Nordnet Blogi

Miten tulla miljonääriksi?

Korkoja ei kannata hyödyntää vain tanssiravintolassa, vaan ne kannattaa ottaa mukaan myös sijoitustoimintaan. Sijoitus, jolle saatava tuotto lisätään sijoituspääomaan tuottamaan edelleen, kasvaa korkoa korolle. Tämän hienouden ymmärsi ensimmäisten joukossa Albert Einstein, joka kutsui ilmiötä maailman suurimmaksi matemaattiseksi keksinnöksi. Korkoa korolle -tekijän avulla melko maltillinen alkupääoma kasvaa aikojen saatossa pieneksi omaisuudeksi. Tarkastelen tässä kirjoituksessa lyhyesti ajan merkitystä sijoitustuottojen kertymiseen.

Katso esimerkkejä korkoa korolle -efektistä Nordnetin laskurin avulla.

Suhdanteiden yli sijoitussalkun vuosituloja voi kasvattaa kolmen tekijän kautta:

1. Salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittaminen
2. Säästöt palkkatuloista
3. Osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä

Osakesalkun passiiviset tulot eli osingot kasvavat siis suhdanteiden yli osakemäärän kasvun ja osaketta kohden saatavan osinkovirran kasvun kautta.

Alleviivaamisen arvoista kuitenkin on, että neljäs tuottotekijä, eli aika pääsee korkoa korolle -ilmiön kautta jylläämään toden teolla, kun sijoittaja soveltaa salkunhoidossaan pitkäjänteisesti ja samanaikaisesti useampaa kuin yhtä edellä listattua osinkopotin kasvutekijää.

Parhaimmillaan sijoittaja hyödyntää samanaikaisesti kaikkia kolmea tekijää, aloittaen kyseisen strategian soveltamisen mahdollisimman varhain. Käsittelenkin ajan merkitystä seuraavassa.

Esimerkkejä korkoa korolle -ilmiöstä

Kuvitellaan määrätietoinen ja hyvätuloinen (tai vähämenoinen, mikä on kokemusten perusteella haasteellista neljän lapsen perheessä) säästäjä, joka ohjaa kuukausisäästämisen periaatteita soveltaen kuukausittain 250 euron kertasijoituksen keskimäärin 10 prosenttia vuosittain tuottaville osakemarkkinoille (erittäin pitkän aikavälin nimellinen toteutunut vuosituotto). Mikäli näin toimitaan kurinalaisesti, nostaa strategia valituin oletuksin salkun markkina-arvon 35 vuodessa päälle miljoonan euron.

Laskelmassa on toki muuttujana vuotuinen keskituotto, mutta toisaalta se ei oleta sijoittajalta mitään ylivertaisia kykyjä voittaa markkinoiden normaalituottoa pitkällä aikavälillä. Toki voidaan haastaa oletus, onko markkinoiden tuleva tuotto pysyvästi heikompi kuin historiassa. Toisaalta voihan se olla sitten parempikin?

Keskeiset tekijät, joita laskelma olettaa, ovat pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus. Jos edeltävää sijoitussuunnitelmaa alkaa noudattaa esimerkiksi mahdollisen valmistumisen jälkeen 25-vuotiaana, on tiliotteen viimeinen rivi seitsennumeroinen 60-vuotiaana.

Ajan merkitys on ilmeinen. Mikäli samassa laskelmassa säästäminen aloitetaan jo viisi vuotta aiemmin, 20-vuotiaana, riittävät miljoonasalkun luomiseen 178 euron kuukausisijoitukset.

Mikäli säästämisen pitkäjänteisyyden merkityksen ymmärtää jo yläasteikäisenä, riittää ensimmäisistä kesätyörahoista 50 euron kuukausisäästäminen ja sen jatkaminen aikuisiällä miljoonatavoitteeseen pääsemiseksi 60 ikävuoteen mennessä.

Kuten esimerkit osoittavat, ei sijoittaja tarvitse ylivertaista älykkyyttä, ajoittamiskykyä tai loistavaa yhtiöpoimintaa. Olennaisinta on pitkäjänteinen suunnitelma, joka aloitetaan ajoissa ja annetaan korkoa korolle -tekijän hoitaa työ puolesta. Aika on rahaa! Markkinoiden keskituotto riittää, ja siihen voi tähdätä esimerkiksi passiivisella indeksisijoittamisen strategialla (matalin kuluin).

