Nordnet Blogi

”Kyborgirahoitus”: Vievätkö koneet voiton ihmissijoittajista?

I’m a cybernetic organism: living tissue over a metal endoskeleton.”

T-800

Eräs hyvä ystäväni vinkkasi minulle tänään eräästä erittäin mielenkiintoisesta Floridan yliopiston oikeustieteen apulaisprofessori Tom C. W. Linin hiljattain UCLA Law Review -lehdessä julkaisemasta tutkimuksesta, ”The New Investor”. Otsikko ei ainakaan minussa herättänyt kovinkaan suuria intohimoja, mutta tässä tapauksessa ensivaikutelma oli todella pettävä, koska kysymys on todella hyvästä (ja pitkästä) rahoitusmarkkinoiden muutosta 1900- ja 2000-luvulla kartoittavasta tutkimuksesta.

Lin tarkastelee verrattain pitkässä ja varsin teknisessä tutkimuksessaan teknologisen kehityksen laajoja ja kauaskantoisia vaikutuksia muun muassa rahoitusmarkkinoihin, lainsäädäntöön ja laajemmin koko yhteiskuntaan. Kyse ei siis todellakaan ole kovinkaan helppotajuisesta tai yksinkertaisesta teemasta, vaan kokoelmasta lukemattomia pieniä ja varsin yksityiskohtaisia huomautuksia teknologisen kehityksen vaikutuksista rahoitusmarkkinoihin. Lin onnistuu kääntämään valtavan määrän mielenkiintoista tutkimusta haastavaksi luettavaksi.

Linin artikkelin ensimmäinen osa käsittelee pintapuolisesti koneellistumisen, mobiililaitteiden, ”dataistumisen” ja tietojenkäsittelytieteen kehityksen vaikutuksia yhteiskuntaan laajasti ja varsinkin rahoitusmarkkinoihin ja sijoittajiin. Ensimmäinen osa on lähinnä vain eräänlainen hyvin pitkä(styttävä) sosiologis-teknishistoriallinen katsaus teknologiseen muutokseen, joten se muodostaa varsin kattavan peruspohjan tutkimuksen muiden osioiden ja laajemman viitekehyksen ymmärtämiseksi. Lin esittelee tässä osiossa muun muassa Mooren lain, IT-vallankumouksen vaikutukset, datan ja analytiikan muutoksen, robottikaupankäynnin ja huippunopean kaupankäynnin.

Artikkelin toisessa osassa Lin jäljittää lainsäädännölle ja uusklassiselle vanhalle rahoitustutkimukselle olennaisen ”järkevän sijoittajan” -käsitteen (engl. reasonable investor) historiallisen muutosprosessin ”irrationaaliseksi sijoittajaksi” (engl. irrational investor) lähinnä 1980-luvulla alkunsa saaneen uuden rahoitustieteen tutkimusperinteen – behavioralismin – ajamana eli suomeksi sanottuna kokeellinen ja psykologinen tutkimus löysivät tiensä myös rahoitustietelijöiden työpöydälle. Lin esittää toisessa kappaleessa ajatuksen ”uudesta sijoittajasta” (engl. new investor), joka on aiempia ”paradigmaattisia sijoittajia” asiantuntevampi, rauhallisempi, nöyrempi, tiedostavampi, nopeampi ja hän osaa sekä hajauttaa että suojata sijoituksiaan (Lin 2013, 699-702). Lin ei tätä suoraan mainitse, mutta lisäksi uudet sijoittajat pystyvät aiempia sijoittajia paremmin ja kokonaisvaltaisesti hyödyntämään tarjolla olevaa teoria- ja käytäntötietoa sijoitus- ja säästämissuunnitelmansa toteuttamisessa. Lin kutsuu uutta sijoittajaa vaatimattomasti ”kyborgiksi” eli koneen ja lihan liitoksi (ei nyt siis ihan kirjaimellisesti, vaan ainakin vielä tällä hetkellä hieman kuvaannollisesti).

Tutkimuksen kolmannessa osassa tarkastellaan ”kyborgirahoituksen” aiheuttamia uhkia ja muita teknologisen vallankumouksen aiheuttamia haasteita. Lin nostaa esille muun muassa vuoden 6. toukokuuta 2010 täysin yllättäen ja ennakoimatta tapahtuneen Flash Crashminipörssiromahduksen, mutta toisaalta ei kannata myöskään unohtaa esimerkiksi amerikkalaisen sijoituspalveluyhtiö Knight Capitalin automatisoidussa robottikaupankäynnissä viime vuoden elokuussa tapahtunutta – yli 440 miljoonaa dollarin tappiot aiheuttanutta – hirvittävää teknistä mokaa. Kim ja Tom Lindström kommentoivat Knight Capitalin tapausta hyvin lyhyesti viime vuoden elokuussa. Lin asettaa nykyaikaiset rahoitusmarkkinat reaalimaailman kontekstiin kaikkine uhkineen, joihin kuuluvat hänen mukaansa myös muun muassa hakkerit, vakoojat, virukset, troijalaiset ja monet muut rahoitusmarkkinoiden perus-IT-infrastruktuurin ongelmat.

