Mikä ihmeen VOPR-osinko?

Osakeyhtiöillä on lukuisia tapoja jakaa varojaan osakkeenomistajilleen. Näitä ovat muun muassa osinko, omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen ja pääomanpalautus.

Ennen vuotta 2014 pääomanpalautusta käsiteltiin verotuksessa samalla tavoin kuin luovutusvoittoja. Pääomanpalautus tarkoitti vielä 2013 sitä, että niiden osakkeiden hankintameno pieneni, joista pääomanpalautus irroitettiin ja pääomanpalautukset olivat eräässä mielessä useimmissa tapauksissa verovelvollisen näkökulmasta eräs mahdollisuus siirtää lopullista pääomaverotusta kauemmas tulevaisuuteen (vrt. osinko vs. pääomanpalautus verovelvollisen pääomaverotuksen näkökulmasta) ja pääomanpalautuksien suosiolle on ollut erinäisiä syitä. (Fasoúlas, Manninen & Niiranen 2012, 125)

Nykyään ei voida enää edes puhua vanhamuotoista pääomanpalautuksista vapaan oman päänoman jaon tapauksessa, koska tästä ei ole enää verotuksellisesti kysymys. Nykyisin pääomanpalautus on tietysti edelleen siis mahdollista, mutta pääomanpalautuksen mielessä se on verotuksellisesti mahdollista vain sidotun pääoman palauttamisen tapauksissa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että esimerkiksi osakepääoman alentaminen on edelleen luovutusverotuksen alaista ja se muistuttaa käytännöltään vanhamuotoista pääomanpalautusta. Näistä pörssiyhtiön suorittamista sidotun pääoman jaoista ei tehdä ennakonpidätystä ja/tai toimiteta lähdeveronpidätystä.

Aiemmin Suomessa on ollut tapana erottaa selvästi toisistaan pörssiyhtiön jakama osinko ja pääomanpalautus, mutta vuoden vaihteessa meillä astui voimaan muutos vapaan pääoman rahastosta jaettavien pääomanpalautusten osalta. Nyt listayhtiöiden vapaan oman pääoman jakojen pääomanpalautuksia kohdellaan kuten tavallisia osinkoja. Näitä osakeyhtiön vapaan pääoman rahastoista aiemmin jaettuja pääomanpalautuksia on kohdeltu tämän vuoden alusta alkaen osinkoina ja niitä verottaja kutsuu VOPR-osingoiksi. Verovelvollisen näkökulmasta ns. VOPR-osinkojen eli vapaan oman pääoman rahastoista jaettavien pääomanpalautusten muuttuminen osingoiksi tarkoittaa sitä, että (1) niistä otetaan ennakonpidätys päältä ja (2) osakkeiden hankintameno ei enää pienene.

Listaamattomien yhtiöiden osalta käytäntö on hieman monimutkaisempi, joten jos olet listaamattoman osakeyhtiön omistaja, Verohallinnon päivitetyt ohjeet pääomanpalautuksista on syytä lukaista läpi.

Pörssisijoittajan näkökulmasta on olennaista ymmärtää, että osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 % ja verovapaata tuloa 15 %. Ennakonpidätys osingoista ja VOPR-osingoista on Suomessa yleisesti verovelvollisen henkilön osalta lähtökohtaisesti 25,5 %.

Verohallinnon päivitetyt ohjeet osinkojen ennakonpidätyksistä voit lukea Verohallinnon verkkosivuilta.

Itse toivoisin näkeväni, että pörssiyhtiöt jatkossa ottaisivat huomioon omassa tiedotuksessaan sen, että onko varojen jaossa kyse (a) VOPR-osingosta (vapaan oman pääoman jako) vai (b) aidosta pääomanpalautuksesta (sidotun pääoman jako). Tällainen pieni erottelu esimerkiksi pörssitiedotteissa varmasti parantaisi sijoittajienkin mieltä.

Summa summarum: Vapaasta omasta pääomasta osakeyhtiöiden jakamien “pääomanpalautusten” (= nyk. VOPR-osinkojen) verotus on kiristynyt.

— — — — — — —

Luettavaa

– Fasoúlas, Elina & P. Manninen & V. Niiranen (2012). Sijoittajan verotus. Helsinki: FINVA.
– Kim & Tom Lindström: “Verovapaa” ei ole aina verovapaata (Nordnet Blogi, 27.1.2012)

Kuvalähde: efile989 / photo on flickr / Attribution-ShareAlike License

/Thomas Brand