Nordnet Blogi

Lastu kriisin lainehilla osa 2 – monen soutajan taktiikka

Kuinka sijoittajan tulisi toimia talous- ja finanssikriisien keskellä? Tähän ihan pieneen kysymykseen olen luvannut pureutua seuraavaksi. Pitäydyn aika yleisellä tasolla, sillä aihealue on todella laaja. Tarkoituksena on enemmänkin herätellä lukijaa tarkastamaan, kuinka alttiina oma varallisuus on iskuille ja tarjota ideoita vaihtoehtoisista sijoituskohteista. Lukija joutuu itse muodostamaan oman käsityksensä maailman tilasta ja sen pohjalta katsoa minkälaisia riskejä on valmis kantamaan. Sen jälkeen on oikea aika tutustua omakohtaisesti syvemmin valitsemiinsa sijoituskohteisiin, oli se sitten osakkeita, korkoja tai vaikkapa kultaa. Ja minulta saa joka askeleella kysyä lisäopastusta, olen mielelläni avuksi.

Hajautus haloo!

Katsomme kohta esimerkkejä erilaisista sijoituskohteista, mutta yhtään askelta ei oteta ennen kuin tärkein on ymmärretty. Ei kaikkia munia samaan koriin. Ihan oikeasti. Olisin aika kauhuissani, jos varallisuuteni muodostuisi pelkästään suomalaisista pörssiosakkeista. Ei tarvita kuin yksi kunnon kriisiaalto, joka pyyhkäisee osakemarkkinoiden yli ja reuna-alueiden osakeomistajat ovat pahassa lirissä. Siihen päälle kunnon taantuma/lama ja tuo liri kestää useamman vuoden. Osa sijoitusguruista puhuu jo tällaisen ilmiön todennäköisyydestä, joten ihan hatusta vedettyä se ei ole. Jokaisen kannatta miettiä, kuinka paljon on valmis menettämään vaikkapa viiden vuoden aikana. Jos eläkeikä kolkuttelee tai rahoille on käyttöä jossain isommassa hankinnassa, niin hajautusta vähäriskisempiin kohteisiin on syytä harkita. Todellakin. Ja nyt katsotaan esimerkkejä siitä, mihin varojaan voi ripotella eli hienommin sanottuna allokoida.

Osakkeet

Aloitetaan sijoittajien lempilapsista osakkeista. Suomen osakkeet ovat jotakuinkin nousseet takaisin vuoden takaiselle tasolle, osingot huomioiden ylikin. Jenkeissä osakkeet ovat jo lähes kaikkien aikojen huipussaan ja Saksassakin tuotto on ollut aivan huimaa. Oudon kuuloista, huomioiden heikot talousdatat kaikista maista. Yksi kursseja nostava tekijä on keskuspankkien ulos syytämä rahavuori. Jonnekin sen on mentävä ja korkotuotteiden naurettavan tuoton vuoksi pörssiosakkeet päätyvät salkkuihin. Ne, jotka puhuvat pörssien nousun puolesta, uskovat saman ilmiön jatkuvan ja näkevät jopa talouden kohenemista tunnelin päässä. Sijoittajat takertuvat myös jokaiseen pieneenkin hyvään uutiseen, oli koko kuva kuinka synkkä tahansa.

Ne, jotka maalailevat kuvaa laskevista kursseista, uskovat turhan toivon kuplan piankin puhkeavan. Keskuspankkien toimien uskotaan tulleen tiensä päähän, jatkuva rahan painaminen on jo alkanut syödä uskottavuutta. Se lisää vain inflaatiota ja heikentää valuuttojen vakautta. Sijoittajien epäilevää suhdetta pörssiin kuvaa sekin, että kauppaa on käyty jo pitkään normaalia vähemmän. Pahimmat turmiontuomaat puhuvat isoista, monien kymmenien prosenttien odotettavissa olevista pudotuksista. Maailmanlaajuinen taloustaantuma ei tee hyvää yrityksille.

Moni tekijä puhuu sen puolesta, että pörssiosakkeiden riskit sijoituskohteina ovat kasvussa. Toki joukossa on aina hyvää tulosta tekeviä yrityksiä, mutta yksittäiset osakkeet eivät ole juuri pystyneet vahvasti taistelemaan maailmanlaajuisia pörssien aaltoliikkeitä vastaan. Voidaan siis olettaa, että muutaman vuoden sijoitushorisontilla on odotettavissa normaalia enemmän heiluntaa. Jonkin verran oman osakesalkkunsa riskejä voi vähentää hajauttamalla esim. indeksiosuusrahastojen (ETF) kautta laajasti eri mantereille ja toimialoille.

