Nordnet Blogi

Miten piensijoittajan pörssiosinkoja verotetaan nyt ja jatkossa?

Tarkastelin viime huhtikuussa Suomen hallituksen ehdotuksia osinko- ja yritysverouudistuksesta. Viime viikolla budjettiriihessä sinetöidyt päätökset merkitsevät käytännössä huhtikuisessa merkinnässä esitetyn ”valuvioilla korjatun mallin” astumista voimaan ensi vuoden alusta alkaen. Käsittelen tässä merkinnässä muutaman yksinkertaisen laskuesimerkin kautta tavanomaisen suomalaisen piensijoittajan osinkoverokohtelua. Merkintä on luontevaa jatkoa viime kuussa esittämälleni toiveelle piensijoittajille tarjottavasta osinkotulojen verovapaudesta.

Yleisellä tasolla yksityishenkilön saamat tulot jaetaan ansio- ja pääomatuloiksi. Kahtiajako vaikuttaa siihen, että ansiotuloina ja pääomatuloina verotettavat tulot lasketaan erikseen. Pörssiyhtiöiden yksityishenkilölle maksamat osingot lukeutuvat pääomatuloihin. Käsittelen tässä merkinnässä Suomessa verovelvollisen yksityishenkilön verokohtelua pörssiyhtiön maksamista osinkotuloista. Tarkastelen sekä kotimaisten pörssiyhtiöiden maksamia että ulkomailta saatuja osinkoja.

Vuonna 2013 verotettavista pääomatuloista suoritetaan 30 % suuruinen vero. Raja koskee yhteenlaskettuja pääomatuloja, jotka ovat verovuoden aikana enintään 50 000 euroa. Mainitun rajan ylittävältä osalta verotettavan pääomatulon osuudesta maksetaan veroa 32 % mukaan. Vuodesta 2014 alkaen progressio astuu voimaan jo 40 000 euron vuotuisten pääomatulojen jälkeen.

Edellä mainittuihin verokantoihin viitaten on kuitenkin huomattava, että osa pörssiyhtiön maksamasta osingosta on osakkeiden luovutusvoitoista poiketen verovapaata tuloa. Vuonna 2013 pörssiyhtiön yksityishenkilölle maksamasta osingosta 30 % on verovapaata tuloa, minkä kääntöpuolena on mahdollista laskea, että 70 % osinkotulosta on verotettavaa pääomatuloa. Verovuoden aikana kertyvien osinkotulojen määrään sovelletaan samoja periaatteita (30%/32%) 50 000 euron rajan molemmin puolin edellä esitettyyn viitaten (vuodesta 2014 alkaen 40 000 euron raja).

Kun ”tavanomaisen piensijoittajan” saama osinkotulo, esimerkiksi 100 euroa, verotetaan 30 % suuruisen verokannan mukaan, on lopullinen osinkoverorasitus 21 %. Tämä saadaan laskettua auki kertomalla pääomatuloverokanta (30 %) osinkotulon veronalaisella 70 % osuudella (0,30 * 0,70 = 0,21 = 21 %). Vuodesta 2014 alkaen 70 %:n veronalainen osuus kasvaa 85 %:iin, joten efektiivinen osinkovero on ensi tammikuusta lähtien 25,5 % (ja korkeissa osinkotuloissa 27,2 %). Tammikuusta 2014 lähtien pörssiosinkojen verovapaa osuus tavanomaiselle piensijoittajalle laskee näin ollen 30 %:sta 15 %:iin.

Jos verovuoden aikana saadut osinkotulot ylittävät yhteismäärältään 50 000 euroa, sovelletaan ylimenevältä osalta 32 % verokantaa, kuten edellä esitettiin. Mainitun euromäärän ylittävältä osalta pörssiyhtiön yksityishenkilölle maksamia osinkotuloja verotetaan 22,4 %. Tämä perustuu laskelmaan, jossa kerrotaan 32 % osinkotulon veronalaisella 70 % osuudella (0,32 * 0,70 = 0,224 = 22,4 %). Ensi vuodesta alkaen vastaava laskutoimitus tuottaa todellisen verotuksen 27,2 %:n mukaan, kun laskelmassa 0,70 korvautuu lukemalla 0,85.

Huomionarvoista on, että osakevälittäjä – tai pankki – pidättää yksityishenkilölle maksetusta kotimaisesta osinkotulosta ennakkoveroa 21 % automaattisesti. Käytäntö poikkeaa merkittävästi osakkeiden luovutusvoittojen verotuksesta, jonka verovelvollinen yksityishenkilö laatii ja tilittää vuosittain itse. Ennakkoveron pidättäminen merkitsee samalla sitä, että mikäli osakkeenomistajan verot ovat verovuotuisesti korkeiden osinkotulojen vuoksi 21 % kertymää suuremmat, suoritetaan ennakkoon maksamattomat verot lopullisen verotuksen yhteydessä.