Olennaisinta on pitkäjänteinen suunnitelma, joka aloitetaan ajoissa ja annetaan korkoa korolle -tekijän hoitaa työ.

Pitkäjänteisyyden osalta on vielä korostettava sitä, että korkotekijä alkaa vaikuttaa toden teolla sijoitushorisontin venyessä 15–20 vuoteen. Tuolloin 10 prosentin vuosituotto on hieman eri summalle kuin sijoitusvuonna 1. Tällaisella ajanjaksolla myös satunnaisuus eliminoituu tehokkaasti, ja hajautettu salkku hakeutuu markkinoiden pitkän aikavälin keskituottoa kohden.

Ota selvää säästölaskurin avulla, kuinka kauan matka miljonääriksi kestää!

Aloita säästäminen ja suosi osakkeita

Koska pitkässä juoksussa osakesijoittajan keskeisin riski ei ole kurssien heilahtelu vaan liiketoiminnan menestyskaari, kannattaa vuosikymmenten mittaan painottaa osakesijoituksia (joko suoria sijoituksia tai hajautetusti rahastojen kautta), mikäli oma riskinsietokyky suinkin sen sallii. Alhaisemman tuoton korkoinstrumentit kannattaa jättää lyhyen aikahorisontin säästäjille.

Kaikkiaan sijoittajan yksilöllisestä suunnitelmasta riippumatta kannattaa kiinnittää huomioita myös kustannuksiin. Nekin kumuloituvat pitkässä juoksussa tuottojen tapaan. Henkilökohtaisesti olen avannut kustannusten merkitystä vertaamalla vuosikuluja vuosituottoon, en koko sijoituspääomaan. Toisin sanoen prosentin vuosikulut koko salkusta voivat kuulostaa murto-osalta, mutta ne edustavat 10 prosenttia vuotuisesta – edellä lasketusta kymmenen prosentin – keskituotosta.

Henkilökohtaisesti olen avannut kaikille lapsillemme arvo-osuustilit suurin piirtein synnytyssairaalasta kotimatkalla. Kuten edeltävistä laskelmista voi päätellä, kovin suuria summia ei tarvitse kuukausittain sijoittaa perikunnalle taloudellisen turvan luomiseksi, koska aika tekee tehtävänsä pitkällä sijoitushorisontilla.

Kuten edeltävistä laskelmista voi päätellä, kovin suuria summia ei tarvitse kuukausittain sijoittaa perikunnalle taloudellisen turvan luomiseksi, koska aika tekee tehtävänsä pitkällä sijoitushorisontilla.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Eric Leslie / Foter.com / CC BY-NC-SA

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

18
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön

Ihan hyvä kirjoitus, mutta eivätkö Jukka nämä sinun tekstisi ala jo melko paljon toistaa toinen toisiaan?

Kirjoitit ennen todella hyvä ja mielenkiintoisia tekstejä yksittäisistä firmoista, ehkä noin kolmisen vuotta sitte, niitä kaipaisin uudestaan ja lisää.

Nimetön
Nimetön

Olen samaa mieltä Larryn kanssa. Jukan kirjoitukset ovat hyviä, mutta kaipaan enemmän muutaman vuoden takaisia yritysanalyysejä yms.

Nimetön
Nimetön

Kyllä Jukka kirjoittelee nykyisin vain saadakseen mainostaa kirjojaan. Juttujen sisältö on täysin lässähtänyt, ei mitään syvällistä enää. Vahinko, koska pari vuotta takaperin Jukan juttuja luki ihan mielellään. Nyt tulee pelkkää pintapuolista höpinää ja usein toistettuna.

Nimetön
Nimetön

Noh, ei ne nyt niin pahasti ole lässähtänyt.

