Nordnet Blogi

Miksi osakemarkkinat ovat niin korkealla koronakriisistä huolimatta?

Meneillään on pahin talouskriisi lähes sataan vuoteen. Samaan aikaan koko maailman väestöä piinaa tappava pandemia, jonka uhriluku tulee todennäköisesti nousemaan korkeimmaksi sitten vuoden 1913 Espanjantaudin. Jos joku olisi antanut nämä lähtöolettamat viime vuonna ja kysynyt missä uskot osakemarkkinan olevan, vastauksesi todennäköisesti ei olisi ollut “korkeammalla”.

Maaliskuun pohjista nähty noin 50 prosentin nousu indeksitasolla on aiheuttanut sijoittajille paljon harmaita hiuksia. Mikään aiemmista kriiseistä opittu ei ole tuntunut pätevän koronakriisiin. Olemme juuri todistaneet historian nopeimman karhumarkkinan sekä sitä seuranneen historian nopeimman palautumisen uuteen nousumarkkinaan. Useat markkinakommentaattorit ovat pitäneet nousua ylimitoitettuna – ainakin kun sitä suhteuttaa alla olevaan talouskehitykseen sekä koronan aiheuttamaan ahdinkoon yritysten toiminnassa ja niiden tuloksissa.

Pyrin tässä kirjoituksessa perustelemaan miksi nykyinen osakemarkkinan arvostustaso on perusteltu ja miksi osakkeiden hinnassa on ennemminkin painetta ylöspäin kuin alas.

Yhden vuoden tuloksella on vain pieni vaikutus yrityksen arvoon

Osakkeiden ja osakemarkkinoiden hinnoitteluun vaikuttavat tänään jopa sadat eri tekijät. Mutta jos yksinkertaistetaan tilannetta ja tarkastellaan osakkeen hinnoittelua yhtiökohtaisesta fundamenttinäkökulmasta, osakkeen arvo muodostuu pitkällä aikavälillä seuraavista komponenteista:

  • Yrityksen nykyomaisuus ja -tulos
  • Tulevaisuuden kassavirrat (tulos)

Millä tavoin koronakriisi vaikuttaa esimerkiksi Nesteen, Koneen, Elisan, Fortumin tai Sammon nykyomaisuuteen ja tuleviin kassavirtoihin seuraavan 20 vuoden aikana? Vaikka lyhyellä aikavälillä voidaan nähdä selviä ja tuntuviakin vaikutuksia, koronakriisi on pitkässä kuvassa vain pieni heilahdus yritysten tulosta kuvaavilla käyrillä. Aalto-yliopiston rahoituksen professori Matti Suominen kommentoi Kauppalehden haastattelussa yhden vuoden kassavirtojen muodostavan vain noin 5–10 prosentin osuuden yhtiön markkina-arvosta.

Inderes arvioi sen seuraamien noin 120 suomalaisen pörssiyhtiön tuloksien laskevan noin 20 % vuoden 2020 aikana. Vuodelle 2021 ennustetaan tätäkin ripeämpää elpymistä, mikä toki prosenttilaskuefektin vuoksi tarkoittaa hieman vuotta 2019 matalampia tuloksia vielä ensi vuonnakin. Atlantin toiselle puolelle katsottaessa analyytikot ovat tätä optimistisempia ja odottavat vuoden 2021 tuloksien olevan jo vuotta 2019 korkeammalla.

Jos koronakriisin aiheuttamaan yhtiöiden tulosten laskua peilataan niiden markkina-arvoon Suomisen esittämällä kaavalla, pitäisi koronakriisin tulosvaikutuksen vuonna 2020 laskea osakkeen hintaa 1,5 %. Laskelmassa on oletettu yhden vuoden kassavirran arvoksi 7,5 % (keskiarvo Suomisen arviosta) sekä yritysten tulosten laskevan Inderesin arvion mukaisesti 20 %. Koronakriisin vaikutukset voivat ulottua tätä vuotta pidemällekin, mutta huomattavasti lievempänä. Sanotaan siis, että pitkän aikavälin tuloksentekokyvyn näkökulmasta koronakriisin vaikutus osakkeen hintaan pitäisi olla noin 2 prosenttia.

