Nordnet Blogi

Miksi jokaisen sijoittajan tulisi sijoittaa myös Suomen ulkopuolelle?

Suomalaiset sijoittajat sijoittavat hyvin laiskasti ulkomaille. Tämän ovat todenneet omien empiiristen havaintojeni lisäksi myös välittäjät ja akateemikot. Itse uskon, että hajauttamatta jättämiselle on 2 tärkeää syytä:

a)      Kotimaiset sijoituskirjailijat ja ”pörssigurut” vähättelevät ulkomaille sijoittamista ja sen tärkeyttä. Kommentit ovat usein luokkaa ”Suomesta löytyy kaikki mitä sijoittaja tarvitsee” , ”Suomen ulkopuolelle ei kannata mennä kuin ETF:llä” tai ”Sijoittajilla on Suomessa tärkeä kotikenttä etu”

b)      Kielitaito. Uskon kielimuurin olevan tässä todella suuressa roolissa. Monille sijoittajille tilinpäätöksen lukeminen englanniksi ei yksinkertaisesti onnistu.

Omasta mielestäni jokaisen sijoittajan tulisi sijoittaa myös Suomen ulkopuolelle, ohessa olen listannut tärkeimmät syyt:

-Suomen yhtiövalikoima on äärimmäisen suppea. Meillä ei ole todellisia brändiyhtiöitä (Olvi ehkä menee tähän kategoriaan), meillä on yksi sähköyhtiö ja yksi öljy-yhtiö jotka ovat molemmat valtio-omisteisia. Meillä on vähän defensiivisiä brändiyhtiöitä (vain muutama). Sitä vastoin meillä on paljon ultrasyklisiä konepajoja ja muuta raskasta teollisuutta. Lisäksi listallamme on suuri joukko teknokuplan aikaan syntyneitä pikkuteknoja joihin järjevä sijoittaja ei koske tikullakaan. Näiden päälle meillä on vielä suuri määrä valtio-omisteisia yhtiöitä. Näillä eväillä salkku on helposti todella yksipuolinen.

-OMXH lista on pieni. Listalla on vain noin 120 yhtiötä. Jos tästä otetaan pois listalla roikkuvat tappiolliset pikkuteknot, jää jäljelle ehkä 100 yhtiötä. Näin pienen listan vuoksi sijoittaja voi menettää monta sijoitusmahdollisuutta, koska sopivia yhtiöitä ei ole tarjolla. Esimerkiksi jos sijoittaja haluaisi hyötyä öljyn hinnan noususta, ei hän voi sitä Suomesta käsin tehdä (Neste ei hyödy tästä). Jos haluaa salkkuun mukaan vihreää energiaa, ei suomesta löydy tähän suoraa ratkaisua (Metso ja Vacon tarjoavat välillisen ratkaisun, mutta ovat hyvin eriasia, kun esimerkiksi First Solar tai Vestas Wind).

-Yhtiöidemme liiketoiminta alue on useasti hyvin rajallinen. Huomattavalla osalla yhtiöistämme, suurin osa liikevaihdosta syntyy Nordic/Baltia/Venäjä sektorilta. Seuraava laajempi sektori on Eurooppa. Keskimääräisen yhtiömme altistuminen esim. Kiinan ja Intian markkinoille on todella vähäinen. Näin ollen sijoittaja altistaa itsensä turhalle maantieteelliselle riskille ja jättää itsensä helposti ulos kehittyvien markkinoiden noususta.

-Suppean yhtiövalikoiman vuoksi monet yhtiömme ovat systemaattisesti yliarvostettuja. Hyvinä esimerkkeinä esim. Vacon ja L&T. L&T:n ollessa toimialansa ainut edustaja Suomessa on sen kurssi ollut systemaattisesti äärimmäisen korkealla tasolla. Tämä siksi, koska sijoittajat haluavat altistua jätehuoltosektorille ja näin ollen L&T on ainut yhtiö Suomessa joka tarjoaa tämän mahdollisuuden. Hassua, että L&T on käytännössä koko ajan korkeammalle arvostettu kun Yhdysvaltalaiset goljatit Waste Management ja Republic Service, joiden marginaalit ovat aivan eri tasoa kun L&T:n.

