Nordnet Blogi

Mistä Kreikka ja sen velkojat kinastelevat?

Kreikan kriisin neuvotteluosapuolet olivat pääsemässä sopimukseen alkuviikosta, mutta viikon edetessä mielipiteet erkanivat kahdeksi sopimusluonnokseksi joita ei torstain tapaamisessa enää pystytty sulattamaan yhteen. Nyt tehdään hartiavoimin työtä uuden sopimuksen synnyttämiseksi.

Aikaa ei ole kuin ensi viikon tiistaihin jolloin 1,5 miljardin euron lainaerä erääntyy maksettavaksi. Mikäli sopimusta ei maanantai aamuun mennessä synny, pankit saattavat pysyä kiinni Kreikassa. Mistä neuvotteluissa sitten nahistellaan?

Etuisuuksia velaksi

Kreikka on elänyt velaksi 90-luvulta lähtien ja esimerkiksi vuodesta 2000 alkaneen eurojäsenyyden ensimmäisen kymmenen vuoden aikana, Kreikan julkiset palkat kaksinkertaistuivat. Euroopan nopeinten vanhentuvan kansan eläkejärjestelmä on lisäksi poikkeuksellisen avokätinen: eläkeläiselle maksetaan 92 prosenttia viimeisestä palkkakuitista. Kun veronkierto on yleistä varsinkin Kreikkalaisen keskiluokan keskuudessa, Kreikan talouden tulot eivät pitkään aikaan ole riittäneet kattamaan kaikkien saavutettujen etujen kustannuksia.

Yhteinen tavoitetila

Molemmat osapuolet haluavat poistaa nämä ylilyönnit Kreikan kilpailukykyä huonontamatta. Näkemyserot syntyvät lähinnä kahdesta asiasta. Ensinnäkään kansantaloustiede ei ole täsmätiedettä. Maailmasta on mahdotonta löytää kahta ekonomistia, jotka olisivat samaa mieltä jonkin valtion taloudesta. Toiseksi neuvotteluosapuolet elävät eri todellisuudessa. Vaikka kumpikin haluavat välttää poliittiset levottomuudet, kreikan velkojat painottanee taloudellisia tekijöitä enemmän kuin Tsipras.

Kinastelun aiheet

Näin ollen nyt kinastellaan esimerkiksi yritysveron tasosta. Velkojat ehdottavat 28 prosenttia, Tsipras 29 prosenttia ja puolta miljoonaa ylittävien yritystulosten osalta 15 prosenttia. Velkojat katsovat jälkimmäisen johtavan uusiin budjettivajeisiin. Arvonlisäverotuksen osalta velkojat haluavat kerätä prosentin bruttokansantuotteesta, Tsipras 0,74 prosenttia. Velkojat haluavat lopettaa köyhimpien eläkeläisten lisämaksut (EKAS) vuoteen 2018 mennessä, Tsipras vasta joskus vuosien 2018 ja 2020 välillä.*

Neuvotteluiden kulmakivet

Suurin erimielisyys liittynee kuitenkin eläkejärjestelmän peruskorjaukseen. Tsipras ehdottaa korkeampia eläkemaksuja ja varhaiseläkkeiden rajoittamista, kun taas velkojat painottavat leikkauksia. Toinen murehtii suurimman äänestäjäryhmän suosiosta, toinen keskittyy taloudelliseen logiikkaan.

Toinen poliittinen ulottuvuus on se, että äänestäjien kärsivällisyys velkojamaissa alkaa loppua. Niin Merkelillä, Hollandella kuin Sipilälläkään ei ole kansallista tukea myönnytyksille. Kreikka on tuhlannut Eurooppalaisten luottamuksen näyttöjen puuttumisella.

Kohtalon viikonloppu

Mikäli virkamiehet saavat uuden kompromissiehdotuksen valmiiksi, EU maiden ministerit kutsutaan koolle lauantaiksi. Mikäli sopimusehdotus menee läpi, Kreikan parlamentti kokoontuu sunnuntaina omalta osaltaan hyväksymään sopimusehdotus. Tämä on kriittinen kohta, koska enemmistöpuolue Syrizan sisällä on populisteja, jotka vastustavat saavutettujen etuuksien leikkaamista. Mikäli sopimusehdotus kuitenkin menee myös Kreikan parlamentista läpi, se on vielä hyväksytettävä EU maiden parlamenteissa ennen sopimuksen voimaantuloa. Tämän jälkeen osapuolet kyllä keksivät käytännön keinot haverin välttämiseksi. Maanantaina tiedämme miten kävi.

 

Lue aiheesta lisää: Kreikan valuuttasäännöstely olisi lopun alku, Kreikka ja troikka tappelevat, kumpi voittaa? ja Kreikan lähtö voisi olla hyvä Suomelle.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club

* Wall Street Journal

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

4
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
terve, onko tietoa onkohan tässä joitain suuria eurooppalaisia liikepankkeja (mm. DB) joiden riskejä lähinnä pelastettaisiin. Että Kreikka olisi kuitenkin jo polkaistu maahan ellei löytyisi rahoitusmarkkinoiden kannalta toinen vielä ”tappavampi” haara ?
Nimetön
Nimetön
Liikepankit pelastettiin jo muutama vuosi sitten. Veronmaksajien rahat käytännössä uhrattiin, jotta pankit saatiin pelastettua. Nykyään pelätään lähinnä koko euro-alueen murenemisen alkamista, jos Kreikka ensimmäisenä potkaistaan ulos. Seurauksena olisi valtava poliittinen tappio, jota poliitikot eivät luonnollisestikaan halua.
Nimetön
Nimetön
Niin, otetaan mieluummin tappio EU-alueen veronmaksajille kuin ”poliittinen tappio” integraatio-intoilijoille.
Nimetön
Nimetön
Juuri näin.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.