Nordnet Blogi

Mistä hankin tietoa potentiaalisista ostokohteista?

Moni lukija on kysellyt minulta miten etsin uusia ostokohteita. Tämä on erinomainen kysymys ja yksi sijoittajan suurimpia haasteita, sillä aika on hyvin rajallinen käsite. Kotimaisessa pörssissä yhtiöitä on vähän ja pelkkää talousmediaa seuraamalla todennäköisyydet hyvien yhtiöiden löytämiseksi ovat heikot. Käyn tässä kirjoituksessa läpi omat tapani etsiä ostokohteita. Muistutan heti alkuun, että ei ole yhtä ja oikeaa tapaa etsiä tietoa vaan jokaisella sijoittajalla on omat prosessinsa.

Kotimaisen pörssin tunnen läpikotaisin ja uusia ostokohteita voi muodostua vain kahdella tapaa. 1) Yhtiön liiketoiminta tekee selvän käännöksen = yhtiö muuttuu mielenkiintoiseksi. Tällainen esimerkki saattaisi olla Lassila&Tikanoja jonka uusi toimitusjohtaja ja tänään julkistetut strategialinjaukset ohjaavat yhtiötä oikeaan suuntaan. Olen alkanut päivittää yhtiön analyysiäni 2) jonkin kiinnostavan osakkeen hinta laskee riittävän alas, jotta olen kiinnostunut ostamaan (kaikki laatuyhtiöt, osa keskinkertaisista yhtiöistä). Minulla on lähes kaikille yhtiöille jonkinlainen tavoitehinta mielessä, jolla alan ainakin vakavasti harkita ostamista.

Kuitenkin, kuten olen usein todennut, kotimainen pörssi on liian pieni ja jokaisen sijoittajan tulisi hakea ostokohteita myös ulkomailta (https://blogi.nordnet.fi/miksi-jokaisen-sijoittajan-tulisi-sijoittaa-myos-suomen-ulkopuolelle/). En tässä kirjoituksessa keskity siihen miksi, sillä ne voi lukea edellä olevasta blogikirjoituksesta. Keskityn tässä sen sijaan otsikon mukaisesti tapoihin/keinoihin jolla etsin uusia kohteita.

Ulkomaisissa pörsseissä sijoitta törmää täysin toisenlaiseen ongelmaan kuin Suomessa. Suomessa yhtiöitä on liian vähän, maailmalla niitä on liian paljon. Itse pyrin rajaamaan kohdealueeni seuraaviin: Pohjoismaat, Saksa, Pohjois-Amerikka. On hyvä muistaa, että Yhdysvaltoihin on listattu huomattava määrä kehittyvien markkinoiden yhtiöitä ja näin ollen tämä mahdollistaa sijoittamisen myös näille markkinoille. Yhtiöitä on kuitenkin tuhansittain jonka vuoksi niiden kahlaaminen on haastavaa. Itse seuraan työni vuoksi markkinoita jatkuvasti joka helpottaa selvästi tätä tehtävää. Kun CNBC/Bloomberg huutavat vieressä 10h päivässä ja selaat jatkuvasti talousmediaa/uutisvirtaa, törmäät väkisinkin uusiin ja mahdollisesti mielenkiintoisiin yrityksiin. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä valtaosa mediassa olevista yhtiöistä on sellaisia joista en ole kiinnostunut (Facebook, Apple, Amazon & muut mediaseksikkäät yhtiöt).  Lisäksi yleensä ne yhtiöt jotka ovat mediaan eksyneet, ovat jo liian suuren yleisön tiedossa ja näin ollen väärinhinnoittelu on epätodennäköisempää. Näin ollen joudun käyttämään myös muita kanavia.

Kaikista paras kanava ovat ”screenerit”. Hyviä screenereitä löytyy useilta ilmaisilta sivustoilta (Yahoo/Google yms). Screenerillä sijoittaja voi asettaa reunaehdot millä hän osakkeita haluaa seuloa. Itselläni parametrit vaihtelevat paljon, mutta usein rivistöni saattaa näyttää tällaiselta:

ROE +15 %

P/B < 1.5x

Osinkotuotto +5 %

Non-financial

En halua laittaa liian tiukkoja ehtoja esim. liikevaihdon kasvun osalta, sillä screenerit eivät osaa huomioida divestointeja, yrityskauppoja yms. Mikäli screeneriisi saa asetettua 3y tai 5y keskiarvoja, suosittelen näiden käyttöä, sillä se parantaa seulan laatua.

Tämäntapainen rivi antaa luultavasti luokkaa 20 ehdotusta joita voin lähteä seulomaan. Lähtökohtaisesti siis minulla on tässä vaiheessa rajattu tuhansien yhtiöiden joukosta 20 ainakin lukujen valossa mielenkiintoista yhtiötä.