-Sijoittamalla vain kotimaahan altistat itsesi täysin yhdelle valuutalle ja sen mukana tuomille riskeille.

-Suomessa valtio häärää omistajana useissa yhtiöissä. Jos mukaan lasketaan Eläkeyhtiöt, nähdään että valtio on suurimpana omistaja lähes kaikissa kotimaisissa yhtiöissä. Tämä altistaa sijoittajan ylimääräisille riskeille sillä valtiolle stakeholder value > shareholder value ja näin ollen omistaja-arvon maksimointi on harvoin ykköstavoite.

-Sijoittaja altistaa itsensä valtavalle valtioriskille (ei omistajariski). Tällä tarkoitan sitä, että valtio esim. estää yhtiöitä listautumasta typerillä veroratkaisuilla (kuten nyt on tehty), mahdollisille yhtiöverojen nostoille tai muille asioille jotka haittaavat yhtiöiden toimintaympäristöä. Suomi on edelleen valitettavan punainen maa ja näin ollen valtioriski on todella suuri.

-Kaikista tärkein syy on kuitenkin; meillä ei ole kestävän kilpailuedun yhtiöitä. Meillä ei ole Phillip Morrissia, Reynoldsia, Coca-Colaa, H&M yms. tapaista kestävän kilpailuedun omaavaa yritystä. Tätä vastoin, meillä on paljon jonkinlaisen teknologisen etumatkan omaavia yrityksiä. Kuten olen aikaisemmin todennut, suhtaudun todella skeptisesti ajatukseen, jossa teknologinen etumatka olisi kestävä ja, että se olisi mahdollista eristää yksittäiseen organisaatioon. Näin ollen hyvä tuottoinen stock-picking on Suomessa todella vaikeaa. Yhtiöitä pitää jatkuvasti vaihdella, koska ei ole tarjolla yhtiöitä jotka ratsastaisivat syklistä toiseen murskaten kilpailijoitaan (Coca-Cola, PM yms.).

Miksi sijoittajien kotikenttäetu on vain myytti?

Suomen kansan suosimat sijoituskirjailijat/”pörssigurut” korostavat aina kotimaisten sijoittajien kotikenttäetua. Mielestäni tämä etu on täysin yliarvostettu ja lähinnä myytti. Ensinnäkin; konepajojen ja muiden raskaan teollisuuden yhtiöiden kohdalla tästä ei ole mitään hyötyä. Mitä kotikenttäetua suomalainen sijoittaja saa liittyen Metson paperikoneisiin tai Koneen hisseihin? Jos hänen ystävänsä on töissä esim. Metsolla ja siellä kuulemma tehdään töitä kolmessa vuorossa? Hänen ystävänsä voi työskennellä yksikössä joka valmistaa yhtä (tai muutamaa) kriittistä komponenttia jonka vuoksi työ toteutetaan kolmivuorossa. Tämän kaltainen tieto ei auta.

Entäpä sitten kuluttajayhtiöt, Kesko, Stockmann etc? Sijoittaja asioi K-Kaupassa ja näkee miten kauppa on aina täynnä ja vetää paremmin kun viereinen S-Market. Tämä on vain yksi K-Kauppa useasta tuhannesta kaupasta. Tiedosta ei mitään hyötyä. Entäpä kun henkilö käy Stockmannilla ja näkee, että siellä on jatkuvasti paljon ihmisiä? Miten ihmeessä tämä kulminoituu sijoittajan tuotoksi? Sijoittajan pitäisi saada tietää lukuja kuten keskimääräinen ostoskoko, väkimäärä suhteessa viime vuoteen yms yms. Näitä lukuja ei taas kaupassa seisomalla saa.

