Nordnet Blogi

Miellyttävä osinkokevät edessä

Odotettua parempi tulos- ja osinkokausi on siirtymässä historian aikakirjoihin. Pörssiyhtiöidemme maailmanlaajuinen toiminta on ollut merkittävä etu, kun kotimarkkinamme ovat kärsineet sitkeästä taloudellisesta lamasta jo finanssikriisin vuodesta 2008 lähtien. Käytännössä kaikki vähänkin tärkeämmät pörssiyhtiöt ovat jo kertoneet viime vuoden saavutuksistaan, joskin muutamalta pienyhtiöltä tilivuoden 2015 tiedot vielä puuttuvat. Niiden vaikutus alla olevan taulukon lukuihin on kuitenkin varsin marginaalinen. Biotie Therapies, Cleantech, Componenta, FIT Biotech, Kotipizza, Savo-Solar, Soprano ja Tecnotree eivät ole vielä paljastaneet kaikkia lukujaan viime vuodelta. Niistä ainoa potentiaalinen osingonmaksaja lienee Kotipizza.

Vaikka tilivuoden kokonaissaldo on positiivinen, taulukosta ilmenee myös sen synkkä puoli. Jo vuodesta 2008 alkaen kotimaisten pörssiyhtiöiden liikevaihtoluvut ovat olleet pääasiassa laskusuunnassa eikä tämä ikävä kehitys katkennut myöskään viime vuonna. Näin ollen on suorastaan ihme, että yhtiöt pystyivät tekemään aivan kohtuullisia tuloksia. Selitys on luonnollisesti ankara kustannusjahti. Ilmeisesti yhtiöiden kulurakenne on ollut takavuosina erittäin raskas, koska tulosta on nyt syntynyt paljon alhaisemmalla myynnillä.

Alla oleviin tilinpäätös- ja osinkolukuihin on otettu mukaan vain kotimaiset pörssiyhtiöt. Pörssilistalla on tällä hetkellä kotimaisten yritysten lisäksi viisi ruotsalaista yritystä, joilla on vain toissijainen pörssinoteeraus Helsingissä kaupankäynnin painopisteen ollessa Tukholmassa. Ruotsalaisyhtiöistä tärkeimmät ovat Nordea, SSAB ja TeliaSonera.

Kotimaisten pörssiyhtiöiden avainlukuja, miljoonaa euroa

Tilikausi

Liikevaihto *)

Liikevoitto *)

Raportoitu nettotulos

Osingonjako

2008

188.144

12.119

8.354

5.560

2009

151.798

5.381

2.882

6.362

2010

164.284

11.223

9.702

6.667

2011

173.077

7.894

5.856

6.329

2012

171.792

4.811

2.175

5.784

2013

150.464

7.890

6.402

7.200

2014

141.800

9.139

12.309

6.665

2015

140.020

11.226

15.908

8.072

*) Pl. rahoitusala

Tulosraportoinnissa kirjavuutta

Kansainvälinen tilinpäätösstandardi IFRS vaikeuttaa tuntuvasti pitkän aikavälin kehityksen seurantaa tilinpäätösluvuista. Mikäli yhtiö luopuu joistakin liiketoiminnoista, nämä käsitellään ”lopetettuina toimintoina” ja voidaan käytännössä ”unohtaa” eli poistaa tilastoista. Näin ollen esimerkiksi matkapuhelintoiminnan jättitappiot ovat Nokialle enää ilmeisesti vain pahaa unta, koska niitä ei enää muistella. Nehän eivät enää kuulu ”jatkuviin toimintoihin”.

Ajatuksena on tehdä tilinpäätösvuoden ja edellisen vertailuvuoden luvut keskenään vertailukelpoisiksi. Samalla kuitenkin aikaisempien vuosien lukuja muutetaan jatkuvasti jälkikäteen. Pitkän aikavälin taloudellinen kehitys hämärtyy senkin takia, että yleensä liiketoiminnasta luovutaan heikon kannattavuuden vuoksi. Jälkikäteen ”oikaistut” luvut antavat siten useimmiten kaunistellun kuvan todellisuudesta.

Toinen ongelma liittyy kertaluonteisiin eriin. Taloudellisesti vahvoilla yrityksillä kuten Koneella ja Orionilla ei ole ilmeisesti mitään tarvetta kaunistella tilinpäätöstään erittelemällä näitä kertaluonteisia eri, jotka yleensä ovat kuluja eikä tuottoja. Mitä heikommin yhtiö menestyy, sitä suurempi tarve sillä näyttää olevan löytää kertaluonteisiksi määriteltyjä eriä. Näin yrityksen johto halunnee todistaa, että tulos olikin raportoitua parempi. Usein kuitenkin tällaisilla satunnaisilla erillä on taipumus toistua vuodesta toiseen, joten kertaluonteisuutta voi kyllä usein kyseenalaistaa. Ne saattavat olla todellisia liiketoiminnan harjoittamiseen kuuluvia kuluja. Poikkeuksena ovat lähinnä alaskirjaukset, joilla ei ole vaikutusta kassavirtaan, mutta jotka kylläkin osoittavat, että jossain vaiheessa on tehty epäonnistuneita investointeja tai ylihintaisia yritysostoja.

