Kujanjuoksu on alkanut

Vuosi sitten saksalaislehden Süddeutsche Zeitung sai 11,5 miljoonaa asiakirjaa panamalaisesta asianajotoimistosta Mossack Fonsecasta. Vuotaminen on ilmeisesti jatkunut senkin jälkeen koska aineisto sisältää sähköposteja, pdf tiedostoja ja valokuvia vuodesta 1977 aina kuluvan vuoden alkuun asti.

Aineistoa on tutkinut 400 toimittajaa ympäri maailman kuukausien ajan. Toimittajien mukaan aineisto todistaa, että useat poliitikot, yritykset, julkkikset ja rikolliset ovat hyödyntäneet veroparatiisien suojaa*. Tämä on laillista niin kauan kun verottajalle on avattu suojan piirissä olevia rahaliikkeitä ja omistuksia. Tässä piilee #panamapapers:in Akilleksen kantapää.

Rikosoikeudellisen vastuun syntymiseksi pitäisi pystyä osoittamaan, että veroparatiiseja hyödyntävät osapuolet eivät ole pitäneet verottajaa ajan tasalla. Ei riitä, että yrityksillä, poliitikoilla ja julkkiksilla on yrityksiä veroparatiiseissa. Pitää myös pystyä näyttämään toteen, että näiden takana olevaa liiketoimintaa ei ole avattu verottajalle. Koska yrityksistä ei lähtökohtaisesti tiedetä mitään, epäkohtien todistaminen on vaikeaa.

Yrityksiä ei kuitenkaan veroparatiiseihin perusteta kuin verosuunnittelua ja kiertämistä varten. Siksi julkisuudessa tuomittaneen kaikki joilla on yritys veroparatiisiin rekisteröitynä. Vaikka verojen kiertäminen on kiellettyä, verosuunnittelu ei ole sitä. Verosuunnittelun ja kiertämisen raja on kuitenkin tapauskohtainen, mikä osaltaan vaikeuttaa veronkierron kitkemistä. Jokainen tapaus on tutkittava erikseen.

Mikäli esimerkiksi Coca Cola Company kanavoi kaikki maailmalta saatavat kassavirrat yhteen, verotuksen kannalta hyödylliseen osoitteeseen ja tämä on yhdysvaltojen verottajan tiedossa, puhutaan verosuunnittelusta.

Mikäli Helsingin Hodari ja Hamppari tekee saman, kyseessä on verojen kiertäminen, ellei tarvittavat tiedot ole toimitettu verottajalle. Näissä tapauksissa amnesia on kuitenkin ilmeisen yleistä. Snägärin kun harvemmin kannattaa ylläpitää Panamalaista emoyhtiötä huvin vuoksi.

Suomesta lienee vaikea löytää aikuista, joka ei olisi tietoinen veroparatiisien ja veronkiertomahdollisuuksien olemassaolosta. Siksi irtopisteitä metsästävien poliitikoiden kummastelu esimerkiksi Nordean osallisuudesta veronkiertoon on hurskastelua. Onko tämä aikuisten oikeasti jollekin yllätys? Yhtä lailla asiaan on tartuttava.

Yhteiskuntaa rahoitetaan verotulojen avulla. Siltä osin kun joku kiertää veroja, muiden on maksettava enemmän. Mikäli verojen maksaminen ei miellytä siihen on puututtava demokratian suomin keinoin. Tähän asti on ollut helpompaa vähentää omaa verotaakkaansa veroparatiisien, mutta esimerkiksi myös kuitittomien käteismaksujen avulla.

Kiinnijäämisen riskin on tässä homman ydin. Jos riski kiinnijäämisestä on pieni, veronkierto on yleistä. Jos riski kiinnijäämisestä on suuri, veronkierto vähenee. Tämäkään ei liene kenellekään uutinen. Puhutaan veronkeruun tehokkuudesta.

Maailmalla on parhaillaan toteutumassa useita verotietojen jakamista mahdollistavaa sopimusta ja lakia. Sitä mukaan kun veronkeruu tehostuu, paineet uusille veronnostoille laskevat.

Veronkeruun tehostumisesta seuraa kuitenkin huoli siitä, että poliitikot polttavat nämä ”lisärahat” oman suosionsa nostattamiseen. Huoli on perusteltu. Kollegiona poliitikot lupailevat kaikille kaikkea. Oli tilanne mikä tahansa, veroilla on siksi ennemmin tapana nousta kuin laskea.

Suomeen kaavailtiin ruotsin tapaan tehokkaan katumisen mallia, jossa ulkomaille varojaan vieneet voisivat palauttaa kotimaahan rahoja joutumatta rikosoikeudelliseen vastuuseen. Malli kuitenkin kaatui Suomessa perustuslaillisiin ongelmiin.

Kujanjuoksu on siis alkanut.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: www.johnkwhite.ie

* Mitä Panaman paperit kertovat? HS:n kooste tiivistää maailman suurimman tietovuodon keskeiset uutiset.