Ehkä kaikista naurettavin perustelu jonka olen kuullut on se, että ulkomaiset eivät käy yhtiökokouksissa ja jäävät näin ollen paitsi tj:n ja hallituksen pj:n katsauksista tai joissain tapauksissa joka tehdas vierailuista. Hetkinen? Kertovatko tj ja pj täällä jotain salaisuuksia jotka jäävät vain kuulijoiden tietoon? Ei tietenkään, he lähinnä kertaavat viime vuoden tapahtumat ja antamat näkymät tälle vuodelle. Yhtiötä aktiivisesti seuraava sijoittaja kyllä tietää nämä asiat jo valmiiksi. Lisäksi transcriptit näistä puheista ovat saatavilla yhtiöiden nettisivuilta. Entäpä tämä maaginen tehdas kierros? Ehkä siellä lukee seinällä ensi vuoden pörssikurssi? Ehkä sijoittaja näkee, että tehtaalla on kova vipinä päällä ja näin ollen hän tietää osakkeen olevan hyvä sijoitus? Mitä ihmeen hyötyä on siitä, että tehtaalla on kova vipinä päällä? a) tämä tehdas on vain yksi monista b) sijoittaja viettää tehtaalla noin 15min, tämä saattaa olla poikkeuksillinen tilanne c) kova vipinä ei välttämättä kulminoidu tulokseksi yms yms.

Voidaan siis sanoa, että ilman sisäpiiri kontakteja, ei kotikenttäetua ole ja siitä saatava hyöty on korkeintaan marginaalinen. Pahimmillaan tämä kotikenttäedun liioittelu saattaa ajaa sijoittajan tekemään vääriä johtopäätöksiä (esim. kotikaupungin Anttila on täynnä à osta Keskoa, Ramirentin huppuja on kaupungin ulkosivut täynnä à osta Ramia yms yms).

Niille jotka uskovat edelleen kotikenttäetuun niin tässä kysymys? Olen vieraillut Harley-Davidsonin liikkeissä kolmessa eri maassa, minulla on ystäviä jotka ajavat Harleyllä ja näin ollen olen heidän kanssaan päässyt keskustelemaan brändistä ja tuotteista. H-D on Yhdysvaltalainen yhtiö. Metso taas vastaavasti on kotimainen konepajayhtiö. Kummassa minulla on etu? Metsossa jonka murskaimia olen satunnaisesti nähnyt matkustaessani vai H-D:ssä?

Olisi mukava kuulla lukijoiden ajatuksia kotikenttäedusta ja käytännön esimerkki joka todella tarjoaisi kotikenttä etua

Sijoittajalla ei ole aikaa sijoittaa ulkomaille?

Jos sinulla ei ole aikaa hoitaa sijoituksiasi, kannattaa harkita indeksirahastoista koottua globaalia salkkua. Jos hoidat salkkuasi pienellä ajalla ja vaivalla, häviät melko varmasti indeksille. Edullisempi ja tuottavampi tapa on käyttää globaalia indeksirahastosalkkua.

Sijoittaja ei osaa kieliä?

Kaikki PR materiaalit ovat aina saatavilla englanniksi. Jos Englanti ei taivu, suosittelen taas indeksirahastoja. Ilman Englannin kielentaitoa, ei sijoittaja voi kuunnella conference calleja, lukea esityksiä yms yms. Ilman englannin kieltä on sijoittaja ongelmissa talouden seuraamisen suhteen. Hän on täysin suomalaisten lähteiden varassa, jotka monesti ovat varsin heikkoja. Ilman englantia, harkitsisin siirtymistä täysin indeksirahastoihin ja näin ollen suoran osakesijoittamisen lopettamista.

Mitä pitäisi tehdä?

Kuten otsikkokin sanoo, jokaisen sijoittajan tulisi sijoittaa Suomen ulkopuolelle. Suosittelisin pitämään Suomen paino-arvon alle 50%. Jos sijoittajalla ei ole aikaa/osaamista, suosittelen indeksirahastoja ainakin ulkomaisten sijoitusten hoitamiseen. Globaalissa hajautuksessa kannattaa yhtiöiden kotimaiden sijaan katsoa yhtiöiden liikevaihtojen jakaumia. Pelkästään jo Pohjoismaista saa sijoittaja kasaan hyvin hajautetun globaalin osakesalkun.