Sijoitusvaluuttaa kannattaa pohtia myös. Dollaria ja euroa pidetään molempia epävakaina velkakriisien takia ja on mahdollista, että ne menettävät arvoaan. Mm. Singaporen, Australian ja Kanadan dollari ja Norjan kruunu ovat saaneet ääniä turvavaluuttoina. Valuuttoihin voi sijoittaa vaikka ETF: ien kautta.

Korkotuotteet

Perinteisesti suomalaiset ovat hajauttaneet sijoittamalla osan varoistaan osakkeiden ohella erilaisiin korkotuotteisiin. Kun talouksia yritetään maailmalla käynnistää alhaisilla koroilla, tuo vaihtoehto ei enää ole yhtä houkutteleva. Rahan määrän lisääntyessä inflaatiot ovat nostamassa päätään, samaan aikaan kun korot matelevat lähellä nolla-tasoa. Vähäriskisistä korkotuotteista ei saa edes inflaatiosuojaa rahoilleen. Yrityslainat tai eksoottisten maiden velkakirjat ovatkin nostaneet suosiotaan, sillä niissä korko on parempi, mutta mukana saa luonnollisesti sitten enemmän sitä riskiä. Hyvinkin erilaisiin lainoihin voi sijoittaa helpoiten ETF: ien kautta. Pidä aina mielessä kirkkaana, millaista riskiä haluat/voit kantaa.

Raaka-aineet

Raaka-aineista löytyy paljon kiehtovia sijoituskohteita. Ihan parasta on, että niiden hinta yleensä vähät piittaa pörssien kehityksestä eli saat hyvin pienennettyä sijoituksiisi kohdistuvaa kokonaisriskiä. Raaka-aineiden hintaan vaikuttavat ihan omat tekijät, kuten niukkuus, sääolot, kulutustrendit, innovaatiot, poraus- ja kaivaustulokset jne. Raaka-aineissa löytyy muun muassa vehnää, kahvia, puuvillaa, öljyä, kumia, sähköä ja metalleja. Vaikka tulisi mikä talouskatastrofi, ihmisten on edelleen syötävä ja pukeuduttava. Taantuma toki vähentää kulutusta, mutta niukkuus tai muut tekijät voivat silti nostaa raaka-aineen hintaa.

Jokaiseen laajasti hajautettuun salkkuun kannattaisi siis harkita mukaan raaka-aineita. Ideoita sopivista kohteista voi saada ihan omasta arjestakin. Uutisissa kerrottiin juuri kahvipaketin hinnan mahdollisesti nousevan, koska kahvipapujen varastot ovat tyhjenemässä. Kehittyvissä maissa on päästy kahvin makuun. Bensapumpulla maksoin juuri ennätyshinnan tankillisesta ja poikkeuksellinen kuivuus Yhdysvalloissa on tuhonnut maissi- ja vehnäsatoja. Tällaisista havainnoista säästäjä voi saada sijoitusideoita. Raaka-aineisiin voi sijoittaa myös, jos uskoo niiden hinnan kääntyvän laskuun, joten mahdollisuuksia piisaa.

Kiinteä omaisuus

Mitä vahvemmin uskot laajamittaiseen finanssi – tai talouskriisiin lähivuosina, sitä suurempi osa varallisuudestasi kannattaa sijoittaa kiinteään omaisuuteen. Kiinteällä omaisuudella on ainakin joku pohjahinta ja Nokian osakkeen kaltaiset, lähes täydelliset varallisuuden menetykset ovat harvinaisia. Reaaliomaisuus on ja pysyy, kävi pankeille, valuutoille ja talouksille lähes mitä tahansa. Metsä on aina metsä, talo on talo ja kultaharkko takataskussa ei tarvitse paljoa välittää, mikä valuuttaa jää lopulta pystyyn.

Metsän ja maaomaisuuden tämänhetkisiä hintoja en lähde kommentoimaan. Historialliset kuvaajat kertovat metsän hinnan hyvästä kehityksestä ja jokainen tonttia haaveileva tietää maan olevan arvossaan.