Esimerkkiä korkoa korolle ilmiöstä saa myös minun veloistani! Jos lähdetään miettimään esimerkiksi 2000 euron pikalainoja (http://www.ficc.fi/lainaa-2000/) joita voit ottaa useamman kerrallaan ja sitten yhdistellä ne yhdeksi isoksi lainaksi jota sitten makselet vuositolkulla – ja lähinnä vain korkoja pois – niin kyllä siinä luottoyhtiöillä on mukavat oltavat.

Ei ole kiva olla korkoa korolle ilmiön toisella puolen..

Nimetön
Nimetön

Bank Norwegianiin tai Norwegian Finance ASA Holdingiin kannattaisi ainakin lyödä (ehkä?) rahaa kiinni ja tämä löytyy ihan Nordnetistäkin, että suomalaisen sijoittajan on helppo päästä siihen käsiksi. En näe sinänsä tuossa järkeä muuta kuin ymmärrän niitä, joille pankit eivät anna lainaa ja onhan tuo https://www.talouteen.com/ kirjoitusten mukaan suosituin netissä toimiva ”kasvoton” pankki. Viitekorko kuitenkin alkaa 8,99 %:sta nykyään. Leppoisasti myöntävät lainoja ainakin, kantaako tämä hedelmää osakkeeseen vai syövätkö luottotappiot sitten lopulta ne ”hedelmätkin”? Riskitasoa pidän kyllä korkeana tässä lapussa, mutta aion olla isosti ”sisässä”. Loput sitten pysyvätkin tutuissa ja turvallisissa. Tyydyn 6% vuosituottoon!

Nimetön
Nimetön

Tätä samaa korkoa korolle puhetta lueskelin myös täältä ( https://financer.com/fi/saasta-itsestasi-miljonaari-ennen-elakeikaa-muutamalla-eurolla-paivassa/ )
Henkilökohtaisesti uskon, että suurimmalla osalla sijoittajista salkku mukailee suurinpiirtein indeksejä. Mitä enemmän on taitoa niin sitä enemmän pääsee indeksin yläpuolelle. Mutta 10 % korkotuotosta on _oman_mielipiteeni_ mukaan turha haaveilla. Varsinkin, kun siitä pitää ottaa vielä verot pois.
Tuossa linkin jutussa laskettiin 4 % ja 8 % koroilla, mitkä vähä ehkä enemmän realismia.

Nimetön
Nimetön

Tämä oli mielenkiintoisin blogi pari vuotta sitten, kun yritys analyysejä kirjoitit ja ostohintoja hahmottelit. Niitä täälläkin odotellaan tulevaisuudessa, ehkäpä päivitettyjä analyysejä myös. Tämän blogin ansiosta innostuin aikoinaan sijoittamisesta, kiitos siitä.. Terveisin: Kesällä tuli nre:tä, konetta ja tikkurilaa lisättyä.

Nimetön
Nimetön

Martin Paasi on julkaissut samanlaisia laskelmia. Ne ovat teoreettisesti oikeita, mutta minua häiritsee niissä ylioptimismi. Miljoona kuulostaa hienolta luvulta, mutta mitä saa miljoonalla 35 vuoden inflaation jälkeen? Itse suosin varovaisia laskelmia, joissa otetaan huomioon kaikki kulut. Jeremy J. Siegel on laskenut kirjassaan Stocks for the long run, että osakkeet tuottavat pitkässä juoksussa noin 7 % inflaation jälkeen. Tämäkään ei ole puhdasta tuottoa, vaan siitä pitää vähentää verot ja hallinnointikustannukset. Korkoa korolle ilmiö vaikuttaa vaan siihen summan, joka jää jäljelle niiden jälkeen. Varovaisena, mutta realistisena, pitkän ajan tuottotavoitteena kulujen jälkeen voisi olla 5 %. Sillä laskien pääsee 35 vuodessa noin 300… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön

On totta, että Jukka kirjoitti huomattavasti omaperäisempiä ja laadukkaampia blogeja vielä muutama vuosi sitten. No, miksei sitten enää? Syy on pohjimmiltaan varsin yksinkertainen. Kun ikää ja varallisuutta alkaa kertyä, vaikka ”korkoa korolle”-ihmeen kautta 🙂 ihminen taantuu ja lopuksi aletaan toistella omalla mukavuusalueella olevia joojoo-juttuja, joiden soisi myös myyvän kuten hänen muuten hyvät kirjansa. Älkää siis ymmärtäkö väärin, Jukka on fiksu mies, joka tekee pomminvarmoja analyyseja, mutta valitsee, milloin ne ilmaiseksi julkaisee. Sanassakin sanotaan, ettei helmiä sioille. Hän on hommansa tehnyt ja nyt olisi muiden aika ottaa ruori käteen.