Jos haluat oppia lisää osakkeen arvonmäärityksestä ja kymmenistä tekijöistä, jotka vaikuttavat osakkeiden markkinahintaan, katso Nordnetin uutussarja Osakejahdin 1. jakso.

Matalampi tuotto-odotus, korkeampi osakkeen hinta

Yhtiöiden pitkän aikavälin tuloksentekokyvyn kannalta koronakriisin vaikutus on siis yllättävänkin pieni. Koronakriisi on vaikuttanut jopa enemmän osakkeiden hyväksyttäviin arvostuskertoimiin muuttamalla sijoitusmarkkinoiden dynamiikkaa etenkin korkojen näkökulmasta. Osakkeiden arvostuskertoimia ei voida tarkastella tyhjiössä, missä korkojen tai muiden vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuotto-odotuksia ei oteta huomioon.

Kysytään esimerkiksi, sijoittaisitko nyt uutta rahaa osakemarkkinoille, jos vaihtoehtona olisi talletussuojan alainen 12 kuukauden määräaikainen talletus, joka tarjoaa varman 6,49 % tuoton? Toisin sanottuna täysin riskitön 6,49 % tuotto. Moni sijoittajista luultavasti valitsisi tämän vaihtoehdon. Tämä on itse asiassa tosielämän esimerkki omasta elämästäni vuosilta ennen finanssikriisiä, jolloin päädyin näistä kahdesta vaihtoehdosta pankkitalletukseen. Esimerkin tarkoituksena on demonstroida, miten vaihtoehdot vaikuttavat sijoituskäyttäytymiseen ja kysyntä/tarjonta-funktion kautta osakkeiden markkinahinnoitteluun. Riskittömällä korolla on siis suora vaikutus myös osakemarkkinoiden hinnoitteluun.

Elämme nyt siinäkin mielessä historiallista aikaa, että korot eivät koskaan ole olleet näin matalalla. Korkokäyrät ovat olleet kroonisessa laskutrendissä jo 80-luvulta lähtien. Tuolloin USA:n 10-vuotiselle velkakirjallekin sai yli 15 % vuosittaisen tuoton (ks. kuva). Nyt samaan bondiin sijoittavalle maksetaan 0,60 % vuosittainen tuotto, mikä inflaatiokorjattuna tarkoittaa reaalisesti negatiivista tuotto-odotusta. Verottaja muistaa kuitenkin verottaa myös nimellistä tuottoa. Velkakirjoissa ei myöskään ole minkäänlaista inflaatiosuojaa, eli jos inflaatio kiihtyy seuraavan 10 vuoden aikana, sijoittajan jo ennakkoon varma reaalitappio kasvaa entisestään. Ei siis ole vaikea todeta, että korkosijoitukset ovat erittäin epähoukutteleva sijoituskohde tällä hetkellä. Vielä kun globaalit korkomarkkinat ovat markkina-arvolla mitattuna suurempi markkina, tarkoittaa se massiivista määrää euroja ja dollareita, jotka etsivät edes jonkinlaista tuottoa muista sijoituskohteista.

Lähde: CNBC

Näkemykseni mukaan sijoitusmarkkinoilla ollaan siirtymässä pidempään matalien tuottojen aikakauteen. Korkojen on turha odottaa nousevan seuraavien vuosien aikana, ja siinä vaiheessa kun keskuspankit joskus nostavat ohjauskorkojaan, uusi normaali lienee alle 2 prosentissa. Sitä korkeampi korkotaso alkaisi jo vaikeuttamaan massiivisesti velkaantuneiden valtioiden velanhoitoa.

Vertailun vuoksi bondien negatiiviseen reaalituottoon osakemarkkinan korkealta kuulostava P/E 20 tarkoittaa kääntäen 5 % tulostuottoa, joka edellä kuvatuista syistä on erittäin korkea tuotto-odotus nyky-ympäristössä. Uskon myös, että sijoittajien tuotto-odotuksessa on vielä joustovaraa alaspäin, mikä tarkoittaa osakkeiden hintojen nousua. Toki myös normaalit ajurit, kuten tuloskasvu tukee lopulta osakkeiden nousua, kun koronakriisistä päästään ulos.