Esimerkkitapauksessa Fortum maksaa 1,00 euroa osinkoa osaketta kohden. Sijoittaja X omistaa 100 Fortumin osaketta, joten hän saa bruttomääräisesti 100 euroa osinkotuloa pörssiyhtiöltä. Tästä summasta 30 % on verovapaata tuloa, jolloin 70 % eli 70 euroa on veronalaista pääomatuloa. Koska osingon määrä on alittaa 50 000 euroa, koituu maksettavaksi veroksi 21 euroa (70 euroa * 0,30). Ja 21 euroa on 21 % sadan euron brutto-osingosta.

Henkilökohtaisesti noin 90 % saamistani osinkotuloista tulee ulkomailta. Esimerkiksi salkkuni selvästi suurin yksittäinen omistuskohde Nordea on yhtiöoikeudelliselta kotipaikaltaan ruotsalainen yhtiö, vaikka osakkeella käydäänkin kauppaa myös Helsingin pörssissä. Nordean maksamat osingot ovat yhtiön kotipaikkaan viitaten ruotsalaisia, mikä tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ulkomaisen pörssiyhtiön Suomessa verovelvolliselle yksityishenkilölle maksamia osinkotuloja.

Sovellan ulkomaisen osingon esimerkkiin samoja euromääriä kuin edellä Fortumin tapauksessa. Kuvitellaan, että sijoittaja X saa ruotsalaiselta Nordealta bruttomääräisesti 100 euroa osinkotuloa. Ulkomaisten osinkojen tapauksessa pörssiyhtiön kotivaltiolla on oikeus pidättää lähdevero, jonka suuruus riippuu maakohtaisista tekijöistä ja Suomen kanssa solmituista verosopimuksista. Ruotsin kanssa lähdeverona sovelletaan tällä hetkellä 15 % kantaa.

Lähdevero muuttaa hieman osinkoveron maksamisen käytännön prosessia. Suomalaista piensijoittaja X:ä kohdellaan edelleen samojen periaatteiden varassa kuin alussa esitettiin, joten 100 euron osingosta 30 % on verovapaata tuloa ja 70 % veronalaista pääomatuloa. Näin ollen kokonaisveroksi muodostuu ulkomaisista osingoista lähtökohtaisesti esimerkkitapaukseen soveltaen sama 21 euron verorasitus kuin edellä kotimaisessa Fortumin esimerkissä.

Nordean maksaman ulkomaisen osingon – tässä tapauksessa ruotsalaisen – kohdalla rahavirta poikkeaa kuitenkin lähdeveron vuoksi kotimaisesta esimerkkitapauksesta. Ruotsi pidättää 15 % lähdeverokannan mukaan 100 euron bruttomääräisestä osingosta ensin 15 euroa lähdeveroa (100 euroa * 0,15).

Tämän jälkeen sijoittaja saa lähtökohtaisesti lähdeveron hyvityksen lopullisessa verotuksessaan, jolloin Suomeen jää maksettavaksi osinkoveroa esimerkkitapauksen mukaisesta ulkomaisesta osinkotulosta 6 euroa. Tämä perustuu siihen, että 21 euron osinkoverosta 15 euroa tulee hyvitetyksi Ruotsin pidättämän lähdeveron kautta. Esitetty laskentakaava on uskoakseni parhaiten soveltuva mallitapaus, koska 15 % suuruista lähdeverokantaa sovelletaan Ruotsin ohella myös esimerkiksi yhdysvaltalaisiin osinkoihin (esimerkiksi The Coca-Cola Company ja IBM tilittävät tällä laskukaavalla osinkoja neljästi vuodessa eli kvartaaleittain).

Keskeisin viestini on, ettei kotimaisen piensijoittajan kannata pelätä ulkomaisia sijoituksia vaikean verokohtelun vuoksi, koska vaikeus on vain ennakkoluuloissa. Lähtökohtaisesti verotuskuvio on hyvin yksinkertainen, eikä se aiheuta päänvaivaa veroilmoituksen tekemisen yhteydessä. Lisäksi ulkomaiset osinkotulot tuovat salkkuun tulovirtaa ympäri vuoden, koska esimerkiksi USA:ssa osinkoja maksetaan yleensä neljästi vuodessa eli kvartaaleittain. Toisaalta kaikilla markkinoilla verotuskäytäntö ei ole käytännössä aivan yhtä yksinkertainen kuin Ruotsissa ja USA:ssa, mikä konkretisoituu esimerkiksi Ranskassa.

