Nordnet Blogi

Maailman suurin keskuspankki umpikujassa

USAn keskuspankki Federal Reserve (Fed) on nostanut edellisen kerran korkoja kesäkuussa 2006. Ensi vuonna tästä tulee kuluneeksi jo 10 vuotta. Moni tänä päivänä Wall Streetilla tai Lontoon Cityssä työskentelevistä markkina-analyytikoista oli vielä koulun penkillä kun Fed edellisen kerran nosti Fed Funds korkoaan (ohjauskorko). Tämä on todella pitkä aika.

Vielä vuoden alussa mediassa esiintyneistä ekonomisteista suurin osa piti selvyytenä, että Fed aloittaa vihdoin koronnostot tämän vuoden aikana. Kiistelyä oli lähinnä siitä, alkavatko koronnostot keväällä, kesällä vai syksyllä. Mikäli joku vieras vielä vuosi sitten täräytti CNBC:llä Bloombergilla tai muulla johtavalla talouskanavalla, että Fed ei pysty nostamaan korkoja pitkiin aikoihin (tai kenties koskaan), leimattiin hänet yleensä talouslukutaidottomaksi. Näyttää kuitenkin, että nämä näkemykset alkavat tämän syksyn tapahtumien jälkeen saada enemmän kannatusta.

Vieläkö joku muistaa 2000-luvun alkuvuodet, jolloin Alan Greenspan oli Fedin johdossa? Greenspania syytettiin jatkuvasti – mielestäni täysin aiheesta – valtavien kuplien synnyttämisestä löysän rahapolitiikan avulla. ”Greenspan put” oli tuolloin markkinoiden eliksiiri, jota Wall Street janosi kuin uutta muotihuumetta. Greenspanin politiikka mahdollisti subrime-asuntolainakuplan syntymisen jälkiseurauksineen.

Herra Greenspan ei kuitenkaan koskaan laskenut Fed Funds korkoa alle 1 prosentin eivätkä matalien korkojen aikakudet koskaan kestäneet kovin pitkiä jaksoja – ainakaan nykypäivän mittakaavassa. Mielenkiintoista on sekin, että Greenspan on nykyisin yksi kuuluisimmista Fed-kriitikoista ja hän on toistuvasti varoitellut matalien korkojen synnyttämistä kuplista.

Greenspanin seuraajat, Ben Bernanke ja Janet Yellen ovat pitäneet Fed Funds-korkoa vuodesta 2006 lähtien 0-0.25 prosentissa (puhumattakaan määrällisestä elvytyksestä, mikä on tullut kaupan päälle). Tämä saa Alan Greenspanin toimet näyttämään huippukireältä rahapolitiikalta. Jos Greenspanin elvytykset saivat aikaan valtavia kuplia ja markkinavääristymiä, niin voi vain arvailla kuinka suuria kuplia maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki on saanut aikaan Bernanken ja Yellenin kipparoimana. Löysän rahapolitiikan seuraukset alkavat näkyä viiveellä vasta kun politiikka muuttuu kireään suuntaan.

Koko viime aikainen koronnostokeskustelu on hyvä laittaa perspektiivin. Mikäli nykyinen ohjauskorko nelinkertaistuisi, mikä on hyvin epätodennäköistä ja johtaisi todennäköisesti järisyttäviin seurauksiin, olisi ohjauskorko silti vain 1 prosenttia, mikä on historiallisesti katsottuna edelleen todella alhainen taso.

Aiheeseen liittyen, lue myös tämä:

Osakemarkkinat eivät kestä korkojen nousua

Uskon itse, että Fed Funds-korko ei tule enää koskaan nousemaan yli 1 prosentin… tai no ehkä voi siinä tapauksessa, jos inflaatio lähentelee Venäjän nykyisiä lukemia tai dollari menettää asemansa maailman reservivaluuttana ja keskuspankki joutuu koronnostoilla torjumaan valuuttapakoa.

Rohkeimmatkin ennusteet lähivuosien koronnostoista ovat olleet muutaman prosentin kymmenyksen luokkaa. Tätä on pidetty lähinnä vain symbolisena koronnostona. Ikään kuin osoituksena siitä, että USAn elvytys on ollut menestystarina ja talous olisi viimeinkin valmis ”selviytymään omillaan”. Tästä kaikesta herää kuitenkin kysymys, että miksi edes pienen symbolisen koronnoston tekeminen on niin valtavan vaikeaa. Vastauksena on useimmiten uskoteltu sitä, että talous on edelleen ”hauras” ja keskuspankki tarvitsee lisää ”todisteita” talouskasvun elpymisestä.