Miksi osakemarkkinat ovat niin korkealla – muita syitä

Tässä kirjoituksessa keskityin pidemmän aikavälin arvonmääritykseen vaikuttaviin tekijöihin. Etenkin lyhyellä aikavälillä markkinoiden hinnoitteluun vaikuttavat useat muutkin tekijät. Näistä tällä hetkellä merkittävin lienee keskuspankkien osakemarkkinoille tarjoama tuki. Tuki muodostuu finanssimarkkinoiden likviditeetin varmistamisesta, yritys- ja valtionlainojen ostoista sekä luottamuksen luomisesta kaikkien markkinatoimijoiden välille. Viimeisin on ensiarvoisen tärkeää ja yksi ehkä eniten sivuutetuista keskuspankkien tuen muodoista. Keskuspankkien proaktiiviset ja päättäväiset toimet ovat toistaiseksi estäneet koronakriisin leviämisen finanssikriisiksi, millä on ratkaiseva merkitys kaikkien yritysten toimintaedellytysten takaamisessa. Finanssikriiseissä talouden “suonet”, eli lainoitus ja luotus tukkeutuvat ja jopa terveet yritykset voivat kaatua. Nyt raha virtaa normaalisti pankkien välillä sekä pankeilta yrityksille ja kotitalouksille, vieläpä poikkeuksellisen alhaisella korolla, mikä kannustaa taloudelliseen toimeliaisuuteen.

Myös keskuspankkien poikkeuksellinen rahan määrän lisäys tukee osakemarkkinaa. Osa tästä vaikutuksesta nähdään nopeasti, mutta Nordean tutkimuksen mukaan viive M2-rahamäärän lisäyksen (ks. kuva) ja osakekurssien välillä on noin 200 päivää. Tämä tarkoittaisi, että valtaosaa tämän tekijän aiheuttamasta kurssinoususta ei ole vielä koettu.

Taloudessa kierrossa olevan rahan määrä on kasvanut historian nopeinta vauhtia.

Koronakriisillä on kieltämättä myös negatiivisia vaikutuksia talouteen työllisyyden, konkurssien ja muiden kerrannaisvaikutuksien kautta. Vaikutuksia täytyy kuitenkin arvioida kokonaisuutena, sillä myös kriisistä hyötyviä yrityksiä löytyy paljon. Olen nähnyt kommentteja, että korona-aika on vienyt internetkauapankäyntiä eteenpäin 10 vuoden verran. Skaalautuvien bisnesmallien voittokulku voi yritysten kokonaistuloksen kannalta olla merkittävää, jos kärsijöitä ovat esimerkiksi huonon katteen kivijalkamyymälät, jotka hädin tuskin tuottavat voittoa normaaliolosuhteissakaan. Yrityksien korona-aikana ottaman digiloikan tuloksia mm. tuottavuuteen on myös mielenkiintoista seurata ensi vuoden aikana.

Viimeisenä on vielä pakko huomauttaa siitä epäsymmetriasta, millaisena korona on yrityksiin iskenyt. Suurimpia kärsijöitä ovat olleet erityisesti palvelualan yritykset, jotka ovat pääasiassa pk-sektorin yrityksiä. Näiden yhtiöiden heikkous ei siis näy suoraan pörssikursseissa. Voittajiin taas lukeutuvat erityisesti Large Cap -yhtiöt, joiden markkinapaino pörssi-indekseissä on huomattava. Annan tästäkin esimerkin. Amazonin markkina-arvo on kasvanut maaliskuun pohjalukemista tähän päivään mennessä 665 miljardilla dollarilla. Tämän yhden ainoan yhtiön markkina-arvon lisäys on suurempi kuin sadan S&P 500 -indeksin yhtiön yhteenlaskettu markkina-arvo (markkina-arvon mukaan järjestettynä yhtiöt 401-500, 652 miljardia dollaria). Samoin jos mietitään suuryhtiöiden dominanssia ja markkina-arvon lisäystä suhteutettuna vaikka yhteen suurimmista konkurssiin menneistä yhtiöistä – Hertzin markkina-arvo oli vuoden alussa 2 miljardia dollaria.