Tässä vaiheessa alan yksi kerrallaan käymään yhtiöitä läpi. Ensimmäisen 2min aikana selviää, olenko kiinnostunut yhtiöstä ja alanko tutustua siihen enemmän. Usein paljastuu, että yhtiö on kirjannut kertaluontoisia eriä ja sen takia jakanut ylisuuren osingon edellisenä vuonna. Muuten tuloskunto on surkea ja yhtiö ei ole kiinnostava. Mikäli yhtiö vaikuttaa pikaisella 5v tilinpäätös tarkistuksella kiinnostavalta, alan tutkia sitä enemmän.

Mediaseurannan ja screenauksen lisäksi minulla on myös muita tapoja etsiä ostokohteita. Olen vuosien aikana rakentanut ympärille verkoston saman mindsetin omaavia ihmisiä, jotka etsivät samalla tavalla mielenkiintoisia ostokohteita. Jaan jatkuvasti ajatuksia heidän kanssaan ja usein mielenkiintoisia kohteita löytyy myös tätä kautta. Tämän lisäksi luen myös harvoja blogeja, joiden kirjoittajan ajatusmaailma on lähellä omaani.

Mitä tapahtuu jos löydän mielenkiintoisen yhtiön, mutta hinta on liian korkea?

 

Tämä on helppoa, jos yhtiö on kiinnostava, mutta hinta ei ole kohdillaan määritän sille tason jolla olen siitä kiinnostunut (ei välttämättä vielä ostotaso, mutta taso jolla voin ainakin määritellä ostotason tarkemmin). Syötän yhtiön ja tason seurantalistoilleni (näitä löytyy myös ilmaisversioina CNBC, Yahoo, Google..) ja asetan päälle hälytyksen jos tavoittelemani hinta alittuu. Näin saan sähköpostitse tiedon mikäli hinta on alle tavoitetasoni. Seurantalistoilla minulle on vuosien aikana kertynyt satoja yhtiöitä ja pyrin päivittämään analyysejäni näistä yhtiöistä suunnilleen vuosittain (tätä vartenhan joulu- ja kesälomat ovat, vai mitä?). Tämä mahdollistaa myös tavoitehinnan päivittämisen.

Kokonaisuutena prosessini on melko toimiva ja mahdollistaa laajan seurannan ja seulonnan työni ohessa. Aikanaan opiskeluaikoina tämä oli huomattavasti helpompaa, kun päivästä saattoi käyttää +5h pelkästään tähän, mutta nykyinen elämäntilanne ei enää tällaisia aikamääriä mahdollista.

En omista mitään yllämainituista yhtiöistä

 

/One Up on OMXH

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Sentteri11 Syyskuu, 2012

Tervehdys OneUp ja mukava huomata, että olet palannut kirjoittelemaan.

Aiheeseen liittyen, kuinka paljon annat arvoa näkemykselle, jossa oletetaan alan (eli siis tulevaisuudennäkymien) muuttuvan? Eli kuinka paljon merkitsee näkemys ensin itse alasta ennen oikean sijoituskohteen valintaa.

Toki kyseessä on “olen markkinoita fiksumpi”-näkemys ja siten riskikerroin korkeampi, mutta esim. defensiivisiksi koetut teleoperaattorit ovat keskeisessä osassa tällä hetkellä sosiaalisen median ja netinkäytön koettelemassa murroksessa, ja täten heidän liiketoimintansa voi heitellä yllättävän paljon jo keskipitkällä aikavälillä.

jalmari11 Syyskuu, 2012Hyvää asiaa. Maailmassa on tosiaan liikaa yhtiöitä, mutta toisaalta aika ei riitä käymään kymmeniä(satoja) yhtiöitä läpi. Olenkin rajannut vain oikeasti kerman kakun päältä (listalla ~20+ yhtiötä) joita olen kiinnostunut ostamaan laskumarkkinoiden koittaessa. Keskinkertaiseen yhtiöön en koske ellei ala todella miellytä minua.Yksi asia jäi askarruttamaan, sanoit laittavasi screeneriin “Osinkotuotto +5 %” eli osinkotuotto väh. 5%? Vai onko tällä tarkoitus löytää oikeasti halpoja yhtiöitä, joilla vahva kassavirta?

Uskallanko sijoittaa rahastoihin? | Nordnet Blogi11 Syyskuu, 2012[…] 2010 (s. 117-118). Rahaston valinta ei siis lopulta ole niin helppoa kuin usein uskotellaan, mutta helppoa ei ole myöskään perinteisellä osakesijoittajalla. Näihin tutkimuksiin kannattaa tutustua tarkemmin, koska niistä voi saada hyvää perustietoa […]
Salkunrakentaja12 Syyskuu, 2012Screenereiden käytössä ilman muuta ROE ja P/B ovat ne tunnusluvut joista kannattaa lähteä liikkeelle – perustuuhan mm. Magic Formula -juuri ajatukselle että haetaan osakkeita joiden arvostustaso suhteessa tasesubstanssiin on alhainen, mutta yhtiön kyky generoida opo;lle tuottoa on korkea. Magic formulassa vain tunnuslukuina käytetään EV/EBIT -luvun käänteislukua ja ROE:n tilalla ROIC-lukua. Eli näin pyritään eliminoimaan velkavivutetut osakkeet pois.

