Nordnet Blogi

Maailma kriisissä

Maailmassa asiat ovat nyt kyllä aika huonosti. Näin vaikka asiaa on jo hoettu muutamat vuodet, eivätkä pessimistiset näkemykset enää oikein myy uutisiakaan. Olemme turtuneet. Ongelmia on paitsi rahoitusmarkkinoilla myös reaalitaloudessa ja geopolitiikassa. Silti osakemarkkinat tekevät parhaillaan ennätyksiä. Mikä tätä kehitystä ajaa ja mihin se päätyy – siinä on tuhannen taalan kysymys.

Ukraina

Venäjä valloittaa Ukrainaa länsimaiden silmien edessä. Länsimaiset talouspakotteet purevat lähinnä omaan nilkkaan, Venäjän pyrkiessä yhä omavaraisemmaksi myös ruuan suhteen. Sitä paitsi venäläiset ovat tottunutta kriisikansaa: useimilla on maalla sukulaisia, joilta voi saada ruoka-apua. Toisilla on pläntti siirtolapuutarhaa pahan päivän varalle.

Eurooppa

Yli puolella Euroopan maista (15 kpl) on velkaa yli 70 prosenttia BKT:stä. Ennen finanssikriisiä niitä oli kolme (Italia, Belgia ja Kreikka). Euroalueen hulttiomaita yritetään yhteisen vastuun nimissä pitää pystyssä. Rakenteellisia muutoksia ei ole näköpiirissä, koska poliittista uskallusta sellaisten aikaan saamiseksi ei löydy.

Kaiken lisäksi EKP tutkii 130 pankin taseita savustaakseen huonot saatavat päivänvaloon. Niitä on löydettävä EKP:n uskottavuuden säilyttämiseksi. Ja markkinoilla sen uskottavuus alkaa olla koetuksella.

Kiina

Kiinalla on puolestaan velkaa 250 prosenttia sen BKT:sta, samalla kun sen ilmiömäistä 7,5 prosentin vuotuisen talouskasvun jatkumista on alettu kyseenalaistamaan.

Geopolitiikka

ISIS riehuu Irakissa. Palestina ja Israel ampuvat toisiaan taas raketeilla. Ebolaa ei ole saatu aisoihin Afrikassa. Yhdysvaltojen Fergusonissa mellakoidaan poliisien leikkiessä sotaa.

Liikalikviditeetti

Yhdysvaltojen keskuspankki ei enää tiedä elvyttääkö vai ei. Talous ei ole varsinaisesti ottanut vauhtia vielä, mutta liikalikviditeetti (keskuspankkien elvytystoimenpiteet) on johtanut siihen, että riskiä hinnoitellaan nyt rahoitusmarkkinoilla kauttaaltaan pieleen. Riskillisempien sijoituskohteiden tuotto-odotukset eivät eroa paljoakaan riskittömämpien sijoituskohteiden tuotto-odotuksista. Liikalikviditeetti on johtanut sijoituskohteiden ylikysyntään.

Viranomaiset kuvittelet markkinoiden pitävän elvytystoimenpiteistä, mutta markkinoilla ollaan yleisesti ja kasvavassa määrin enemmänkin huolestuneita: systeemissä on nyt rakenteellista vikaa.

Osakemarkkinat

Kaikkien näiden keskuspankkielvytysten lisäksi, osakemarkkinat jatkavat nousuaan kun liikalikviditeetista johtuvat olemattomat korkotuotot ajavat kyseiset sijoitusvarallisuudet sopivien (sitä mahdollistavien) mutkien kautta osakkeisiin. Tämän lisäksi, osakesalkut eivät koskaan ole olleet näin lainautettuja kuin nyt. Matalia tuotto-odotuksia pyritään nostamaan ottamalla velkaa salkkuihin.

Merkkejä yltiölikviditeetistä löytyy siis sieltä täältä, geopoliittinen ilmapiiri on erittäin rasittunut ja osakemarkkinoiden arvostustasot ovat kaikkien aikojen huipuissaan. Mikä sitten voisi katkaista tämän kehityksen, kun osakemarkkinoita ei näytä mikään liikuttavan?

Laukaisin?

Joidenkin mielestä öljyn hinnan nousu 150 dollariin tekisi tehtävän. Silloin Kiinan talouden kasvu hidastuisi kahdella prosentilla. Tämä saisi sikäläisen, Yhdysvaltojen vuoden 2006 sub-primea muistuttavan, asuntokuplan puhkeamaan. Mikä tahansa yllämainituista ongelmista voi kuitenkin eskaloitua kriisiksi asti. Toivokaamme että niin ei käy.

Toivokaamme myös, että länsimaat eivät keksi talouspakotteeksi öljyn oston kieltoa, maailman kolmanneksi suurimmalta tuottajalta. Venäjältä.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

1
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Hyviä huomioita, mutta Kiinan velkamäärästä puhutaan eri käsitteellä kuin Suomessa on totuttu. Kiinan 250% velka suhteessa bkt:hen sisältää myös yritysten velat, mitä ei ole mainittu! Samalla laskutavalla Japanin velkamäärä on yli 400 %. On sitä velkaa kyllä, mutta miten usa on sitten pystynyt heiltä lainaamaan 2000-luvulla yht. jopa useita biljoonia vai onko tilanne kääntynyt finanssikriisin jälkeen päälaelleen ja usa kasvattaa velkaansa ainoastaan muilta kuin Kiinalta saadulla rahalla?

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.