Siirry pääsisältöön

Maksa vähemmän, niin saat enemmän

Martin Paasi

Juttu on alun perin julkaistu 18.4.2014, mutta edelleen ajankohtainen. Klassikko nro 1.

Monet meistä haluavat pitää hyvää huolta kovalla työllä ja pitkäjänteisellä säästämisellä kerätyistä varoistamme. Hyvät tuotteet ja palvelut ovat yleensä kalliita. Siksi on ymmärrettävää, että saatamme hyväksyä korkeita kuluja myös sijoituspalveluista. Ajattelemme, että rahat ovat siten hyvissä käsissä. Hyvästä tuotteesta kannattaa maksaa, koska se antaa konkreettista hyötyä. Se kestää ehkä pidempään, sillä on paremmat ominaisuudet ja se tuntuu paremmalta. Hyvä asianajaja puolestaan on kuin hyvä gladiaattori, se voittaa ottelun puolestasi. Sijoituspalvelut ovat kuitenkin eri juttu. Sijoittamisen ensisijainen tarkoitus – tiettyä viihdeaspektia lukuun ottamatta – on tuottaa enemmän omaisuutta. Siinä kulut syövät tuottoa.

Markkinat ovat yhtä kuin me

Alla olevassa esimerkissä (John C. Boglen kirjasta) katkoviivalla on merkitty markkinoiden pitkän aikavälin keskimääräinen vuotuinen tuotto. Sinisellä käyrällä on kuvattu kaikki kyseisillä markkinoilla ja aikajaksolla olleiden sijoittajien saamat bruttotuotot suhteessa markkinoiden keskituottoon. Eli useimmat (sininen käyrä  on korkeimmillaan) ovat saaneet sijoituksillensa saman, tai lähes saman, tuoton kun markkinat keskimäärin. Kuvaajassa huomattavasti harvempi (käyrä laskee oikealle ja vasemmalle) on saanut sijoituksillensa prosenttiyksikön verran huonompaa/ parempaa keskimääräistä vuotuista tuottoa ja vielä harvemmalla tuotto on poikennut markkinoiden keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta kahden prosenttiyksikön verran.

Tuottojakauma-kuvaaja IIIa2

Ennen erinäisiä kuluja todellisuus tosiaan näyttää tältä, koska esimerkiksi osakemarkkinoiden olemassaolo ei itsessään tuota mitään. Kaikki eivät voi voittaa suhteessa markkinoiden keskimääräiseen tuottoon. Se on nollasummapeliä. Jos joku on tehnyt hyvän kaupan, jonkun toisen on ollut pakko tehdä huono kauppa. Näin ollen ”puntit” jakautuvat aina tasan niiden kesken, jotka ovat saaneet parempaa ja huonompaa tuottoa kuin markkinat keskimäärin. Kaikki sijoittajat voivat toki keskimäärin saada positiivista tai negatiivista tuottoa. Jos markkinat esimerkiksi nousevat vuoden aikana 20 prosenttia, suurin osa sijoittajista on saanut positiivista tuottoa. Mutta kaikki eivät voi keskimäärin olla parempia kuin kaikki muut.

Gordon Gekkoa lainatakseni: “It’s not a question of enough, pal. It’s a zero-sum game. Somebody wins, somebody loses. Money itself isn’t lost or made, it’s simply, uh, transferred from one perception to another. Like magic.”

Mitä merkitystä tällaisella huomiolla sitten on?

Jos esimerkkiin lisätään sijoittajien maksamat kulut, koko perinteisen kirkonkellon muotoinen, sijoittajista koostuva jakauma siirtyy vasemmalle (katso kuvaaja alla). Nyt puntit eivät enää olekaan tasan. Enemmistö sijoittajista häviää markkinoiden keskimääräiselle tuotolle, kun sijoitukseen liittyvät kulut lisätään esimerkkiin. Prosentin vuotuiset kulut siirtävät kirkonkelloa prosentin edestä vasemmalle. Mitä korkeammat keskimääräiset kulut, sitä kauemmas sijoittajien tuottojakauma siirtyy markkinatuotosta. Kulut syövät tuottoa.