Valuutta-aspektia ajatellen, jokaisen sijoittajan tulisi mielestäni pitää ainakin osa sijoitusvarallisuudestaan muissa valuutoissa kuin Eurossa, riippumatta siitä onko hänen tulevaisuuden ostovaluuttansa euro vai ei.

Tuntuuko tämä kaikki kovin työläältä? Luet mielummin kauppalehdestä mitä ”asiantuntijat” suosittelevat tai katsot arvopaperista mikä on kuukauden osake ja teet ostopäätökset sen mukaan? Siirry indeksirahastoihin, sijoittaminen on sinulle kallis harrastus.

 

/One Up on OMXH

 

Kommentteja vanhasta Nordnet Blogista:

Alcapone8 Maaliskuu, 2011

hieno havainto. itse sijoitan “suomi”-yhtiöön sampoon ja nordeaan, joilla on aito liiketoimintamalli koko skandinaviassa. on hätkähdyttävää miten vihamielsitä suhtautuminen varastumiseen suomessa on. nyt kun taala on laskemassa nokka kannattaa siirtää usa:han päin.

SH8 Maaliskuu, 2011Minusta meidän ainoassa energiayhtiössä, Fortumissa, ei sinänsä ole mitään vikaa. Fortumille on annettu melko hyvät lähtökohdat tehdä rahaa ja tällä tarkoitan tietenkin fortumin vahvaa asemaa vesivoimassa sekä Suomessa että Ruotsissa.

Minusta Fortumin suurin ongelma on kuitenkin johdon egot, jotka eivät tunnu mahtuvan Suomeen. Omistajien rahaa pitää roiskia pitkin Venäjän Siperiaa, koska vuorineuvoksen arvonimi jää vielä saamatta, ellei onnistu tekemään jotain suurta kasvutarinaa tai muuta onnistumista johtajakaudellaan.

Itse melkeinpä uskoin, että valtio-omistajasta olisi ollut hyötyä investointien hillitsemisessä sellaisiin maihin, joissa oikeusjärjestys ei tunnusta esimerkiksi omaisuuden suojaa. Valtio-omistaja on kuitenkin hiljaa seurannut sivusta, tai kabineteissa hyväksynyt, nämä Fortumin kasvupyrkimykset Venäjän perukoilla.

Olen blogistin kanssa enimmäkseen samaa mieltä kotikenttäedusta, mutta tietyistä seikoista eri mieltä. Tuntemalla yksinkertaisesti henkilön, joka tuottaa tietoa yhtiössä johdon päätöksenteon tueksi, voi saada ihan arvokasta tietoa yhtiön tilasta. Kyse ei tarvitse olla sisäpiiriläisestä.

Sijoittamisen aloitettuani suunnittelin sijoittavani eri puolille maailmaa osapuilleen siinä suhteessa, kuin maantieteellisten alueiden talouden koko on suhteessa maailman talouden kokoon. En kuitenkaan ole selvästikään pitänyt suunnitelmastani kiinni ja sijoitukset Suomeen edustavat yli kolmannesta salkustani. Jostain syystä kotimaahan sijoittamisen näkee tärkeänä eikä omistaja-arvon maksimoinnin tule olla aina pääasia.

One Up on OMXH8 Maaliskuu, 2011SH,

Fortumissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta valtio-omisteisuus on suuri ongelma. Harvassa normaalissa yhtiössä hyvin työnsä tehnyt toimitusjohtaja saa potkut populismin nimissä.

Lilius onnistui luomaan Fortumista todellisen rahantekokoneen ja VN arvonimi olisi varmasti irronnut ilman Venäjä seikkailua. Uskon, että Venäjä seikkailussa kyse oli puhtaasti pääoman allokointi virheestä. Näitä virheitä sattuu jatkuvasti, esim. lihayhtiöillä nämä ylihintaiset yrityskaupat ovat krooninen ongelma.

Olen hyvin erilinjoilla valtio-omistajuudesta. Näen sen pelkästään huonona asiana. Valtio ei osaa hillitä investointeja huonoihin kohteisiin (vrt. Fortum Venäjä) ja vastaavasti se kannustaa sitomaan pääomaa vääriin kohteisiin (Outokummun ja RR Suomen laajentaminen). Stakeholder value on suurempi kuin shareholder value. Tämä on hyvin vaarallinen yhtälö sijoittajan kannalta.