Mitä nämä lisätodisteet voisivat olla? Työttömyysaste on jo nyt todella alhainen, eikä parantamisen varaa juuri löydy. Muut työmarkkinoiden tilaa kuvaavat indikaattorit tuskin tulevat paranemaan. Työllisyysaste on heikointa sitten 70-luvun ja trendi on koko ajan jatkunut huonompaan suuntaan. Palkkakehitys ei alhaisesta työttömyysasteesta huolimatta näytä lupaavalta (tämä artikkeli havainnollistaa, kuinka heikkoa palkkakehitys todellisuudessa on). USAn ongelmana on, että uudet työpaikat ovat syntyneet pääasiassa matalapalkka-aloille, kun taas paremmin palkatut teollisuustyöpaikat ovat vähentyneet. Tämä takia keskimääräinen tulotaso on laskupaineessa, eikä rahapolitiikalla tähän juuri pysty vaikuttamaan. Lisäksi näyttää siltä, että ainoa keino saada inflaatiota korkeammaksi olisi halpa dollari. Tällöin tuontihinnat nousisivat ja raaka-aineiden hintoihin tulisi nousupainetta. Korkojen nousu vaikuttaisi kuitenkin täysin päinvastaisesti dollarin arvon ja sitä kautta inflaatiotavoitteiden kannalta.

Näkisin, että USAn talousdata on jo nyt niin vahvaa kuin se näissä olosuhteissa voi olla. Tilanne tuskin tulee merkittävästi paranemaan tämän tai ensi vuoden puolella (tässä videossa asia hyvin perusteltu), joten mitä ”lisätodisteita” koronnosto enää vaatii? Nyt olisi todennäköisesti paras hetki tehdä symbolinen koronnosto, jos se ylipäätään joskus aiotaan tehdä.

Syy Fedin avomarkkinakomitean syyskuun päätökselle olla nostamatta korkoa ei liitynytkään kotimaan talousdataan, vaan ”epävakauteen kansainvälisillä finanssimarkkinoilla”. Tämä on tietääkseni ainutlaatuinen perustelu, sillä ainakin virallisesti Fedin pitäisi keskittyä ainoastaan kaksoismandaattinsa (kotimaan inflaatio ja työllisyyskehitys) hoitamiseen.

Jos kerran Fedin politiikkaa ohjaa nykyisin kotimarkkinakehityksen sijaan kansainvälisten finanssimarkkinoiden vakaus (lähinnä Kiina ja kehittyvät markkinat), niin tilanne näyttää synkältä koronnosto-odotusten kannalta. Jos Fed on ainoa suuri keskuspankki, joka nostaa korkoja, tulee tämä vahvistamaan dollaria entisestään ja samalla lisäämään valuuttamarkkinoiden epävakautta. Syyskuun korkopäätös osoitti sen, että Fed ei tähän halua lähteä.

Lue myös nämä aiheeseen liittyvät kirjoitukseni:

Varo kehittyviä markkinoita!

Miksi dollari vahvistuu?

Vahvistuva dollari ja siihen liittyvät riskit

Näkisin, että Fedin tämänhetkisen politiikan mukaisesti koronnosto olisi mahdollista ainoastaan teoreettisessa tilanteessa, jossa ensinnäkin USAn talousdata säilyy nykyisellään ja toiseksi kaikki maailman suuret keskuspankit yhdenmukaistavat rahapolitiikkansa, eli kaikki alkaisivat samaan aikaan kiristämään rahahanoja. Tällöin voitaisiin kenties välttyä dollarin liialliselta vahvistumiselta.  En kuitenkaan näe että tämä skenaario voisi onnistua ilman vakavia seurauksia.

Luulen, että pikkuhiljaa alkaa käydä yhä selvemmäksi se, että keskuspankkien vuosia kestäneelle löysälle rahapolitiikalle – joka tapahtuu ensimmäistä kertaa globaalissa mittakaavassa – ei ole olemassa luonnollista päätöstä. Valuuttasodat alkoivat Fedin päätöksestä aloittaa massiiviset elvytysoperaatiot. Valuuttasodat eivät taida olla vielä lähelläkään loppuaan.