Jebbisjepulis13 Syyskuu, 2012Kirjasta poimittua:“Pörssiyhtiöitä ja osakkeita on niin paljon että sijoittaja ei voi perehtyä niihin kaikkiin syvälisesti. Onneksi Benjamin Graham aloitti toisenkin sijoituskäytännön: osakkeiden seulonnan tunnusluvuille, ammattislangilla skriinaamisen. Kannattavuudesta kertovia tunnuskujuja ovat muun muassa liikevoittoprosentti, sijoittetun tai oman pääoman tuotto (roa = return on assets, roe = return on equity) sekä osakekohtainen tulos ja sen kasvuvauhti. Osakkeen arvostuksesta kertovat tuloskerroin eli p/e-luku, sen käänteisluku tulostuotto e/p, osinkotuottoprosentti, p/b-luku (price to book) eli hinta suhteutettuna tasearvoon sekä p/cf (price to cashflow) eli hinta suhteessa kassavirtoihin.”

“Grahamin seula on äärimmäisen tiheä. Hän asetti osakkeilleen peräti kymmenen kriteeriä, kuten tulostuoton on oltava vähintään kaksi kertaa pitkä korko, tuloskerroin saa olla enintään 40% edellisen viiden vuoden keskimääräisestä p/e:stä ja osakekohtaisen tuloksenvuosikasvun tulee olla keskimäärin 7% viimeisen vuosikymmenen aikana. Grahamin kriteerit ovat niin ankarat, että tehokkaila markkinoilla niitä käyttävä sijoittaja saisi enimmäkseen istuskella tyhjän sijoitussalkun kanssa.”

“Hyvinä aikoina syklisten yhtiöiden tulokset ovat hyvät ja p/e luvut matalat, huonoina aikoina tulokset ovat huonot ja p/e korkeat. Yhden vuoden p/e lukuja tuijottava sijoittaja pitää osakkeita helposti kalliina, kun ne tosiasiassa ovat halpoja ja päinvastoin. “

One Up on OMXH13 Syyskuu, 2012jalmari,Osinkotuotto on hyvä ottaa silloin mukaan jos et kykene luottamaan johtoon 100%. Jos luotat johtoon 100%, on hyvä antaa heidän investoida maksimimäärä rahaa takaisin liiketoimintaan, sillä he todennäköisesti saavat sille paremman tuoton kuin sinä. Kuitenkin ulkomaisissa yhtiöissä on vaikeampi luoda täydellinen luottamus johtoon ja näin ollen on parempi käyttää screenerissä myös osinkotuottoa. Yleisesti ottaen voi todeta, että osinkotuotto pienentää sijoittajan riskiä (jos se on turvattu vahvalla rahavirralla).

One Up on OMXH13 Syyskuu, 2012Salkunrakentaja,Magic Formulan parametrit ovat paremmat, mutta moni ilmainen screeneri ei niitä valitettavasti tarjoa.

One Up on OMXH13 Syyskuu, 2012jebulisjebulis,Grahamin seula on todella tiukka ja siinä on tiettyjä ehtoja jotka eivät mielestäni ole relevantteja/rajaavat sinulta kiinnostavia yhtiöitä pois. Kuten tekstisi sanoo, Grahamin seulalla ei osakkeita juurikaan löydä.

Salkunrakentaja14 Syyskuu, 2012Niin on todellakin harmillista että niinkin tärkeää ja yleistä arvostuskerrointa kuin EV/Ebit ei löydy ilmaisista skriinereistä. Esimerkiksi Financial Timesin skriinerissä, (oka on harvoja eurooppalaisia ja suomalaisia osakkeita seulova työkalu) ei ole tätä lukua.Myöskään kehutusta FinViz-skriineristä ei löydy EV/ebit-kerrointa..

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) kyllä löytyy useista skreenereistä ja sehän ajaa kutakuinkin saman asian kuin magic formulan ROIC.

Evli Stöö15 Syyskuu, 2012“Tämän lisäksi luen myös harvoja blogeja, joiden kirjoittajan ajatusmaailma on lähellä omaani.”Osasitko suositella muita laadukkaita blogeja sijoittamisesta?

One Up on OMXH18 Syyskuu, 2012Salkunrakentaja,ROI on riittävän lähellä ROIC:ia, agreed.

Voit tehdä myös “modatun” screenauksen jossa käytät EV/EBIT:n tilalla adjusted P/E:tä ja Gearingia. Ok, modaus on hieman köykäinen, mutta näin saat myös velan huomioon ja earningisistä pois kertaluontoiset erät.


Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.