Tyypillisin suomalaisten kiinteä omaisuus on asunto, sijoitus, jossa rahat ovat turvallisesti kasvaneet vuodesta toiseen samaan aikaan kun pörssi on heilunut kuin heikkomielinen ylös ja alas. Tältä osin käänne voi olla edessä. Hintoihin on tullut laskupaineita, kun myyntiajat ovat pidentyneet ja myyntiin tulevien asuntojen määrä on kasvanut. Vahvalta näyttänyt kamelin selkä näyttäisi painuvan notkolle, jos ei nyt ihan katkennut ole.  Muutaman kuukauden ajan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat ovat laskeneet edellisestä kuusta puolisen prosenttia.  On mielenkiintoista nähdä, herättääkö hintojen käänne uinuvat myyjät ja voitonmaksimoijat toimintaan, mikä voisi sysätä hintoja nopeampaan laskuun.  Myös odotettavissa oleva korkojen nousu on omiaan vähentämään asuntojen kysyntää.

Kriisiaikojen turvasatama, kulta paistattelee nyt vahvassa huomiossa. Kulta on noussut etenkin kesän jälkeen ja kolkuttelee huipputasojaan talouskriisien paljastuessa yksi kerrallaan ympäri maailmaa. Onko siis enää hyvä aika ostaa kultaa? Riippuu siitä, miten pessimistinen olet. Jos uskot, että kriiseille ei ole löytynyt järkevää ratkaisua ja epävarmuus lisääntyy heilutellen valuuttoja ja pörssejä, silloin kulta voi olla hyvä turvaa tuova lisä salkussasi. Kullan puolesta puhuu myös keskuspankkien rahankylvämistahti. Kulta suojaa inflaatiolta ja siksi sitä ostetaan nyt ja ehkä jatkossakin innolla, minkä pitäisi tukea hintakehitystä. Keskuspankit ja yksityiset raharikkaat Suomessa ja maailmalla haalivat nyt harkkoja haltuunsa. Jos näkemyksesi kuitenkin on, että muutaman vuoden sisällä taloudet ja yritykset porskuttavat kuopasta vauhdilla ylös, niin pörssiosakkeet lienevät kultaa vauhdikkaampi sijoituskohde.

Kulta- ETF: iä on monenlaisia ja niiden kautta pääsee helpolla kiinni kultaan sijoittamiseen. Kannattaa katsoa, että ETF: n kautta omistat oikeasti todellista kultaa eikä kyse ole mistään johdannaiskaupasta. Jos näkemyksesi maailman tilasta on synkkä, ei ole huono idea ostaa näppeihinsä ihan fyysistä kultaa (harkkoja, kolikoita), sillä historia kertoo tapauksista, joissa omistukset katoavat kriisien aikaan. Jos kultaomistuksiaan pankeista hakeville arabeille on ilmoitettu, ettei todellisia kultamääriä löydykään ja osa onkin otettava dollareina, niin en halua tietää mitä tapahtuisi, jos kaikki kulta -ETF: iin sijoittaneet haluaisivat saada kultansa näppeihinsä.

Tässä vähän katsausta siihen, mitä kaikkea sijoitusrintamalla kuplii. Tarkoitus on, että nekin jotka ovat toistaiseksi luottaneet pelkkiin osakkeisiin, saisivat pontta selvittää laajemmin mahdollisuuksiaan. Jokaiselle löytyy oma paketti, joka palvelee omia tarpeita. Oma strategiani on ollut siirtää omaisuutta vähän kiinteämpään muotoon, kuten asuntoon, maahan ja kultaan ja hajauttaa vielä ETF: ien avulla raaka-aineisiin. Osakkeista olen poiminut muutamia mielestäni mielenkiintoisia yrityksiä ja jatkanut ajallista hajauttamista ostojen osalta.

Voin nukkua yöni hyvin, sillä minun lastuni kelluu, tuli millainen myrsky vaan. Toivotan onnea sinunkin kelluntaasi ja voimia monen soutajan taktiikalle!

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Timo Ruokolainen7 Lokakuu, 2012

Hyvää perussettiä tämä artikkeli oli.

Itse vaan olen tällä hetkellä kahden omaisuusluokan hajauttaja. Pörssiosakket ja itse rakennettu talo. Talo velkavivulla kun ei ole mistään tähän ikään ehtinyt tällaista määrää rahaa haalia. Mutta se tässä omassa on hyvä puoli, että tätä voi vielä kehittää paljonkin omalla työllä. Pihassa paljon työtä ja yksi varastorakennus pihaan pitäisi nikkaroida. Lisää keksii kyllä jos mielenkiintoa riittää, iso tontti antaa siihen mahdollisuuden.