Yhtiöiden käytäntö on varsin kirjava kertaerien osalta. Ulkopuolisen analyytikon on lähes mahdotonta selvittää luotettavasti, mikä on todellinen operatiivinen tulos. Lisäksi pitäisi pystyä tekemään tarvittavat vero-oikaisut. Tästä syystä käytämme itse nettovoittokäsitteenä yhtiöitten raportoima tilikauden tulos, johon sisältyy myös satunnaisluontoisia tuottoja ja kuluja. Yritystasolla raportoitu tulos saattaa joskus antaa harhaanjohtavan kuvan todellisesta kannattavuudesta, mutta yhteenlaskettuina niiden antama kuva lienee melko luotettava, sillä kertaluonteisten kulujen ja tuottojen vaikutus pitkälti nollaantuu makrotasolla.

Vuosien 2014 ja 2015 tilinpäätöksissä on kuitenkin yksi poikkeuksellisen suuri kertaerä, joka on syytä pitää mielessä raportoituja nettovoittoja tarkastellessa. Kyseessä ovat Fortumin saamat sähkönsiirtotoiminnan myyntivoitot, jotka olivat noin 1,9 miljardia euroa vuonna 2014 ja 4,3 miljardia vuonna 2015.

Viime vuonna kotimaiset pörssiyhtiöt (pl. rahoitusala) myivät tuotteita ja palveluja 140 miljardin euron arvosta. Luku on samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, mutta peräti neljänneksen pienempi kuin vuonna 2008. Sekä liikevoitto että etenkin raportoitu tilikauden tulos kehittyivät myönteisesti, osittain Fortumin ansiosta. Voi pitää pörssiyhtiöiden keskimääräisen kannattavuuden näinkin selvää paranemista jopa hieman yllättävänä. Yritysten antama tulosohjeistus vuodelle 2016 on toistaiseksi hyvin karkea. Näyttää kuitenkin siltä, että lievästi nousujohteinen tuloskehitys voisi jatkua edelleen.

Pörssiyhtiöiden kirjanpidolliset omat pääomat ovat myös kasvaneet. On mielenkiintoista havaita kuinka yksiselitteisesti tasaisesti nouseva osakekohtainen oma pääoma korreloi nousuvoittoisen kurssikehityksen kanssa ja päinvastoin. Kotimaisten pörssiyhtiöiden tasesubstanssi oli vuoden 2015 lopussa 92,8 miljardia euroa. Vastaava luku vuotta aiemmin oli 82,9 miljardia.

Viime vuoden lopussa kotimaisten pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu markkina-arvo oli 181 miljardia euroa. P/B-luku, toisin sanoen markkina-arvon ja tasesubstanssin välinen suhde, oli keskimäärin runsaat 1,9. Tämän luvun perusteella on vaikea ymmärtää julkisuudessa esitettyjä mielipiteitä pörssikurssien korkeudesta. Toki pörssissä on runsaasti kriisiyhtiöitä, joiden arvostus on näennäisesti mutta täysin oikeutetusti matala. Mikäli yhtiö polttaa omaa pääomaansa vuodesta toiseen, ei sen osakkeista kannata maksaa kovin paljoa.

Lähes kaikki pörssiyhtiöt ilmaisevat kannattavuutensa ensisijaisesti liikevoittotasolla, koska harkinnanvaraisten erien merkitys on jonkin verran pienempi kuin tilikauden tuloksessa. Liiketulos suhteessa liikevaihtoon on puolestaan kelpo mittari suhteellisesta kannattavuudesta. Kotimaisten pörssiyhtiöiden liikevoitto (pl. rahoitusala) kasvoi viime vuonna 11,2 miljardiin euroon edellisvuoden 9,1 miljardista. Keskimääräinen liikevoittomarginaali koheni siten jo neljäntenä perättäisenä vuonna. Viime vuonna liikevoittoprosentti nousi noin 6,5 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Yhtiökohtaiset erot ovat luonnollisesti huomattavat.