Esittämäsi esimerkki tarkoittaa sisäpiiritietoa jonka käyttäminen on laitonta. Toki olet oikeassa, että tämän saaminen voi helpottaa päätöksentekoa.

“Sijoittamisen aloitettuani suunnittelin sijoittavani eri puolille maailmaa osapuilleen siinä suhteessa, kuin maantieteellisten alueiden talouden koko on suhteessa maailman talouden kokoon.”

Tämä on hyvä nyrkkisääntö niille jotka sijoittavat indeksiin. Osake pickerille tilanne on toinen ja yksittäisillä yhtiöillä voi saada hyvää hajautusta salkkuun.

1/3 on melko vähän, väitän että keskimääräinen piensijoittajan salkku koostuu +90% kotimaisista osakkeista.

Pekka9 Maaliskuu, 2011Tässä kaksi syytä joiden vuoksi itse suosin kotimaisia osakkeita: 1 korkeat välityspalkkiot ja 2 verotuksessa tappioita ei saa vähentää voitoista. Niinpä ulkomaille sijoittaessa täytyy olla erityisen varovainen Ja suosia vakaita osinko-yhtiöitä.

Verokarhun ruokkija9 Maaliskuu, 2011Kaksi syytä joiden vuoksi itse suosin kotimaisia osakkeita: 1 korkeat välityspalkkiot ja 2 verotuksessa tappioita ei saa vähentää voitoista. Niinpä ulkomaille sijoittaessa täytyy olla erityisen varovainen Ja suosia vakaita osinko-yhtiöitä.

Vero Karhu9 Maaliskuu, 2011Hyviä huomioita, mutta tärkein syy ulkomaisten pörssien välttelyyn jäi mainitsematta: Verotuksessa ulkomaisten osakkeiden luovutustappioita ei saa vähentää voitoista. Käytännössä tämä nostaa automaattisesti ulkomaisen sijoituksen riskiä ja sitä kautta myös tuottovaatimusta. Toisin sanoen ulkomaisista pörsseistä kannattaa ostaa vain sellaisia yhtiöitä jotka ovat
a) suomalaisia verrokkejaan selvästi edullisempia
b) toimivat vakaassa liiketoimintaympäristössä (ei riskisijoituksia)
c) maksavat hyvää osinkoa
Näistä ehdoista voi tinkiä vain jos varautuu pitämään omistuksensa hyvin pitkään. Olennaista on siis välttää tilanne, jossa ulkomaiset osakkeet joutuu myymään tappiolla.

5-numeroinen salkku9 Maaliskuu, 2011Olen eri mieltä monestakin kirjoituksen väittämästä, mutta puutun nyt vain yhteen eli väitteeseen, jonka mukaan “Kotikenttäetu on vain myytti”. Ei se todellakaan sitä ole ja osoitan sen muutamin ensinnä mieleentullein esimerkein.

Aspo: Piensijoittaja luin tonnistoverouudistushankkeesta Turun Sanomista, jonka jälkeen Googlasin suunnitelmien sisältöä ministeriön sivuilta. Paria kuukautta myöhemmin Osakesäästäjien tilaisuudessa kysyin Aspon TJ:ltä, mikä merkitys mahd. muutoksella on. Vastauksena sain mairean hymyn ja toteamuksen – Erittäin positiivinen. Ensimmäinen merkintä tonnistoverouudistuksesta löytyi yhtiön kotisivuilta/tiedotteista vasta pari vuotta myöhemmin!

L&T: Meneillään olevalla jätelain uudistuksella on merkitystä yhtiön toiminnalle ja kannattavuudelle. Uudistushankkeesta kuulin TV-uutisista kuukausia ennen kuin yhtiön kotisivuilta/tiedotteista löytyi asiasta viitettäkään. Käytännössä kaikki lakiuudistuksen koukerot selviävät vain yhtiön ulkopuolisista tietolähteistä. Samoin yhtiö on kertonut lain vaikutuksista toimintaansa lähinnä eri medioissa – ei tiedotteilla tai kotisivuilla. Lisäksi koko lakiuudistuksen ymmärtäminen edellyttää jonkin tasoista ymmärrystä Suomen yhteiskunnasta ja esim. kuntien roolista jätehuollossa.