Jos jotakuta kiinnostaa, voi minun projektiin tutusta blogissani http://www.rakennusprojekti.fi

Mutta jos mennään takaisin sijoittamiseen niin varsinaisen sijoitusvarallisuus minulla on näittä paljon parjatuissa kotimaisissa osakkeissa. Kotimaisuus joiden kohdalla tietysti vähän häilyvä käsite kun esim. Nokian Renkaat on ikäänkuin sijoitus Venäjälle.

Mutta otan tietoisesti riskin siitä, että saattaa näiden arvo heilua alaskinpäin kovasti.

Raaka-aineet ei oikein kiinnosta. En osaa muodostaa mitään kuvaa siitä mitä niistä kannattaisi ostaa. Ja kun ne ei itsessään tuota sentin latia, niin niitä ei oikein ns. pitkään salkkuun raaski ostaa. Raaka-aineisiin sijoittaminen on aina hinnalla spekulointia.

Ja jos ostaa kultaa, niin on tosiaan syytä ostaa fyysistä ja pitää se omassa hallussa. Ja jos oikein pelkää niin rakennuttaa vielä bunkkerin ja ostaa rynkyn ja kuivamuonaa. Se, onko tuo sitten tarpeellista, sopii jokaisen itse pohtia.

En omista kultaa enkä ole aikeissa ostaa.

Ehkä ajan kaasu pohjassa seinään. Mutta enpä jaksa uskoa että kotimaan pörssimme yhtiöt vararikkoon menevät sankoin joukoin ja jos näin käy niin ehkä minun sijoitusvarallisuuteni tai sen menettäminen on silloin murheista pienin.

Kannattaa tietysti hajauttaa ja etenkin moneen omaisuusluokkaan jos sitä cäshiä on kertynyt reilusti. Mutta jos sitä on lähtenyt tyhjästä ja saa keskituloisen palkkaa, niin eipä tuossa nyt kovin isosti kannata murehtia että onko salkku oppikirjan mukaan hajautettu vai ei.

Jotenkin tuntuu että nyt on pakka senverran sekaisin muutenkin, että voi tapahtua ihan miten vaan vaikka hajauttaisi millä tavalla. Yksi asia itselle on selvä, käteisessä eurossa en ainakaan rahojani pitäisi. Eli johonkin ne on syytä sijoittaa, mutta ei kyllä mihinkään valtionlainoihinkaan. Eli osakkeet, maa, metsä, kiinteistöt ja ne raaka-aineet on parempi kuin käteinen eri muodoissaan tai korkotuotteissa. Poislukien yrityslainat, niistä sentään saa tuottoa.

AAA7 Lokakuu, 2012Kirsi:
“Valuuttoihin voi sijoittaa vaikka ETF:ien kautta.”Kuvailisitko tuota sijoitustapaa hieman lisää?

Ilmeisesti et tarkoita, että jos ostaa maailmanlaajuisesti sijoittavaa ETF:ää, vaikkapa Vanguardin Total World Stock Index ETF:ää (VT), niin sijoitus olisi jotenkin dollarisidonnainen. Dollari on vain noteerausvaluutta, mutta varsinaisesti kauppa käydään kunkin maan omassa valuutassa. Vai siis tarkoitatko, että maailmanlaajuisesti hajautetuilla ETF:llä saadaan suoja esim. dollarin tai euron heikkenemistä vastaan?

Eli kysyisin, miten valuuttoihin sijoitetaan ETF:ien kautta.

Itse keräilen putkiremonttirahastoa, joka tullee tarpeeseen ihan parin vuoden sisällä ja niinpä haluan pitää nämä säästöni mahdollisimman riskittöminä. En ole eurouskovainen ja siksipä tarkoituksenani on makuuttaa rahoja Nordnetin valuuttatileillä. Ja kun valuuttatilejä on useampia, saan niistä aikaiseksi jonkinlaisen hajautetun valuuttakorin. Ymmärtääkseni saan tuolla “valuuttakorilla” suojan euron inflaatiolta. Onko olemassa parempaa tapaa suojata lyhytaikaissäästöjä euron kriisiltä?

SGD8 Lokakuu, 2012Olen kiinnostunut myös valuuttatileistä, olisiko järkeä pitää osaa “puskurirahastosta” muutamassa eri valuutassa vaikka oman pankin valuuttatilillä?

