Nordnet Blogi

Lapsilisiä sijoittamalla sittenkin miljonääriksi

Olen viime aikoina saanut julkisuutta mielestäni hyvän asian tiimoilta, lapsille säästämisestä. Joillekin lause ”Ihan jokaisesta suomalaisesta tulisi eläkeikään mennessä miljonääri, jos kaikki lapsilisät sijoitettaisiin osakkeisiin” oli kuitenkin liikaa. Varsinkin entiselle opettajalleni, Nordean ja Evlin entiselle pääekonomistille ja nykyiselle poliitikoiden neuvonantajalle, Roger Wessmanille. Otan tässä blogissa kantaa esitettyyn kritiikkiin. Johtopäätöksenä todettakoon, että ”Useimmista tulee miljonäärejä ja epäonnisimmat saavat sentään ylimääräisen suomalaisen keskivertoeläkkeen”.

Allan Seuri

Ensimmäisenä kriitikkona ilmestyi tohtoriksi pyrkivä Allan Seuri, joka blogissaan kritisoi myös Ilta-Sanomien esittämää väittämääni, että vastasyntyneestä lapsesta voi tehdä eläkemiljonäärin 13 800 euron kertasijoituksella (lue blogini aiheesta täältä).

”Se, mitä Paasi sanoo, on totta, mutta harhaanjohtavaa. Tätä kutsutaan nimellä fallacy of time diversification, jonka voisi suomentaa aikadiversifioinnin harhaksi.”

Seuri nostaa esille hyvän pointin. Jos yksi lapsi saa sijoitukselleen ensimmäiseltä vuodelta +10% tuoton ja seuraavana vuonna -5% tuoton, ja toinen lapsi (koska on syntynyt eri aikaan) saa ensimmäiseltä vuodelta -5% tuoton ja seuraavalta vuodelta 10% tuoton ja niin edelleen, niin lopputulos ei ole sama, vaikka keskimääräinen vuotuinen tuotto molemmilla olisi 6,6 prosenttia.

Yllä mainittua blogikirjoitusta seurasi ansiokas korjattu simulaatio, jossa 100 000 kuvitteelliselle vastasyntyneelle annetaan 13 800 euroa, jotka sijoitetaan osakemarkkinoille, joiden vuosituotto (67 vuoden aikana) noudattaa normaalijakaumaa 6,6 prosentin keskituotolla ja 20 prosentin keskihajonnalla (no, osaketuotto ei ole normaalijakautunut, mutta ei tartuta siihen – osaketuoton jakaumasta lisää täältä). 

Simulaation tuloksesta käy ilmi tärkeä pointti. Vaikka keskimääräinen lisäeläke on miljoona euroa ja 100 000 simuloidun eläkepotin keskiarvoksi saadaan jopa noin 3,3 miljoonaa euroa, noin kolmanneksella sijoitussalkun arvo alittaa 500 000 euron. Näin ollen väitteeni ”Ihan jokaisesta tulisi miljonääri…” ei tarkkaan ottaen pidä paikkansa. I stand corrected.

Seuri tarjoaakin hyvän tarkennuksen:

Mitä tapahtuu sijoitukseen liittyvälle riskille, kun sijoitushorisontti pitenee? Vastaus on: se riippuu. Se riippuu siitä, miten riskin käsittää:

  • keskimääräisen vuosituoton (annualized return) keskihajonta alenee
  • sijoituksen loppuarvon keskihajonta kasvaa
  • todennäköisyys, että sijoituksen loppuarvo jää tietyn arvon (esim. sijoituksen alkuarvo) alapuolelle, alenee

Oma viestini, jonka onnistuin puutteellisella osaamisellani sekoittamaan, on se, että näistä toinen kohta on merkityksellinen. Mitä pidempi on ”miljonääriksi eläkkeelle”-sijoituksesi horisontti, sitä epävarmemmaksi tulee se, millainen rahasumma sinua eläkkeellä odottaa. Ei ole yksiselitteistä sanoa, että sijoitushorisontin kasvaessa sijoituksen riski pienenee”.

Roger Wessman

Roger Wessman puolestaan kritisoi Talouselämässä ilmenevää, samaista väittämääni omassa blogissaan otsikolla ”Lapsilisiä sijoittamalla tuskin miljonääriksi”. Ansiokkaan simulaatioharjoituksen sijaan hänen kritiikkinsä on kuitenkin vähän hutiloiden kyhätty.