Metsäyhtiöt: Mennä vuonna ahtaajalakko aiheutti tuntuvia tappioita mm. metsäyhtiöille. Lakon uhasta ja lakon alkamisen todennäköisyydestä tihkui tietoja jo viikkoja ennen lakon alkua. Yhtiöiden tiedotteita alkoi tippua vasta juuri lakon alkamisen aikaan.

Kaikki em. tilanteet olen onnistuneesti huomioinut omissa sijoituksissani. Jos en ymmärtäisi suomen kieltä, suomen yhteiskuntajärjestelmää ja seurailisi suomalaista mediaa, en olisi tiennyt em. asioista yhtään mitään. Olisin pihalla kuin lumiukko – samoin kuin ulkomaalainen piensijoittaja.

OneUp9 Maaliskuu, 2011Alcapone,

Olet oikeassa. Suhtautuminen vaurauteen ja rahaan on suomessa todella vääristynyt.
Halpa taala tarjoaa hyvää vipua jenkkiosakkeisiin.

jjouk9 Maaliskuu, 2011Vero Karhu voisi lukea niitä vero-ohjeita ihan oma-aloitteisesti, ettei tarvitse disoinformaatiota jakaa. Ulkomaisten osakkeiden voitot ovat verotettavaa pääomatuloa kuten myös tappiot vähennyskelpoisia. Ennakkopäätös on jostain eksoottisemmista ulkomaisista CFD-tuotteista, joiden kauppaa käydään pörssin ulkopuolella. Näissä kannattaa vähän katsoa mitä tekee, mutta normaalit osakekaupat ovat ihan samanarvioisia verotuksessa niin koti- kuin ulkomaisilla osakkeilla.

One Up on OMXH9 Maaliskuu, 2011verokarhu,

Korkeat välityspalkkiot on hieman outo. Esim. NN kautta välityspalkkiot USA:n taitavat olla 15e ja Suomessa 6-9e. Näin ollen esim. 1000e ostoksesta erona on joko 0.6-0.9 %. Tämä on melko vähän jos tarkoituksena on holdata osaketta pitkään. Jos positiot ovat suurempia putoavat erot promillejen tasolle, eli käytännössä olemattomiksi.

jjouk on oikeassa, olet ymmärtänyt asian väärin, tappiot saa vähentää verotuksesta normaaliin tapaan.

One Up on OMXH9 Maaliskuu, 20115-numeroinen salkku,

Aspo esimerkkisi on toki hyvä, mutta käytännössä ainut asia tässä jota analyytikot eivät tiedä on ollut toimistusjohtajalta lukemasi elekieli/kommentti. Tonnistovero-asiasta yhtiö puhuu omissa materiaaleissaan ja myös Suomen ulkopuolisessa mediassa (onhan asia EU asia).

L&T casessa mitä tietoa olet tästä onnistunut saamaan joka olisi konkretisoitunut onnistuneeksi sijoitukseksi.

Ahtaajienlakosta oli aikanaan isot otsikot Blommalla ja Reutersilla, ennen ja jälkeen itse lakon. Kyllä näillä merkittävillä uutisilla on tapana levitä suomen ulkopuolelle.. Muista, että suurilla tietotoimistoilla on piste Suomessa.

Olet oikeassa, ulkomaalaisella piensijoittajalla tämä on haastava tilanne ja heihin nähden sinulla voi olla etua. Kuitenkin etu häviää kun vastassa ovat analyytikot ja salkunhoitajat.

Käännän tilannetta vähän toisinpäin, ajattele mikä etu analyytikoilla ja salkunhoitajilla on sinuun nähden, kun heillä on mahdollisuus haastatella Aspon/L&T:n tai muiden pikkuyhtiöiden toimitusjohtajaa vaikka viikottain?