Nimetön
Nimetön

niin, mainostaa vaan kirjojaan, totta.

Nimetön
Nimetön

Tätä samaa korkoa korolle puhetta lueskelin myös täältä ( https://financer.com/fi/saasta-itsestasi-miljonaari-ennen-elakeikaa-muutamalla-eurolla-paivassa/ )
Henkilökohtaisesti uskon, että suurimmalla osalla sijoittajista salkku mukailee suurinpiirtein indeksejä. Mitä enemmän on taitoa niin sitä enemmän pääsee indeksin yläpuolelle. Mutta 10 % korkotuotosta on _oman_mielipiteeni_ mukaan turha haaveilla. Varsinkin, kun siitä pitää ottaa vielä verot pois.
Tuossa linkin jutussa laskettiin 4 % ja 8 % koroilla, mitkä vähä ehkä enemmän realismia.

Nimetön
Nimetön

Kun huomasin korkeakorkoiset lainat, joita netissä on tarjolla niin sijoitin niihin. Sivulta https://www.pienlainat.fi/ kun katsoo vaikka ferratumin korkoja niin ne on yli 200%. Ferratum on listautunut saksan pörssiin, eli voisiko niillä saada hyvää tuottoa? Mielipiteitä?

Nimetön
Nimetön

Bank Norwegianiin tai Norwegian Finance ASA Holdingiin kannattaisi ainakin lyödä (ehkä?) rahaa kiinni ja tämä löytyy ihan Nordnetistäkin, että suomalaisen sijoittajan on helppo päästä siihen käsiksi. En näe sinänsä tuossa järkeä muuta kuin ymmärrän niitä, joille pankit eivät anna lainaa ja onhan tuo https://www.talouteen.com/ kirjoitusten mukaan suosituin netissä toimiva ”kasvoton” pankki. Viitekorko kuitenkin alkaa 8,99 %:sta nykyään. Leppoisasti myöntävät lainoja ainakin, kantaako tämä hedelmää osakkeeseen vai syövätkö luottotappiot sitten lopulta ne ”hedelmätkin”? Riskitasoa pidän kyllä korkeana tässä lapussa, mutta aion olla isosti ”sisässä”. Loput sitten pysyvätkin tutuissa ja turvallisissa. Tyydyn 6% vuosituottoon!

J.Smith
Vieras
J.Smith

Ostakaa cryptoja.
Bitcoin, XRP ja ETH hajautetusti, lisäksi pienemmillä summilla hieman QASH, TRX, BMC .
Erityisesti kannattaa googlettaa mitä Ripple, XRP puuhaa ensi vuonna. Mihin ikinä sijoitattekin niin varmistakaa että Cryptolla on myös muutakin käyttöä kuin osto/myynti/vaihtaminen pörssissä.

Olen varma että samalla 250€ /kk panostuksella crypto-markkinoilla saa kovemmat tuotot, kurssit heiluvat paljon, vältä paniikkimyyntiä.

Isä
Vieras
Isä

Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Itse olen miettinyt vastaavaa säästömiotoa lapsilleni, mutta olen törmännyt seuraavaan filosofiseen ongelmaan. Oppiiko jälkikasvu rahan arvon, jos heillä on 18-vuotiaana (ilman omaa työpanosta) 20-30 k€ arvo-osuustililä? Oletko pohtinut samaa asiaa?

Kallio Juha
Vieras
Kallio Juha

Taitaa olla niin että Oksaharjun motivaatio antaa osakkeiden ostovinkkejä juuri tällä hetkellä on hieman hiipunut korkeaksi kohonneiden arvostusten vuoksi ja on sitä mieltä että juuri nyt ei kannata shoppailla?

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa. Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa

Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi,
klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi,
klikkaa tästä.
Tilaa
close-link