Tuottoprosentti

Ensinnäkin hänelle on jostain syystä syntynyt käsitys, että käyttämäni keskimääräinen vuotuinen 6,6 prosentin osaketuottolukema perustuisi USA:n osakemarkkinatuottoon vuodesta 1928. Tuottolukema perustuu kuitenkin tunnetun Whartonin professorin, Jeremy Siegelin (mm ”Stocks for the Long Run”) laskemaan ihmiskunnan pisimpään tunnettuun osakemarkkinatuottosarjaan 210 vuoden ajalta (1801-2012).

Tuottohistoria sisältää paitsi osakkeiden hintakehityksen, myös yritysten maksamat osingot ja inflaation vaikutuksen, eli kuvaa sitä miten paljon ostovoima olisi osakemarkkinasijoituksen johdosta kasvanut. Wessman kuitenkin toteaa, että ”reaalituotto on tosin oikein laskettuna ollut vain 6,4 prosenttia (1,095/1,029-1). Tämä mitättömältä tuntuva pieni ero pudottaa miljoonan euron 880.000 euroon, mikä korostaa miten herkkä laskelma on oletetulle tuotolle”.

Wessmanin väite on kuitenkin suutari. On totta, että laskelma on herkkä oletetulle tuotolle, mutta reaalituotto on aivan varmasti oikein laskettu (Siegelin toimesta) ja näin miljoonan tuotto-odotus ei ainakaan tästä syystä putoa mihinkään.

Tulevaisuudessa kaikki on toisin

Seuraavaksi Wessman toteaa, että vallitseva korkea osakkeiden arvostustaso ja heikommat kasvunäkymät laskee tulevaa tuotto-odotusta lisää. Tästä voi olla montaa mieltä. Olen kuitenkin tarkoituksella käyttänyt pisintä tunnettua, todellista osakemarkkinatuottohistoriaa esimerkissäni (joka sattuu olemaan Yhdysvalloista). Tuohon aikajaksoon sisältyy nimittäin vaikka mitä.

Tuona aikajaksona muun muassa Napoleon hävisi Waterloon, länsimaat teollistuivat, sähkö-, poltto-, suihku- ja rakettimoottorit otettiin käyttöön, autoja alettiin tuottaa liukuhihnalla ja matkoja lentokoneilla, käytiin kaksi maailmansotaa, joissa kuoli suhteellisesti enemmän ihmisiä kuin koskaan, koettiin kahdet mustat maanantait, nähtiin 30-luvun lama, Saksan hyperinflaatio, Venäjän Neuvostoliitto ja Kiinan kulttuurivallankumous, näimme suhteellisuusteorian ja luonnonvalinnan synnyt, atomienergian ja -pommin, kuukävelyn, nailonista valmistetut sukkahousut sekä Tupperwaren, satelliittien, kotitietokoneen, internetin ja älypuhelinten keksimiset, saimme kuulla perusteluita 900 ylittäville P/E-luvuille ja koimme yltiövelalla rahoitetun kasvun mahdottomuuden.

Toisin sanoen, viimeisen parin sadan vuoden aikana on nähty vaikka minkälaista syytä ennennäkemättömälle, ainaiselle kurssinousulle. Vastaavasti on myös koettu monta maailmanloppua, joista ”emme ikinä toivu”. Korkeista arvostustasoista ja heikoista kasvunäkymistä nyt puhumattakaan. Historia ei ole tae tulevasta. Mutta vaatii jonkinaisteiset teräspallit tai tyhmyyttä ehdottaa, että juuri nyt seisomme suhteellisesti ennennäkemättömän tilanteen edessä. Kehitys kehittyy, vaikkakin eri tavalla.

Wessmanin maailmassa korkea arvostustaso heikentää seuraavien 67 vuoden keskimääräisen tuottoluvun 1,4 prosenttiyksiköllä ja heikot kasvunäkymät prosenttiyksiköllä, eli yhteensä 2,4 prosenttiyksiköllä. Osakemarkkinoiden keskimäärinen vuotuinen reaalituotto tuleville vuosille lähentelee Wessmanin visiossa toisin sanoen neljää prosenttia.