Ulkomaisista osingoista on vielä todettava, että mikäli Suomella ei ole verosopimusta ulkomaisen osingon lähdevaltioon, perii lähdevaltio sisäisen lainsäädäntönsä mukaisen lähdeveron. Tämän ohella verolait voivat toki muuttua, ja sijoittaja vastaakin tästä merkinnästä huolimatta lopulta aina itse omasta verokohtelustaan henkilökohtaisine yksityiskohtineen. Listaan kuitenkin lopuksi muutamia Suomen tekemiä tämänhetkisiä verosopimuksia ulkomaisten lähdeverojen osalta. Tämän merkinnän kommentteihin on mahdollista lisätä omia käytännön havaintoja ulkomaisten verosopimusten soveltamisesta sekä mahdollisista muutoksista esittämääni listaukseen.

Belgia: verosopimuksen mukaan 15 % lähdevero
Espanja: verosopimuksen mukaan 15 % lähdevero
Hollanti: verosopimuksen mukaan 15 % lähdevero
Iso-Britannia: verosopimuksen mukaan 0 % lähdevero
Italia: verosopimuksen mukaan 15 % lähdevero
Ruotsi: verosopimuksen mukaan 15 % lähdevero
Saksa: verosopimuksen mukaan 15 % lähdevero
Tanska: verosopimuksen mukaan 15 % lähdevero
USA: verosopimuksen mukaan 15 % lähdevero

Kirjoittajan toisen sijoituskirjan Hajauta tai hajoa (311 s.) ennakkomyynti on alkanut!

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja omistaa kirjoitushetkellä tekstissä mainituista yhtiöistä The Coca-Cola Companyn, IBM:n ja merkittävän määrän Nordean osakkeita. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia eikä sitovaa veroneuvontaa. Jokainen vastaa viime kädessä itse omasta verokohtelustaan ja sijoitustoimintansa kannattavuus- ja veroseuraamuksista. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kuvamateriaalin lähde ajanhukkaa.com.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

13
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Niin no, Miten verotus runtelee. Entäs jos huomenlahjana annettaisi meidän päättäjille potti. Oma arvo-osuustiili ja fotumia, talvivaaraa, elisaa, teliasoneraa, ke (nokemiraa ei kun fifaan) ja muita. 1-2-3 kk senverran käteen kuin pärjää. Siis ihan ite maksais ne. Vois olla porukalle valaiseva kokemus? Ja vois pelata niillä sekä pitää tuotot. Toki verot pitää maksaa, mutta sen verottaja tekee automaattisesti omilla järjestelmillä. No Nordea kusettaa ja ottaa toimeksianot kun hakuaa.
Nimetön
Nimetön
BRIC-maista konsonantit toimivat seuraavasti: Brasilia: osingoista pidätettävä lähdevero on 0%. Brasilialaiset yhtiöt maksavat joskus osingon lisäksi tai sijasta korkoa omalle pääomalle, josta peritään lähdeveroa 15%. Venäjä: lähdeveroa peritään 15%. Kiina: lähdeveroa peritään 10%. Intiasta ei ole kokemusta, mutta jotta joku I-alkuinen saadaan mukaan, voin kertoa Israelin hämmentävästä lähdeveronperintämallista: Tevan osingoista perittävä lähdevero voi olla ilmeisesti mitä tahansa välillä 0-25%. Firma ystävällisesti kertoo tulevan ennakonpidätysprosentin osareissaan osingosta ilmoittamisen ohessa. Saksa ei muuten noudata solmimaansa verosopimusta, vaan sieltä täytyy omatoimisesti periä yli sopimusmäärän pidätetyt ennakot takaisin. Onnistuu kuulemma jokseenkin helposti, mutta vaatii sen vaivannäön.
Nimetön
Nimetön
Ymmärsinkö oikein: jos verosopimus Suomen ja ko. ulkomaan välillä on olemassa, niin osingon saajan ei tarvitse (periaatteessa) tehdä mitään ja verotus menee ”oikein”? Ja että tämä vielä toimisi vielä käytännössäkin? Muistelen vain Lindströmien blogijuttua TeliaSoneran myyntioikeuksien veronpalautusten hakemisesta.
Nimetön
Nimetön
Osinko ei ole sama asia kuin TeliaSoneran myyntioikeuksien takaisinlunastus. Yhtiötapahtumat ovat erityisen haasteellisia ja varsinkin jenkeissä ns. NRA-lunastukset voivat olla todellinen pommi, kun verokuorma on luokkaa 40 % lunastuksesta ilman takaisinperintää. :-/ Osinkoverokäytännöt riippuvat hyvin paljon myös välittäjästä, ts. onko takaisinperintään tarvetta vai ei. Verosopimus / sijaitseminen EU-maassa on tärkein kriteeri, kun lopullista verokuormaa osingolle määritellään. Verottaja antaa ”anteeksi” korkeintaan verosopimuksen mukaisen osan eli jos esimerkiksi ranskalaiset perivät sisäisen lainsäädännön nojalla verosopimusta korkeamman osinkoveron, takaisinperintä pitää hoitaa Ranskan verottajalta.
Nimetön
Nimetön
Eli esim. Nordnetin tapauksessa joutuuko sijoittaja tekemään ulkomaan osinkojen suhteen? Nordnet vähentää automaattisesti 15% veron osingosta ja koko homma on siinä?
Nimetön
Nimetön