Tuottojakauma-kuvaaja IIIb2

Sijoittajan kulut saattavat helposti nousta kahteen prosenttiin vuodessa. Ja kulujen vaikutus kasvaa korkoa korolle. Jos osakemarkkinoiden keskimääräinen vuotuinen tuotto on 7,5 prosenttia (esimerkiksi Jeremy Siegel arvioi viimeisen 200 vuoden vuotuisen osakemarkkinatuoton seitsemään prosenttiin), kahden prosentin vuotuiset kulut syövät kymmenessä vuodessa kolmanneksen tuotoista. Saat siis vain 71 prosentin nettotuoton kuluttoman 106 prosentin tuoton sijaan.  Kolmenkymmenen vuoden eläkesijoituksessa kulut ovat jo syöneet puolet sinulle kuuluvasta tuotosta.

Mitä asialle sitten voi tehdä?

Sijoitat sitten millä tyylillä tahansa, sinun kannattaa minimoida kulut. Pienikin säästö merkitsee paljon pitkässä juoksussa. Jos olet rahastosijoittaja, valitse kahdesta rahastosta halvempi ja tinkaa varsinkin merkintäpalkkio pois. Jos olet aktiivinen kaupankävijä, valitse halvin osakevälittäjä. Mikäli rakastat yhtiöiden tilinpäätöksiä, lue ne vielä kertaalleen ja tee sijoituspäätöksiä vieläkin harvemmin. Turha kaupankäynti synnyttää vain kuluja ja syö sijoitustyylisi tuotot. Jos pidät strukturoiduista tuotteista, kuten esimerkiksi indeksilainoista, tee sellainen itse. Älä maksa korkeita vuotuisia piilokuluja (ESMAn raportti, s.21-22) jollekin pankille, vaan sijoita pääomasi riskittömään korkotuotteeseen ja osta sen tuotolla indeksin osto-optioita.

Ei sijoituskuluissa säästäminen sen vaikeampaa ole. Jostain syystä monet ammattilaiset vain haluavat sinun kuvittelevan, että menestyksekäs sijoittaminen on vaikeaa, ja  siksi kallista.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy. Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Subscribe
Lähetä minulle ilmoituksia:
guest
14 Kommenttia
uusin
vanhin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
23.02.2017 09:14

Kiitos silmiä avaavasta kirjoituksesta. Pakkaan kamani ja poistun nordnetistä halvemmille apajille.

Nimetön
Nimetön
22.02.2017 16:36

Paras aloittaa oman pesän siivoamisella ja tarkastaa nordnetin ola hinnoittelu osakekaupassa.

Nimetön
Nimetön
21.02.2017 18:45

Onneksi Martin jaksaa taas muistuttaa kulujen minimoimisen tärkeydestä. Jos käyt osakekauppaa Nordnet ei todellakaan ole hyvä valinta. Todella korkeat kulut verrattuna kilpailijoihin. Esimerkiksi Degiro, Lynx, IB parempia vaihtoehtoja osakekaupankäyntiin.
Nordnet on hyvä jos ostat ainoastaan superrahastoja tai ETF säästelet.

Nimetön
Nimetön
17.02.2017 16:38

Hei,
Jos kaikilla riittää 15€ sijoittamiseen niin kai sul riittää 15 minsaa kirjottaa uus teksti?

Nimetön
Nimetön
17.02.2017 05:05

Hei, Olen tässä viimeisen parin vuoden ajan ruvennut seuraamaan omaa portfolioani paljon tarkemmin. Vaatimaton salkkuni on peruja ajalta, kun vanhempani ovat laittaneet säästöjä tiettyihin rahastoihin. Ymmärrän täysin kulurakenteet, ja NN:n blogia ja rahapodeja kuunnellessani (ja muutenkin) ymmärrän kyllä, kuinka paljon kulut syövät koko tuotosta. Minulla on salkussa parit rahastot, joissa on suht korkeat kulut, mutten ole vielä viitsinyt vaihtaa, kahdestakin syystä: 1. Myynnistä koituneet verot, 2. rahastot ovat kuluista huolimatta voittaneet vertailuindeksinsä melko tasaisella tahdilla, ei tietenkään aina. En ole myöskään löytänyt vastaavanlaisia rahastoja matalammalla kulurakenteella. Onko mielipiteitä, kannattaisiko silti vaihtaa? Tiedän, että pitkässä juoksusussa tällaisten aktiivisten rahastojen korkeine kuluineen… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
16.02.2017 15:24