Kirsi Salo9 Lokakuu, 2012Hei kaikille yhteisesti!
Valuutat nyt selvästi kiinnostavat ja se on hyvä. Uudenlaisia tasoja saatetaan nähdä eurolla ja dollarillakin suhteessa muuhun maailmaan, kun velkakriisejä yritetään taistella pois.Puhtaasti valuuttaan sijoittamista voit tosiaan tehdä Nordnetin talletustilienkin kautta. Saat talletussuojan ja vältyt hallinnointipalkkioilta. Valuutanvaihtokuluja tulee luonnollisestikin. Tarjolla olevat valuutat ovat SEK, NOK, DKK, USD ja CAD. Pitkäaikaiseksi ratkaisuksi se ei ehkä ole paras mahdollinen, koska tileille ei makseta korkoa. Näillä tileillä tuotto perustuu siihen, että euro heikkenee inflaation tai muun valuuttaa heikentävän shokin seurauksena. Jos näin käy, sijoitus on hyvä pitkäaikaisenakin.

Valuutta -ETF:T tarjoavat toisen helpon tavan ottaa näkemystä. Ne ovat siis oma tuoteryhmänsä ja valuuttojen kirjo on laaja. (AAA:n mainitsema esimerkki dollari –määräisestä globaalista ETF:stä ei suojaa euroriskiltä.) Valuutta -ETF:n arvo määräytyy sen valuutan arvon muutoksista, johon rahasto sijoittaa.

On hyvä pitää mielessä, että valuuttasuojauksella on aina kulunsa. Kun rahasi makaavat odottamassa valuuttojen muutoksia, menetät mahdollisuuden vaihtoehtoiseen tuottoon (toisaalta vältät hyvässä lykyssä myös riskin tappioista). Suojaukseen rakennetuista tuotteista, kuten futuureista ja ETF:istä, joudut maksamaan myös kuluja.
Jos näkemyksesi on vahva (tai et pysty kantamaan valuuttariskiä syystä tai toisesta) ja uskot valuuttojen lähtevän isompaan heiluntaan, voi olla järkevää kantaa nuo kulut.

Jos haluat sijoittaa tiettyyn valuuttaan JA toivot päälle vielä jotain tuloakin, yksi tapa on ostaa esimerkiksi kyseisen maan valtion/yritysten lainoja tai yritysten osakkeita. Myös rahastoista löytyy paljon valikoimaa, joissa on valuuttanäkemys mukana. Tarkista asia aina rahaston esitteestä.
Muista kuitenkin, että tälle saralle lähdettäessä kyse ei enää ole puhtaasta valuuttasijoituksesta. Sijoituksesi voi mennä myös ihan metsään, jos sijoituskohteenasi ollut yritys/velkakirja/rahasto floppaa, vaikka valuuttaennustuksesi olisikin loistavasti toteutunut. Toisaalta kohteen hyvä tuloskunto voi pelastaa sinut, jos valuuttanäkemyksesi olikin ihan susi.

Valuutoilla pelaaminen voi olla piensijoittajalle haastellista hommaa, mutta kohtuullinen hajauttaminen tässäkin asiassa on hyvä ottaa huomioon. Ei muuta kuin tutustumaan asiaan syvällisemmin!

Kirsi Salo15 Marraskuu, 2012Halusin jakaa vielä mielenkiintoisen ja tärkeän huomion raaka-aineisiin sijoittamisesta. ETF:t eivät pääse puhtaasti nauttimaan raaka-aineen hyvästä hintakehityksestä, koska ETF rakentuu jatkuvasti vaihtuvista futuureista.ETF:n hinta jää kauas raaka-aineen hinnannoususta ja voi olla tappiollinen sijoittajalle.
On siis oltava tarkkana.
Ongelma korostuu mitä pidempiaikaisesta sijoituksesta on kyse ja ETF sopii korkeintaan viikkojen tai kuukauden sijoitukseen. Raaka-aineisiin sijoittaminen onkin ongelmallista. Yksi harkinnan arvoinen tapa on etsiä aktiivisesti hoidettu, hyvän tuottohistorian omaava raaka-ainerahasto. Taitava ja aktiivinen salkunhoitaja voi luotsia futuurikauppojen välillä ja ottaa näkemystä ja siten selvitä voiton puolelle sijoituksissaan.Tai sitten voi sijoittaa raaka-ainepuolella kultaan tai hopeaan, joita voi haalia itselleen ihan fyysisestikin. Silloin ei tarvitse kärsiä futuurikaupan contango-ongelmista.

Tässä hyvä selostus ongelmasta.
http://seekingalpha.com/article/1003091-general-public-finally-realizes-commodities-etfs-are-terrible?source=email_macro_view&ifp=0

/Kirsi Salo

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.