One Up on OMXH9 Maaliskuu, 2011jjouk,

tack

Verokarhu9 Maaliskuu, 2011Pahoitteluni tuplaviestistä (virheilmoitus) ja kiitos oikaisusta. Olin todellakin siinä luulossa, että tappioiden vähentäminen koskee vain suomalaisia osakkeita ja salkkuni oli osittain sen vuoksi huonosti painotettu. Nyt ei olekaan mitään syytä pysytellä pelkästään suomalaisilla markkinoilla. :-)

Juha10 Maaliskuu, 2011Itse en nyt tuon valtio-omistajuuden takia automaattisesti hylkää mitään osaketta. Historia on historiaa, mutta katsomalla vaikka juuri tuon Fortumin historiallista kurssikäyrää näkee, että ainakaan valtio-omistajuudesta huolimatta yhtiö on ollut erinomainen sijoituskohde. Ja muutenkin tuntuu erikoiselta, että tässä vaiheessa jo pystyt lyömään lyttyyn Fortumin Venäjän-laajentumisen.

Ja mitä tulee Liliukseen, hän ei saanut potkuja, vaan nähdäkseni kyllästyi räksytykseen ja päättyi lähteä eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Lukemalla Fortumin pörssitiedotetta asiasta ja vertaamalla sitä vaikkapa Outokummun Rantasen lähtöön huomaa selkeästi eron näiden asioiden välillä.

Ja vielä lopuksi pieni vaatimaton toive. Onko liikaa pyydetty, että kielioppiin panostettaisiin edes vähän, kun julkaistaan tekstejä suurelle yleisölle luettavaksi? Tuntuu, että olennaista tekstissä on raflaavat sanavalinnat eikä niinkään tekstin substanssi.

One Up on OMXH10 Maaliskuu, 2011Verokarhu,

Hyvä homma, että asia selvisi.

One Up on OMXH10 Maaliskuu, 2011Juha,

Suuremmassa otoksessa on selvästi havaittavissa, että valtioyhtiölle stakeholder value > shareholder value. Käytännössä tämä näkyy tarpeena kasvattaa volyymiä, tehdä heikon ROI:n investointeja, tehoton pääoman allokointi yms. Toki poikkeuksiakin on kuten Fortum. Toki Fortum on saanut osansa valtioriskistä, taitava tj uhrattiin populismin alttarille.

En lyö lyttyyn F:n Venäjä casea. Olen kuitenkin melko vakuuttunut, että ostokohteesta maksettiin aikanaan liikaa. Epäilen ylihinnan olleen luokkaa 20-30%. Lisäksi Venäjän poliittinen riski on valtava. Tästä riskistä saatiin tänään viimeksi viitteitä.

Rantanen sai potkut, koska firmalla meni surkeasti. Lilius potkittiin pois, koska hän kyseenalaisti omistajia ja heidän toimintatapojaan. Hänet siirrettiin muistaakseni tj paikalta “erityisasiantuntijan tehtäviin” siihen asti, että täyttää 60v. Epäilen, että hän ei uudella tittelillään enää tehnyt töitä.

Jos kielioppi ahdistaa kannattaa etsiä muita blogeja luettavaksi.

Sopuli10 Maaliskuu, 2011Mielestäni kotikenttäetu on yksi suurimmista eduista mitä sijoittamisessa on.

Luulisi sinun China Sky One Medicaliin (CSKI) sijoittaneena olevan asiasta täsmälleen samaa mieltä. Voisitko kuvitella tilannetta, missä sijoittaisit suomalaiseen pörssiyhtiöön etkä tietäisi onko kyseessä täysi huijaus vai hyvää tulosta tahkova pörssiyhtiö? Mikä pahinta, epäilysten herätessä sinulla ei ole edes mitään keinoa oikeasti selvittää, onko kyseessä huijaus. Istut osakkeittesi päällä, et myy, koska yhtiö näyttää tunnuslukujen valossa halvalta etkä osta lisää, koska et voi luottaa mihinkään tietoon, mitä netistä löydät. Epävarmuus jatkuu kuukausia tai jopa vuosia!