“Jos olet aktiivinen kaupankävijä, valitse halvin osakevälittäjä. Mikäli rakastat yhtiöiden tilinpäätöksiä, lue ne vielä kertaalleen ja tee sijoituspäätöksiä vieläkin harvemmin. Turha kaupankäynti synnyttää vain kuluja ja syö sijoitustyylisi tuotot.” En tiedä mitä turhalla kaupankäynnillä täsmälleen tarkoitetaan, mutta miksi sijoituspäätöksiä pitäisi tehdä harvemmin? Ainakin jos on Nordean asiakkaana ja tekee alle 700€ kauppoja Suomen pörssissä noteerattuihin yrityksiin, niin voit jakaa tuon 700€ vaikka sataan osaan ja välityspalkkio on silti sama ja edullisempi kuin NN:llä. Sama sitten ulkomaan pörsseihin, mutta esim. jenkkeihin NN:llä vaadittaisiin 1500€ summa kertasijoituksena että hinta olisi sama kuin Nordealla, vaikka Nordea silti mahdollistaa sijoituksen jakamisen useampiin osiin ilman… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
16.02.2017 19:57

Nordea tulee kalliimmaksi ulkomaanpörsseissä(kin) kuin nordnet. Nordeassa velotetaan pankkitilistä ja nettipankkitunnuksista molemmista erikseen, valuutanvaihtokustannukset kalliimmat, valuuttatili ei voi olla arvo-osuustilin vastatilinä joten maksat ulkomaan osingoista valuutanvaihdon euroiksi ja taas takaisin jos sijoitat uudestaan jne.
Nordeassa on myös onneton asiakaspalvelu jolta ei tahdo saada oikeita vastauksia kysymyksiin, eivät tiedä eivätkä ota selvää miten pankissa toimitaan.
Meinasin itsekin vaihtaa nordnetilta nordeaan mutta tulin sitten järkiini kun kävin ynnäilemään kustannuksia. Lisäksi huomasin että omat hölmöilyt (ostan juuri ennen kuin kurssi romahtaa) kaupankäynnissä tulevat paljon kalliimmiksi kuin välityspalkkiot…

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
17.02.2017 16:33

Ostan kahta eri osaketta/ETF:fää Pohjois-Amerikasta tai Euroopasta kuukausittain, molempia 1000 eurolla. Nordeassa kulut molemmasta kaupasta ovat 8 euroa/kauppa, Nordenetissä olisi yli kaksinkertainen summa. Nordeassa ei veloiteta valuutanvaihdosta ei-euromääräisessä osakekaupassa. Myöskään pientä maksua tilistä en pidä pahana, koska käyttötilin tarvitset joka tapauksessa, eikä Nordnet sovellu siihen. Käytän Nordnetissä ainoastaan ilmaista ETF-kuukausisäästöä, muuten kustannussyistä Nordeaa. Olen myös saanut aina ripeää asiakaspalvelua tarvittaessa.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
21.02.2017 10:41

Tuohon avainasiakkaaksi pääsemiseen ei paljon tarvitse resursseja uhrata, jolloin nettipankkitunnuksista ja pankkitilistä ei veloiteta mitään. Lisäksi asuntolaina oli ylivoimaisesti halvin itselle Nordeasta, eli win-win tilanne itselle.

Nimetön
Nimetön
21.01.2015 17:00

Miten toimia,haluaisin säästää “sillointällöin” lapsenlapselleni esim.sijoitusrahastoon/mikä muu soviva tapa?Tiedot säästöistä jäisivät minulle ja “ehkä” toiselle henkilölle?Miten seurata kehitystä ym. Onko kuluton?Miten saada asioida s-postilla Nornet neuvojien kanssa.Mitä maksaa minuutti 0202…puhelimeen?Kiitos etukäteen!

Nimetön
Nimetön
08.04.2014 20:38

Hienosti konkretisoitu tässä jutussa kulujen merkitys. Kiitos.

Nimetön
Nimetön
09.04.2014 13:44

Kiitos kommentista, mukava kuulla.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
16.02.2017 17:12

Martin,

Sinun pitäisi siirtyä töihin Avanzaan, muiden maiden Nordnetiin tai takaisin Seligsonille. Kykysi menevät hukkaan kalliissa Suomen Nordnetissä.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
16.02.2017 20:48

Onko nordnetissa keksitty aikakone kun 2017 julkaistuun blokiin kommentoidaan vuonna 2014?
Tästä tahtoisin kuulla enemmän seuraavassa rahapodissa, paitsi jos aikakone on vienyt teidät jo eläkkeelle?

© 2024 Nordnet Bank AB.
Nordnet | Yliopistonkatu 5, 3. krs | FI-00100 Helsinki