Kulut

Wessman kuitenkin jatkaa tuonkin prosenttiluvun pienentämistä, tällä kertaa perustellusti sijoituskuluista muistuttamalla. Jo 0,5 prosentin vuotuisilla kuluilla on pitkässä juoksussa valtava merkitys. Maailmasta tosin löytyy tähän tarkoitukseen hyvin alhaisella kulurakenteella varustettuja, jopa täysin kuluttomia sijoitusrahastoja (esimerkiksi Superrahastot), joilla tuostakin jarrusta pääsee eroon.

Sijoitusten tulevaisuuden arvo

Lopuksi Wessman vielä toteaa, että ”on syytä pitää mielessä, että kahden prosentin tuottavuuden kasvulla yleinen elintaso on 67 vuodessa ehtinyt nousta liki nelinkertaiseksi. 192.000 euroa vastaa siten suhteutettuna sen hetken yleiseen tulotasoon vaan noin 50.000 euron varallisuutta nykyisellä tulotasolla”. Voi olla että en ymmärrä tätä tuottavuuskäsitettä.

Inflaatio kuitenkin kuvaa rahan ostovoiman heikkenemistä. Siksi olen esimerkissäni käyttänyt osakemarkkinoiden inflaatiokorjattua reaalituottoa (korkeamman nimellistuoton sijaan). Lopputuloksina saadut potit ovat vertailukelpoisia alkusijoituksiin nähden. Tuottoa tulee ihan julmetusti.

149 todellista sijoitusta

Päätin kohdata Wessmanin mutuvetoisen ja Seurin simulaatioperusteisen kritiikin matemaattisten johdantojen (joihin en pystyisi) tai viitepatteriston sijaan – eletyllä elämällä. Laskin Siegelin (päivitetystä) tuottohistoriasta (1801-2015) keskimääräiset vuotuiset reaalituottoluvut 149:lle, vuosina 1801-1949 syntyneelle lapselle.

lapsilisia-sijoittamalla-sittenkin-miljonaariksi
Käytetyn tuottohistorian lähde: Jeremy Siegel. Kuvaajassa 149 todellista, 67 vuoden mittaista säästämisesimerkkiä.

Eli vuoden 1801 alussa syntyneelle lapselle laskin sen keskimääräisen vuotuisen tuoton minkä hän olisi saanut, mikäli hänen puolestaan olisi tehty sijoitus 67 vuodeksi osakemarkkinoilla (1801-1868). Seuraavaksi laskin, minkälaisen tuoton vuoden 1802 alussa syntynelle lapselle olisi siunautunut jne. Viimeinen lapsi syntyi vuonna 1949. Hän täytti 67 vuoden 2015 lopussa.

Näin sain 149 todellista esimerkkiä siitä miten olisi käynyt, mikäli näiden lasten vanhemmat olisivat päättäneet säästää lapsillensa.

Nämä 149 lasta olisivat keskimäärin saaneet 6,78 prosentin todellisen reaalituoton sijoituksillensa, eli enemmän kuin laskelmassani käyttämät 6,6 prosenttia. ”Mediaanilapselle” tuotto olisi ollut 6,8 prosenttia vuodessa. Onnekkain lapsi olisi saanut kokonaiset 8,96 prosentin keskimääräisen vuotuisen tuoton ja epäonnisin 5 prosenttia (keskimääräinen reaalituotto = (osakemarkkinoiden indeksituottoluku T=67 / osakemarkkinoiden indeksituottoluku T=0)^1/67).

Mikäli lapsille olisi sijoittanut 13 800 kappaletta sen ajan rahaa, onnekkaimmalla olisi ollut 67 täytettyään 4,32 miljoonaa rahaa, epäonnisimmalla potti olisi ollut vain 363 400 ja keskimmäisellä mediaanilapsella 1,13 miljoonaa rahaa. Eletty elämä olisi siis tuottanut Seurin simulaatiotulosta paremmin (osaketuottojakauma on tunnetusti muun muassa positiivisesti vino).