Tutkimuksen neljäs osa käsittelee lyhyesti rahoitusmarkkinoiden jatkuvan ”kyborgisoitumisen” merkitystä. Ilmiö on kuvattavissa Big Data -maailmasta paremmin tutun kolmen V:n avulla: rahoitusmarkkinoillakin data kasvaa ja moninaistuu entistä nopeammin tulevaisuudessa (tätä teemaa Linin olisi ehdottomasti pitänyt tutkia enemmän, koska mikä sen mielenkiintoisempaa kuin esimerkiksi trendien ennustaminen googlauksiin perustuen tai twiittien hyödyntäminen sentimentin eli markkinatunnelman hahmottamisessa). Lin kehittää neljännessä luvussa kaksi ainakin itselleni aivan uutta rahoitusmarkkinoiden järjestelmä- eli systeemiriskin muotoa eli ”liian nopea pelastettavaksi” ja ”liian linkittynyt kaatuvaksi” (ks. SIFI-luokittelu). Lin on onnistunut nimeämään kaksi uutta järjestelmäriskin muotoa, joiden merkitystä ei ole ehkä vielä täysin ymmärretty, mutta sekä nopeuden että keskinäisten linkitysten merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan entisestään, kun varjopankkijärjestelmän toimintaan halutaan puuttua ja finanssisektorin merkittävästä vallankäytöstä keskustellaan kriittisesti. Helsingin Sanomissa eilen ilmestyneessä Pekka Mykkäsen artikkelissa Valta murenee yhä pienempiin käsiin esiteltiin venezuelalaisen Moisés Naímin käsitystä vallasta ja vallankäytöstä:

”Naímin mukaan kaikkea valtaa – kansainvälisessä politiikassa ja alemmilla tasoilla – leimaa se, että ’valtaa on aiempaa helpompi saada, yhä vaikeampi käyttää ja entistä hankalampi säilyttää’.”

Tutkimusartikkelin viimeisen viidennen osion anti ei ehkä ole ihan kaikkein parasta, sillä Lin päätyy puolustamaan hieman turhan kevein ja pinnallisin perustein ihmisen merkitystä rahoitusmarkkinoiden (ja muun maailman) toimijana. Linin olisi pitänyt tutustua tarkemmin ja perusteellisemmin muun muassa (vahvaa) tekoälyä ja teknologista muutoksen tutkijoihin ja näiden väiteisiin, eikä vain väittää jotain hämäräperäistä muutaman lukemansa virkkeen perusteella.  Tietysti kaikessa toiminnassa tarvitaan harkintakykyä ja viisautta löytää parhaat keinot tyydyttää loputtomat tarpeet, mutta älykkyyden merkitystä on turhan paljon ylikorostettu.

Lin lähestyy teknologisen muutoksen aiheuttamia haasteita periamerikkalaisesta näkökulmasta, mutta kuten Kalifornian yliopistossa työskentelevä professori Stephen M. Bainbridge toteaa lyhyessä vastineessaan Linille, näin laajaa tutkimusaluetta on erittäin vaikea lähestyä vain yhdestä näkökulmasta. Lin on Bainbridgen mukaan erinomaisesti onnistunut tiivistämään noin viiteenkymmeneen sivuun pari-kolme vuosikymmentä monen eri tieteenalan tutkimusta. Lin ei kuitenkaan Bainbridgen mielestä onnistuu ratkaisemaan yhtäkään valtaisan teknologisen kehityksen ja muutoksen rahoitusmarkkinoille aiheuttamista merkittävistä (sääntely)haasteista.

Suosittelen lukemaan sekä Linin erittäin hyvän artikkelin että Bainbridgen hieman lyhyehkön vastineen. Tähän loppuun sopii lyhyt ote Linin kauniin runollisesta yhteenvedosta:

”A sea change is happening in finance. Human endeavors have become unmanned endeavors. Compute analysis and mathematical models have replaced human thought and human deliberation. (…) [T]he critical contests of the future – in law, society, and finance – are not ones between humans and machines but ones among humans with machines. Machines will aid new investors in their financial decisions, but despite all the advanced technology, financial tragedies and triumphs will remain the responsibility of humans. Smart computers, smart programs, and smart algorithms still do not stand a chance against stupid human policies. (…) The greatest ally and the greatest enemy of our financial system and our society is not a machine or a network of machines; it is us. The telos of technology is not render us useless but aid us in our progress and evolution. This is the very nature and ’perfection of man’.”

Tutkimusartikkeli: Tom C. W. Lin (2013) ”The New Investor”. 60 UCLA Law Review 678: 680-735.

[*]: Linin (2013, 687) mukaan moderni rahoitus on ihmiskeskeistä ja siinä vallankäyttäjänä ja päätöksentekijänä on aina lähtökohtaisesti joko puhdas homo economicus tai rationaalisuusehdoiltaan höllennetty versio tästä klassisesta toimijasta. Kyborgirahoituksessa vallankäyttö ja päätöksenteko jakautuu kuitenkin ihmistoimijoiden ja kyborgisoituneiden toimijoiden välille, jossa rahoitusmaailma ei yksinkertaisesti voisi toimia ilman huipputehokkaita ja -nopeita kaupankäyntialgoritmeja ja -alustoja.

Kuvalähde: The PIX-JOCKEY (photo manipulation) / BY-NC / photo on flickr

 

/Thomas Brand

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

2
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
trackback
Nimetön
[…] edes “kyborgirahoituksesta” kilpailemaan huippunopeiden algoritmien ohjaamien kaupankäyntistrategioiden ja […]

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.