinoilla. Kreikan lähtö eurosta ei johda euron hajoamiseen. Saksassa puhutaankin ennemminkin ketjusta, josta tulee vahvempi kun heikoin lenkki poistetaan.

Pattitilanne

Syriza -puolueen johtaja, Alexis Tsipras on vaalien alla ajanut itsensä, sekä elvyttävän politiikan että leikattujen velkojen, nurkkaan. Nämä eivät ole vaihtoehtoja ainakaan Kansainväliselle valuuttarahastolle, Saksalle tai Suomelle. Syntynyt pattitilanne pelottaa monia kreikkalaisia, jotka haluaisivat pysyä eurossa. Kriisirahoituksen lisäksi nykyinen järjestely onkin tuonut vakautta sille orastavalle talouskasvulle, mitä Kreikassa nyt nähdään.

Samalla kukaan muu paitsi he, jotka toivovat, että Kreikka pysyy eurossa, ei näytä uskovan, että Kreikka koskaan maksaa lainansa takaisin. Siksi joidenkin talousviisastelijoiden järjenääni sanoo, että jos emme kuitenkaan saa lainoja takaisin, voimme yhtä hyvin leikata ne jo nyt, jotta Kreikan velanhoitokustannukset alenisivat, Kreikan tilanne helpottuisi ja saisimme varmemmin edes osan lainoista takaisin. Tällainen sotii ainakin suomalaista oikeudentajua vastaan, joka aikoinaan maksoi velkansa, niin katovuosina Suomea tukeneelle Rotschildin suvulle, kuin Neuvostoliitollekin.

Kolme vaihtoehtoa

Ensimmäinen, todennäköisin ja paras vaihtoehto Kreikan kannalta lienee se, että Tsipras saavuttaa troikan (eli EU:n, EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston) kanssa niin monimutkaisen sopimuksen, että se voidaan tulkita sekä lainojen leikkaamiseksi Kreikassa että niiden säilyttämisenä muualla maailmassa. Näin mikään ei varsinaisesti muutu.  Tässäkin vaihtoehdossa Kreikkaa rahoitettaneen lisää sitä mukaan kuin tulosta Kreikan taloudenpidossa syntyy.

Toinen vaihtoehto on se, että Tsipras onnistuu puhumaan EU:n ympäri ja lainat leikataan. Silloin kaikkien EU-maiden saamiset leikataan suhteellisesti saman verran. Tämä olisi huono vaihtoehto Suomelle, jonka vakuudet eivät suojaa sovituilta lainojen leikkauksilta. Tässäkin tapauksessa voidaan lähteä siitä olettamasta, että Kreikka tulee tarvitsemaan ja sille tullaan myöntämään lisää lainaa.

Kolmas vaihtoehto on, että Kreikka lähtee eurosta. Silloin Kreikan drakhma otetaan käyttöön ja sen arvo tippuu merkittävästi suhteessa euroon. Tästä seuraa, että Kreikan velkojen arvo drakhmoissa moninkertaistuu, ja velat voidaan saman tien kirjata tappioiksi. Tämä saattaa olla sovittua lainojen leikkaamista parempi vaihtoehto Suomelle, koska Suomi saa euromääräisten vakuuksien kautta 40 prosenttia miljardistaan takaisin saman tien (eikä 50+ vuoden kuluttua). Samalla Kreikkaa ei enää tarvitsisi tukea lisää.

Enne tulevasta?

Euroopan ongelmat perustuvat osittain kurittomuuteen: sovituista asioista, kuten maksimaalisesta budjettivajeesta, ei aikoinaan pidetty kiinni. Tämä ei koskenut ainoastaan Kreikkaa, vaan myös Espanjaa, Irlantia ja Ranskaa, joilla kaikilla oli 3 prosentin rajan yllittävä budjettialijäämä vuonna 2009. Jotta rahaunioni toimisi ilman yhteistä finansipolitiikkaa, jäsenmailla pitäisi olla suunnilleen samassa kunnossa olevat taloudet. Siksi Kreikan mahdollisten lainojen leikkaamisessa olisi kyse muustakin kuin pelkästään Kreikan tulevaisuudesta.

Osakemarkkinoilla kurssit nousivat maanantaina. Ilmeisesti sijoittajat pitävät euroaluetta vahvempana ilman Kreikkaa.

 

Lisää aiheesta MTV3:lla.

Huomenta Suomi 26.1

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

3
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön

Ensimmäinen ja paras vaihtoehto on se, että Kreikka saa taloudellisen itsenäisyyteensä takaisin oman valuutan muodossa ja voi palata osaksi talousyhteisöä kaikkia hyödyttävällä tavalla. Siinä samassa säästetään tuhansia ihmishenkiä. Täydellisempää esimerkkiä jonkin politiikan epäonnistumisesta lienee vaikea löytää, kuin Troikan Kreikalle sanelemat ehdot. Olisiko joku muunlainen politiikka toiminut paremmin? En tiedä, mutta tuskin ainakaan huonommin. Saksan ilmoitus, että se hyväksyy Kreikan lähdön eurosta, oli tietenkin taktinen, ja ilmoituksen tarkoitus oli heikentää Tsipraksen neuvotteluasemaa, kun alkoi näyttämään Syrizan voittavan vaalit. Nyt Saksa voi levitellä käsiään neuvottelupöydässä ja kehottaa Tsiprasta vaihtamaan valuuttaa, jos ehdot eivät niin sanotusti maistu. Oikeasti Saksa ei ole valmis Kreikan… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vai että saksalaisilla moitteetonta… 2 biljoonaa velkaa. Nyt kun kaikki on velkaa toisillee jan kenelläkään ei ole halua maksaa ja euroja ois saatava lisää alkaa rahan painaminen FEDin tyylillä. Kiitos kun annatte jenkkien sotkea loputkin rahamarkkinat. https://vimeo.com/10670415
Nimetön
Nimetön
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/elvytysta-yli-1000-miljardilla-tama-suomen-osuus-velkakirjaostoista/?shared=68065-7840d9bb-500 Velat maksetaankin nyt itse itselle kunei toisten velkoja haluta maksaa ja piikki kiinni. Halua oli näköjään ajaa siihen tilanne, että kansalaiset suostuvat.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.