Asia ei ole aivan noin yksinkertainen, vaan riippuu täysin yhtiön verotuksellisesta kotimaasta ja verosopimuksesta. Nordnet seisoo verosopimusten osalta jossain puolivälissä eli tietyillä markkinapaikoilla verotus on automaagista, tietyillä pitää tehdä itse jossain tapauksissa jotain (esim. Yhdysvallat) ja joillakin pitää tehdä koko ajan jotain. Jos kyse on esim. jenkkiyhtiöstä, jonka verotuksellinen kotimaa on Yhdysvallat (ja yhtiö ei ole MLP, LLC, trust tai LP), niin osinkovero on aina lähtökohtaisesti 15 % ja päälle maksat Suomeen verovelvollisena 6 % (= 15 + 6 = 21 – jos ei olla vielä progression puolella). Etsi vanhemmista Nordnet blogin kirjoituksista lisätietoja, niin pääset verotusteemoissa syvemmälle. Jos joskus… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Kiitoksia kommenteista! Omalta kannaltani mielenkiintoisin on tällä hetkellä Norja. Toimiiko homma kiitettävästi Nordnetin kautta? Verosopimus kyllä on, mutta turskamaahan ei EU:ssa ole.
Nimetön
Nimetön
@ZekeVaara: Norjan kanssa Suomella on verosopimus, joten ongelmia ei pitäisi olla. Verosopimuksen osinkoveroartikla on 15 %, Suomen verottaja haluaa myöhemmin päälle 6 % ja lopulta efektiivinen osinkovero on 21 % (2013, ei progressiota). Varsinkin Norjan yhtiöiden verotuksellisen kotipaikan kanssa pitää olla kuitenkin tarkkana (esim. Seadrill), koska Norjassa on paljon sellaisia lafkoja, joiden reaalinen verotuksellinen kotimaa on jokin muu kuin Norja.
Nimetön
Nimetön
USA:n MLP ja LP ovatkin kinkkisempiä. Niistä otetaan 39,5 %. Paljonkohan Suomen verottaja hyväksyy. Liekö mahdollista hakea osa takaisin. Muutama esimerkki tickerillä: NTI, CVRR, WPZ. Kanadalaiset LP:t ( liekö kotipaikka Bermuda ) ottavat vain 15 %, esim BIP ja BEP
Nimetön
Nimetön
MLP ja LP: lisäkommenttina, näiden osingot ovat selvästi suuremmat kuin emojensa, esimerkki WMB (Inc )3,94 % ja sen enemmistö-omistama WPZ 6,67 %.joka on MLP. Mistähän tähän saisi selkoa, onkohan LP, MLP mainittu verosopimuksessa ?
Nimetön
Nimetön
Terve. Olen tuossa pähkäilly että mikä pankkiiriliike olisi piensijoittajalle edullisin osakkeiden ostossa ja myynnissä? En ole vielä avannut arvo-osuustiliä.
Nimetön
Nimetön
Terve Sain uuden veroehdotuksen. ja siitä näin että laskelmanne esim. Nordean osalta ovat nyt vanhentuneet. Uuden laskutavan mukaan esim. Nordean osinkotuloja verotetaan suomalaiselta osingon saajalta n. 40%. Miten näin, verottaja vähentää osinkotulosta Ruotsissa pidätetyn 15% ja verottaa jäljelle jäänyttä summaa Suomen ehtojen mukaisesti. Eli, Ruotsissa kannetun veron osalta veroprosentti on tarkaan 100%. Revi siitä sitten huumoria.
Nimetön
Nimetön
Moi Asun UK:ssa ja minulla on Suomessa pörssiosakkeista osinkotuloja sekä bondeista korkotuloja. En oikein mistään löydä tietoa tai keinoa miten saisin ne verotettavaksi UK:hon (jossa pienenmpi kuin Suomen 30%). Nyt niistä peritään automaattisesti lähdevero.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.