Jokainen dippi on ostopaikka

Tässä kirjoituksessa käsitellyt realiteetit tiedostaen sekä markkinan sisäiseen vahvuuteen tukeutuen, pidän jokaista pienempääkin korjausliikettä osakemarkkinoilla potentiaalisena ostopaikkana. Historiallisesti näin vahva osakemarkkinan kehitys johtaa nouseviin kursseihin myös jatkossa. Osakemarkkina toki liikkuu aina molempiin suuntiin, eli voimme välillä nähdä myös suurempia korjausliikkeitä, mutta uskon pääsuunnan osoittavan pidemmälläkin aikavälillä ylöspäin.

Jos haluat lukea lisää analyysejäni markkinasta, kannattaa kurkata minun viimeisimpiä blogikirjoituksia sekä ottaa Nordnet Traders’ Club -sarja seurantaan. Traders’ Club -sarjassa käsitellään tämän kirjoituksen tapaisia pitkän aikavälin markkina-ajureita sekä pyritään löytämään markkinoiden epätehokkuuksia, joista voidaan hyötyä myös lyhyellä aikavälillä. Sarja palaa kesätauolta ke 22.7.2020.

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
5 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
koira
koira
21.07.2020 08:49
Aamen.
Hilda-täti
Hilda-täti
21.07.2020 10:52
Iso laiva (= reaalitalous) kääntyy hyvin, hyvin hitaasti. Mitäs ne kymmenet tuhannet ja kymmenet tuhannet konkurssit, joita on tulossa ympäri maailmaa kiihtyvään tahtiin ja niiden vaikutus finanssisektoriin ja työllisyyteen (= domino). Rahan synnyttäminen näppäimistöllä tyhjästä, joka on nyt toistaiseksi kanavoitunut luonnollisena “osakeinflaationa” ei siinä enää auta. Korona ei poistu tulevaisuudessa mihinkään, ehkä 2023 saadaan rokote (=WHO), jolla sitä voidaan hiukan hallita. Olemme erittäin pitkän ja pahan taantuman alkusoitto-vaiheessa. Siinä ei Nasdaqin 90 internetosakkeen PE-luku 160 paljon auta. Alkusoitto (joskus myös overtyyri, ransk. ouverture eli avaus) on instrumentaalinen esittelyjakso oopperassa, kuoroteoksessa tai instrumentaalisävellyksessä. Oopperassa alkusoiton on tarkoitus johdattaa oopperan tunnelmaan.
Pieleen menee
Pieleen menee
21.07.2020 13:58
Mikä on enää rahan arvo? Rahaa luodaan tyhjästä ja se raha menee osakemarkkinoille. Vaikea kuvitella että tämä tilanne olisi kestävällä pohjalla.
Pikkumies
Pikkumies
21.07.2020 17:26
Rahalla ei ole mitään arvoa, ei ole ollut moniin vuosikymmeniin. Markkina-arvo mikä se on? Kenen järkevän ihmisen mielestä Amazon.com:n markkina-arvo on 665 miljardia dollaria. Olen niin kahden vaiheilla laitanko rahojani enää koskaan pörssiin vai pidänkö ne tilillä, jengi huutaa että inflaatio vie sinun rahojen arvon, minkä arvon kun rahaa voi lyödä pörssiin tyhjästä. Jos joku oikeasti kuvittelee että kaikki on hyvin pörssissä, enkä puhu nyt markkina-arvoista jne vaan miten tämä peli menee niin olet kyllä hyvin pihalla kaikesta maailman menosta.
Jamppa
Jamppa
Vastaa  Pikkumies
24.07.2020 14:01
Amazonin markkina-arvo on siihen sijoittaneiden mielestä 1490 miljardia usd.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.