 

**********************************

Seuraa Twitterissä : @timotikkala

Vieraile myös kotisivullani timotikkala.com

 

 

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

10
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Oli hyvä ja ajankohtainen kirjoitus, kiitos siitä. Miten luulet euro/dollari arvon muuttuvan ? Mites öljyn hinta jatkossa ?
Nimetön
Nimetön
Luulen että USD/EUR pari tulee kehittymään vähän kuin nyrkkeilyottelu, jossa molemmat iskevät toisiaan vuorotellen. Loppujen lopuksi uskoisin dollarin kuitenkin olevan vahvempi, koska sijoittajien riskinottohalukkuus on laskemassa ja näin ollen maailman suosituimman turvasataman – USAn valtiolainojen kysyntä nousee. En usko öljyn hinnan toipuvan vielä vähään aikaan. Vahva dollari on myrkkyä öljylle.
Nimetön
Nimetön
Kiitos erinomaisesta kirjoituksesta!Näkemyksesi, tai pelkkä mututuntmasi Kiinan taloustilanteesta ja sen todellisesta vaikutuksesta maailmantalouteen olisi todella kiinnostava kuulla.
Nimetön
Nimetön
Kiitos. Kiina on pitkällä tähtäimellä menestystarina. Näin uskon. Seuraavan parin vuoden tähtäimellä näyttää kuitenkin todella synkältä. Koko pankkisektori on niin pahasti kuralla ettei siitä uskoakseni pienellä korjauksella selviä. Ongelmaluottoja on niin paljon että tilanne voi eskaloitua jos kasvu hidastuu liikaa. Epäsuoria vaikutuksia länsimaihin tulisi tässä tapauksessa varmasti olemaan mutta vaikea sanoa minkälaisia.
Nimetön
Nimetön
Mielestäni FED toimi täysin mandaattinsa mukaisesti, inflaatio on alle tavoitteen ja mahdolliset maailmantalouden ongelmat laskisivat sitä entisestään -> ei syytä nostaa korkoja -> FED ei nostanut korkoja. Puheet maailmantaloudesta selittyvät sillä että maailmantalous vaikuttaa inflaatioon, jos tuotteiden kysyntä maailmalla laskee niin tuotteiden hinnat laskevat -> inflaatio laskee.
Nimetön
Nimetön
Samaa mielta kanssasi inflaatiomandaatin osalta. Tyollisyysdatan kohdalla tilanne on mutkikkaampi. Esim. keskuspankin tarkkasti seuraamat indikaattorit tyottomyysaste ja JOLTS-raportti (Job openings and Labor Turnover Survey) ovat jo niin vahvoja, etta tyollisyysmandaatin puolesta heidan olisi jo aikaisemmin tana vuonna mielestani pitanyt nostaa korkoja. Se, etta Fed nostaa kansainvalisen kehityksen hyvin keskeisesti esille lausunnoissaan on kasittaakseni todella harvinaista ja yllattavaa. Lieneeko IMF:n viime aikaisilla lausunnoilla ollut osuutta asiaan? http://www.reuters.com/article/2015/09/05/us-g20-imf-fed-idUSKCN0R50PE20150905
Nimetön
Nimetön
Niin. Tämän perusteella näyttää siltä siis että inflaatiota ei saada käyntiin korkoja laskemalla. Ehkäpä syy on globaali talouden suhdanne, joka pitää hyödykkeiden hinnat väkisin alhaalla. Ennen ehkä toimi paremmin kun muut maat olivat taloudellisesti paljon pienempiä. Kääntäen voisi arvella että inflaatio lähtee juoksemaan heti kun korkoja nostetaan ja rahoituskulut lisätään hyödykkeiden hintoihin kehittyvien markkinoiden toimesta 🙂
Nimetön
Nimetön
Uskon että lyhyellä aikavälillä ainoa keino saada inflaatio korkeammalle on halpa dollari. Sen saavuttaminen puolestaan on näinä aikoina todella haastavaa.
Nimetön
Nimetön
Olen samaa mieltä että työllisyysdata antaisi nostaa korkoja, mutta uskon että työllisyysdata voi ainoastaan laskea korkoja, eli että eivät nosta korkoja saadakseen korkeamman työttömyyden. (Koska siinä missä inflaation suhteen sekä liian korkeasta että liian matalasta on haittaa, niin matala työttömyys on pelkästään hyvä asia).
Nimetön
Nimetön
Nythän on taas näkyvissä että USA-hallituksella oleva velkalimiitti on täyttymässä. Se on fakta keskuspankillekin, vaikka asia olisi hallituksen verojen korotus / kulujen pudotus. Että rahaa saa lainaksi ilman korkoa on luonnotonta, että valtio velkaantuu limiitin lähestymisestä huolimatta on … katastrofaalista härkäpäisyyttä ? Odotetaanko että korot nousevat kun hallituksen luottoluokitus laskee ?

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.