Wessmanin 4 prosentin keskimääräisiä vuosituottotasoja ei näkynyt 149 (67 vuoden mittaisten) aikajaksoissa. Kuten esimerkistä yllä voi todeta, Wessmanin väite ”Lapsilisiä sijoittamalla tuskin miljonääriksi” on siis huomattavasti enemmän pielessä kuin oma väittämäni. Useimmista tulee miljonäärejä ja epäonnisimmat saavat sentään ylimääräisen suomalaisen keskivertoeläkkeen.

Hankintahajautus

Siinä missä Seuri ottaa kantaa siihen mikäli 13 800 euron kertasijoitus kasvaa miljoonaan 67 vuoden aikana, Wessman ottaa nimenomaisesti kantaa lapsilisien sijoittamiseen. Lapsilisien sijoittamisessa lopputulema perustuu laskelmaan, missä alaikäiselle tulee säästettyä joka kuukausi 16 vuoden ajan.

Tämä ajallinen ”hankintahajautus”, joka on eri asia kuin Seurin aiheesta esille nostama aikadiversifioinnin harha, alentaa lasten lopullisten sijoitussalkkujen arvojen eroavaisuutta merkittävästi.

Metsää puilta?

Kysymys kuitenkin kuuluu: meniköhän tieteilijöiltä homman ydin vähän ohi? Eiköhän lapselle tai itselle säästäminen kuitenkin kannata…

 

Lue myös: Lapselle säästäminen kannattaaLapselle säästäminen käytännössäLapsille säästäminen yleistyy

Katso YLEn Aamu-tv lähetys aiheesta täältä.

Laske säästölaskurilla miten sijoitukset kasvavat ajan myötä.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

 

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

20
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön

Kiitos! Erittäin hyvää keskustelua. Minuakin on häirinnyt esimerkkisi joissa kertasijoituksella tai lyhyen ajan säästämisellä visioidaan osakemarkkinoiden keskituoton automaattisesti realisoituvan määrättynä summana vuosikymmenien päästä. Realistista olisi esittää tämä hajonnan määrittelemänä vaihteluvälinä jonka sisälle sijoituksen summa tulevaisuudessa todennäköisesti osuu. Onneksi viisaammat ovat nyt kiinnittäneet huomiota tähän asiaan jonka satunnainen maallikkokin hahmottaa. Keskustelua seuraavat ovat nyt jo nuo liiaksi yksinkertaistetut esimerkit sisäistäneet, voisi olla aika siirtyä eteenpäin. Omana ehdotuksenani esitän että Nordnet voisi rakentaa entistä parempaa ja ennustettavampaa lapselle säästämisen tuotetta kehittämällä ETF kuukausisäästämistä. Kenties value averaging toiminto salkun rakentamiseen koko lapsilisien maksuaikana jolla myös mahdollisten lahjarahojen sijoittaminen olisi kätevä hajauttaa teoreettisesti oikein?… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
En tiedä miten matemaattisessa mallissa menee muta oikeassa elämässä olen laittanut lapselle rahaa pienikuluiseen indeksirahastoon vuodesta 2005 asti joka kuukausi saman summan. Nyt näyttää olevan 70,61 % voitolla ja p/a% 9,73 eli ei tuo kai ihan huonosti ole mennyt. Paras kuukausisijoituksen tuotto on 16.3.2009 ja se on plussalla 209 %, huonoin ja ainoa miinusmerkkinen kuukausi on 16.8.2016 0,34 % miinuksella. Aika korjaa tämänkin. Tässä näkee kuinka ajallinen hajautus korkaa (kaikki) virheet. Helppoa, miksi kaikki ei tee näin
Nimetön
Nimetön
Ei kaikki vain osaa =D
Nimetön
Nimetön
Haluaisitko avata hieman mikä tai ainakin minkätyyppinen rahasto on kyseessä? Matalakuluisia hyvällä hajautuksella toimivia rahastoja kun ei ihan hevillä löydy.
Nimetön
Nimetön
Wessman osoitti jälleen, että hän ei ymmärrä sijoittamisesta yhtään mitään. Suutari pysyköön lestissään ja Wessman voi keskittyä ekonometrisiin malleihin. Hänellä ei ole edes perusasiat tilinpäätöksistä, arvostuskertoimista ja rahoituksen teoriasta hallussa. On osoittanut heppoisen sijoitusosaamisen jo aiemmissa kirjoituksissa. Ja pääpointti on se, että jokaisesta voi tulla miljonääri, jos sijoittaa pitkällä aikavälillä. Ainoa syy, että miljoona omaisuus jää saavuttamatta on se, jos osakkeet on pakko myydä juuri tiettynä ajanhetkenä. Jos myynnit hajauttaa useampaan kohtaan tai välttää myymästä ”pohjalla”, niin miljonääriys on varma. Piste.
Nimetön
Nimetön