Osakesäästäjän sadonkorjuu keväällä

Vuoden 2016 alusta osinkojen ja muiden pääomatulojen verotusta kiristettiin jälleen kerran, kuten monta kertaa edellistenkin vuosien aikana. Pääomatulojen verotus näyttää olevan kiitollinen mielenkiinnon kohde asiantuntemattomille populisteille. Nyt ylemmän progressiokynnyksen (30.000 euroa) ylittävien pääomatulojen veroprosentti on 34 edellisen vuoden 33 prosentin asemesta. Tätä kompensoi kuitenkin monet myönteiset osinkoehdotukset. On äärettömän harvinaista, että yhtiökokous poikkeaisi hallituksen osinkoehdotuksesta, joten näitä ehdotuksia voi pitää myös lopullisesti toteutuvina osinkoina.

Kotimaisten pörssiyhtiöiden osingonjako tilikaudelta nousee lähes 8,1 miljardiin euroon. Lisäystä edellisen vuoden 6,7 miljardista on melkoisesti, mutta merkittävä osa siitä (yli puoli miljardia euroa) johtuu siitä, että Nokia maksaa nyt osinkoa myös Alcatel Lucentin entisille osakkeenomistajille. Muutenkin huomattava osa kotimaisten pörssiyhtiöiden osingoista valuu ulkomaille, sillä karkeasti puolet niiden osakkeista on ulkomaisessa omistuksessa.

Osinkosumman suurehko kasvu ei merkitse vastaavansuuruista osinkotulojen keskimääräistä lisäystä vanhan osakkeenomistajan kannalta, sillä osinkoon oikeutettujen osakkeiden lukumäärää kasvattavat joka vuosi henkilöstölle maksettavat osakepalkkiot ja muut ulkopuolisille suunnatut osakeannit. Osakkeiden lukumäärän kasvusta huolimatta ei vieläkään ylletty ennätysvuoden 2007 osinkosumman, joka oli 8,9 miljardia euroa.

Jonkin verran osinkosummaa kasvattaa myös pörssiyhtiöiden lukumäärän kasvu. First North -yhtiöt mukaan luettuina pörssiyhtiöitä oli viime vuoden lopussa 144 eli yksitoista enemmän kuin vuotta aiemmin.

Niistä 125 yhtiöstä, jotka ovat julkistaneet tilivuoden 2015 osinkoehdotuksensa ja joilla on vertailukelpoinen osinko edelliseltä vuodelta, peräti puolet eli 62 yhtiötä päätyi ehdottamaan osingon korottamista. Ennallaan pysyvä osinko tai edelleen jatkuva osingottomuus oli 46 yhtiöllä ja synkkiä uutisia, aiempaa alhaisempi osinko, oli 17 yhtiöllä. Erityisen valitettavia ovat pörssin lukuisat krooniset kriisiyhtiöt, joilta osinkoa tuskin koskaan heruu. Näitä nollakerholaisia tulee tänä keväänä olemaan ainakin 33 eli lähes neljännes kaikista pörssiyhtiöistä.

Julkisuudessa lisätään usein suruttomasti ruotsalaisten yritysten voitonjaot suomalaisten yritysten osinkosummaan. Näin osinkosummaa saadaan kaiketikin tarkoitushakuisesti paisutettua tuntuvasti, sillä yksinomaan Nordea ja TeliaSonera jakavat viime vuodelta yhteensä melkein tarkalleen neljä miljardia euroa osinkoa. Sammon suuren Nordeaomistuksen lisäksi näiden kahden yhtiön osingoista varsin pieni osuus tulee Suomeen siitä huolimatta, että kummallakin on lukumääräisesti paljon suomalaisia osakkeenomistajia.

Omistamme osakkeita Fortumissa, Koneessa, Nordeassa, Orionissa, SSAB:ssa ja TeliaSonerassa.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

2
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Olen samaa mieltä noista jatkuvasti toistuvista kertaeristä tietyillä yhtiöillä. Onkohan kukaan tehnyt tutkimusta, voisiko kertaerien/negatiivisten kertaerien määrä/toistuvuus olla ennustava tekijä osakekurssin tulevalle kehitykselle?
Nimetön
Nimetön
Voisiko joku valaista, miten ja miksi vuodesta 2012 lähtien yritysten liikevoitot ja osingonjako on koko ajan vain kasvanut siitäkin huolimatta, että liikevaihto on pienentynyt, palkkoja on jouduttu alentamaan, kaikkia maksuja korotettu, ostovoima on heikentynyt ja yleensäkin koko maan ja sen yritysten väitetään mm. EK:n taholta menettäneen kilpailukykynsä ja olevan lähes konkurssitilassa. Niin, siis miksi ja miten tämä on mahdollista? Voisiko tähän nyt saada totuudellista tietoa?

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.