One Up on OMXH11 Maaliskuu, 2011Sopuli,

CSKI tapaus on hyvin poikkeuksellinen (kuten muutkin China micro-cap tapaukset). Olet oikeassa, että tässä tapauksessa kotikenttäedusta olisi hyötyä. Nämä ovat kuitenkin marginaalitapauksia, sillä 99.9 % yhtiöistä, ei tätä riskiä ole olemassa.

Miten itse hyödynnät kotikenttäetuasi?

Korkoakorolle11 Maaliskuu, 2011Tähän pitää lisätä vielä yksi perustelu, jota moni käyttää
Suomen pörssi on voittanut monena vuonna isot pörssit aka. OMXH on kasvanut nopeammin kuin NYSE/ NASDAQ
siksi on turha lähteä kalaan kotimaata kauemmas.Ainut ongelma väitteessä on se että tätä perustelua lainailevat sijoittajat harvoin sijoittavat OMXH:n indeksinä. Toinen ongelma väitteessä on se ettei NYSE ja OMXH ole vertailukelpoisia. OMXH on täynnä pieniä firmoja ja isotkin firmat ovat usein keskikokoisten Jenkki firmojen kokoisia.
Näinpä oikeampi vertaus olisi NYSE:n / nasdaqin mid-small salkun menestys ja nyt omxh onkin jo tasoissa.
Lyhyesti: Väitettä ei ole paikkaansa pitävä.

One Up on OMXH11 Maaliskuu, 2011Korkoakorolle,

Jep olet täysin oikeassa. Lisäksi OMXH historiaa vääristää huomattavasti Nokian kehitys.

qq29 Maaliskuu, 2011-Sijoittamalla vain kotimaahan altistat itsesi täysin yhdelle valuutalle ja sen mukana tuomille riskeille.

Mitä riskejä yhdelle valuutalle “altistumisella” on? Erityisesti käyttövaluutalle.

One Up on OMXH30 Maaliskuu, 2011qq,

Sijoittaja altistuu ainakin seuraaville riskeille sijoittaessaan vain yhteen valuuttaan:
-Valuutan vahvistuessa heikkenee yritysten kilpailukyky (oletuksena, että tuotanto on tässä maassa)
-Edellämainittu tilanne saattaa kestää pitkiäkin aikoja jonka vuoksi sijoittaja menettää osan tuotoistaan.
-Euro-alueen mahdollisesti hajotessa ei ole selvyyttä seuraavasta askeleesta. Tuleeko uusi euro? Otetaanko markka takaisin? Millä kurssilla euro/markka vaihdetaan yms. yms.
-Valuutan mahdollinen romahdus aiheuttaa vaikeasti ennustettavia lieveilmiöitä jotka saattavat olla haitallisia sijoittajan varallisuudelle (tätä riskiä voi toki säädellä todella paljon sijoituskohteiden valinnalla).

Yleisesti ottaen kaikki skenaariot liittyen jonkin valuutan täydelliseen romahtamiseen esim. inflaation kautta ovat todella haastavia, sillä niiden jälkiseuraamuksia ja vaikutuksia on vaikea / mahdoton ennustaa.

Mistä hankin tietoa potentiaalisista ostokohteista? | Nordnet Blogi11 Syyskuu, 2012[…] pörssi on liian pieni ja jokaisen sijoittajan tulisi hakea ostokohteita myös ulkomailta (http://nordnetblogi.fi/miksi-jokaisen-sijoittajan-tulisi-sijoittaa-myos-suomen-ulkopuolelle/). En tässä kirjoituksessa keskity siihen miksi, sillä ne voi lukea edellä olevasta […]

“Kerro, kerro osakekirja…” – Pieni pala suomalaista taloushistoriaa | Nordnet Blogi17 Lokakuu, 2012[…] sijoitustuotteiden valikoima laajentunut  ja teknologinen kehitys on mahdollistanut paremman (kansainvälisen) allokaation (ks. erityisesti S. Knüpferin väitöskirja). Suomalaisen ei yksinkertaisesti ole […]

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.