Jos kaikki olisivat miljonäärejä, tarkoittaisi miljonääriys keskiluokkaisuutta, mikä olisi täysin epäkiinnostavaa, kuten tänäpäivänä on täysin epäkiinnostavaa onko jollakulla sadan tuhannen euron omaisuus. Tuossa todellisuudessa puhuttaisiin siitä, että kenestä tahansa voi tulla multimiljonääri ja tavoiteltaisiin sitä. Ikuinen kierre – mikään ei riitä ihmiselle. En usko että kaikista käytännössä voisi tulla miljonäärejä, koska varallisuus viimekädessä perustuu fyysisten luonnonvarojen hallintaan eikä niitä ole tarpeeksi maapallolla, jotta kaikki voisivat hallita miljoonan euron varallisuutta. Pitäisi siis levittäytyä vähintäänkin avaruuteen muille planeetoille hakemaan lisää luonnonvaroja sieltä tänne olettaen, että ihmiset yhä enimmäkseen asuvat maapallolla. Turha toisaalta spekuloida mitä on tuhannen vuoden päästä. Sillä ei ole merkitystä… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Sveitsissä ja Monacossa asuvat elävät siis keskiluokkaista tylsää elämää?
Nimetön
Nimetön
Martin kirjoitit jokin aika sitten, miten valtio voisi ryhtyä velaksi ostamaan osakkeita tavoitteena elättää itsensä yritysmaailman tuotoilla. Nyt Japanin keskuspankki on tätä tehnyt jonkun aikaa indeksisijoittamisena. Tulokset ovat olleet samat kuin QE:lla kaikilla kehittyneillä korkomarkkinoilla, eli markkinat on rikottu.
Nimetön
Nimetön
Olen ehdottanut a) 1% valtionbudjetista ja b) valtionomisteisten yritysten myyntiä ja näin saatujen varojen sijoittamista maailmalle mahdollisimman kustannustehokkasti noin sadaksi vuodeksi, jonka jälkeen suomesta voisi poistaa verot. QE on toiminut toisissa maissa (USA) ja toisissa ei (Japani).
Nimetön
Nimetön
Wessman osoitti vastineessaan miten hölmöä on puhua 149 todellisesta esimerkistä kun nuo 149 ovat vahvasti päällekkäisiä toteutumia. https://rogerwessman.com/2016/09/22/historiastakin-loytyy-4-prosentin-osaketuottoja/ Eipä ole kuulunut Martinilta vastinetta tähän, vai onko mennyt vain minulta ohi? 😉 Minusta liika historiaan tuijottaminen on joka tapauksessa vaarallista. Jotkin asiat maailmassa muuttuvat ja voi olla että osakemarkkinoiden tuotto-odotus tästä 67 vuotta eteenpäin on täysin toinen kuin toteuma 1800-luvun alusta tähän hetkeen.
Nimetön
Nimetön
Wessman löytää historiasta huonot sijoituskohteet. Mitä jos välttäisimme näitä ja hakisimme niitä parempia sijoituskohteita? Esimerkiksi Small Cap Value (pienemmät arvo yhtiöt) ovat viimeiset 83 vuotta tuottaneet 50% paremmin kuin yleinen markkinakehitys (https://goo.gl/7CGDLg). Taitaa ihan jokaisesta suomalaisesta lapsesta (lapsilisiä sijoittamalla) tulla vähintään miljonääri tuollaisella tuottoluvulla 😉
Nimetön
Nimetön
Mitä jos katsot liikaa historiaan? Yksi 83 vuoden tuottoluku on vain yksi luku, jonka tilastollista ennustavuutta ei kannata liioitella. Moni asia on myös muuttunut pysyvästi, mm. demografinen kehitys länsimaissa ja ympäristöresurssien riittävyys kehittyvissä maissa. Uskon kyllä että todennäköisesti talouskasvu jatkuu pitkällä tähtäimellä reippaana teknologisen kehityksen ansiosta, mutten jaa varmuuttasi siitä tai osakkeiden tuotoista.
Nimetön
Nimetön
Eikö tuohon 214 vuoden tuottohistoriaan (1801-2014) mahdu aika monta pysyvää muutosta? Aivan vastaavanlaisia joihin nyt viittaat tapahtuneen..?
Nimetön
Nimetön
Tottakai historia on täynnä muutoksia. Se ei tarkoita sitä että osakkeiden tuotto olisi jonkinlainen luonnonlaki, jota mitkään muutokset eivät voisi horjuttaa. Esimerkiksi väestönkasvun loppuminen Länsi-Euroopassa (jos se tosiaan on pysyvästi loppumassa) on tuossa 200 vuoden mittakaavassa hyvin uusi ilmiö, jota vastaavaa ei ole ennen tapahtunut.
Nimetön
Nimetön
Suomessa vaurastuminen on rikos. Ainoastaan valtion tuella eläminen on sallittu. Tämän takia tällaiset asialliset ja todenmukaiset ehdotukset ammutaan aina alas.
Nimetön
Nimetön
Valitettavasti Suomessa valtiousko on ainoa todellinen uskonto. Ihan tässä viime päivinäkin olemme saaneet nähdä, kuinka yksittäisen narkkarin kuolema on saanut kommentteja tyyliä ”ääriliikkeet pitäisi kieltää”. Ei valtiohallinto oikeassa maailmassa voi toimia siten, että kun se toimii karulla tavalla kansan ylivoimaisen enemmistön toivetta vastaan, se kieltää tämän vastakkaisen ajattelun julkisen ilmaisemisen. Mutta kun uskomme että valtio voi kieltää, päättää ja ohjata, niin tällainenkin harha on mahdollista syöttää kuuliaiselle kansalaiselle. Hoemme ”hyvinvointiyhteiskuntaa” kurjuuden keskellä kun taloutemme on euroalueen bottom2:ssa, emmekä syytä siitä poliitikkoja. Paasi taistelee tuulimyllyjä vastaan. Jos haluat olla Nalle Wahlroos kakkonen kansansuosiossa, niin jatka vaan. Muutosta saat hyvin vähän aikaan.
Nimetön
Nimetön
Jos lapsilisät kuluvat sijoituksiin, lapsi ei ehkä elä eläkeikään asti. Alussa toki säästyy äitiyspakkauksen (ulkohaalari josta saa vetoketjun avulla makuupussin, peite-makuupussi, kevyt toppapuku, villahaalari, kolme myssyä, sukkahousut, sukat ja lapaset, kahdeksan bodya, 9 potkuhousut, vuodevaatteet, kylpytarvikkeet, vaippoja ja muita tarvikkeita, leukalappu ja kuolalappu, kirja, purulelu ja laatikko, jota voi käyttää myös vuoteena) sisällön ostamiselta, mutta jatkossa piltit elävät kädestä suuhun. Mutta ei elänyt George Bestkään, vaikka sijoitti rahansa viiniin, naisiin ja nopeisiin autoihin. Loput hän tuhlasi turhuuteen.
Nimetön
Nimetön
On järkevää sijoittaa löysät rahat. Vastustan ylenmääräisiä lapsilisiä.
Nimetön
Nimetön
Joka tapauksessa sopivan kokoinen säästäminen on järkevää, lyövätpä oppineet toisiaan päähän ”pääomaraamatulla” kuinka paljon tahansa… 🙂 Harmillisinta on ehkä se, että osa niistäkin ihmisistä, joilla olisi mahdollisuus edes vähän enemmän ottaa tulevaisuutta omiin käsiinsä ei tätä tee…
Nimetön
Nimetön
Vaikka tulee välistä lunta porstuaan, jatka Martin vaan ristiretkeä toisaalta säännöllisen säästämisen ja toisaalta rahastojen kulujen kritisoimisen tiellä! Olisin ollut perin onnellinen, jos aikanaan syrjäkylän pojantorvelona ollessa olisin saanut lähellekään näin laadukasta valistusta. Kultapossu-kerhossa sai vain muovisen porsaan ja hyvin oudon lehden.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.