Siirry pääsisältöön

Volatiliteetti, Sharpen luku ja beta-kerroin

Sijoitusviisaat väittävät, että tavissijoittajan suurin synti on arvioida riskinsietokykynsä liian korkeaksi. Olen toista mieltä. Monet arvioivat riskinsietokykynsä liian alhaisiksi ja eivät uskalla osakemarkkinoille ollenkaan, kirjoittaa Ninni Myllyoja.

En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että kun sijoitusneuvoja aloittaa puheen riskistä, hän päätyy testaamaan asiakkaan riskinsietokykyä; mikä on asiakkaan rahatilanne, minkä verran asiakas sietää tappioita ja sijoittamiseen liittyvää jännitystä, jne. Nämähän ovat psykologisia ja henkilökohtaisia asioita, jotka muuttuvat elämäntilanteen mukaan!

Itse ajattelen, että jos tavallisesta elämisestä jää rahaa säästöön, se kannattaa sijoittaa itseään sen enempää tutkimatta.

Riskinsietokykytestit ovatkin mielestäni horoskooppeihin verrattavia huuhaatestejä, joiden perusteella sijoittajalle myydään tietyssä suhteessa korko- ja osaketuotteita – sillä virheellisellä oletuksella, että korot ovat riskittömiä sijoitustuotteita.

Itse olen luopunut itsearvioinnista, koska kykyni sietää riskiä sattuu nyt vain vaihtelemaan päivästä, vuodesta ja milloin mistäkin. Riskiä arvioidessani keskityn arvioimaan sijoituskohdetta. Eli maksaako vaivaa sijoittaa esimerkiksi johonkin osakkeeseen, jos todennäköistä on, että joku muu sijoitus tuottaa paremmin.

Se saattaa onnistua kolmen luvun avulla. Ne ovat volatiliteetti, Sharpen luku ja beta.

Trading platform man and women (1).jpg

Volatiliteetti kuvaa hintavaihtelua ja sillä mitataan kokonaisriskiä.

Volatiliteetti kertoo, kuinka paljon sijoituksen arvo heittelee keskituoton ympärillä. Mitä suurempi oman salkkuni muutos on suhteessa keskimääräiseen muutokseen, sitä suurempi on volatiliteetti. Ja mitä suurempi on salkun volatiliteetti, sitä suurempi on sen tuottoon liittyvä epävarmuus.

Volatiliteetti lasketaan yleensä päivätuottojen keskihajonnasta ja ilmoitetaan prosentteina tietyssä ajassa.

Jos rahasto ilmoittaa tuotto-odotuksekseen 9 prosenttia ja sen volatiliteetti on 20 prosenttia, voin laskea, että on todennäköistä, että rahaston vuosituotto on jotakin -11 prosentin (9 prosenttia miinus 20 prosenttiyksikköä) ja 29 prosentin välistä (9 prosenttia plus 20 prosenttiyksikköä).

Alhainen volatiliteetti voi kertoa pienemmästä riskistä, mutta se voi myös tarkoittaa sitä, että esimerkiksi osakkeen vaihto on niin pientä, että siitä on vaikea päästä eroon. Alhainen volatiliteetti voi myös olla enne tulevasta romahduksesta.

Johtopäätös: Korkean prosentin volatiliteetti tarkoittaa sitä, että sijoituksen hinta heittelee – se voi nousta voimakkaasti, mutta myös laskea voimakkaasti, jopa romahtaa. Jos haluan vähemmän riskiä, valitsen sijoituksia, joiden volatiliteetti on pientä, mutta jos haluan tuottoja, valitsen sijoituksen, jolla on iso volatiliteetti.

Beta-kerroin on osakkeen herkkyysmittari.

Beta-kerroin mittaa osakkeen kokonaistuoton riippuvuutta markkinoiden keskimääräisestä tuotosta. Jos kerroin on yksi, osakkeen kurssi muuttuu samassa suhteessa kuin markkinat. Jos kerroin on 1,2, osake nousee keskimäärin 20 prosenttia enemmän kuin markkina, mutta se voi olla myös 20 prosenttia vähemmän. Jos beta on 2, tuotto vaihtelee kaksinkertaisesti, jos 3, niin kolminkertaisesti. Jos beta on alle 1, osakkeen muutosherkkyys on vertailukohdetta pienempi.

Johtopäätös: Jos olen kova riskinottaja ja yritän tavoitella indeksiä suurempia tuottoja, sijoitan osakkeisiin, joiden beta on yli yksi. Jos siedän huonosti riskiä, sijoitan osakkeisiin, joiden beta on alle 1.

Sharpen luku on ylituottomittari.

Sharpen lukua voi nimittää ylituottomittariksi. Se kuvaa, kuinka paljon enemmän sijoitus on tuottanut verrattuna riskittömään talletukseen yhtä volatiliteettiprosenttia kohti. Mitä suurempi volatiliteetti salkussa on ollut, sitä parempi tuotonkin pitäisi olla.

Luku lasketaan vähentämällä sijoituksen tuotosta riskitön korko (3 kuukauden euribor) ja jakamalla tulos sijoituksen riskillä eli volatiliteetilla.

Mitä suurempi Sharpen-luku, sitä paremmin sijoitus on tuottanut suhteessa riskiinsä. Positiivinen Sharpen-luku kertoo siis siitä, että riskinotto on kannattanut ja negatiivinen luku sitä, että sijoitus on tuottanut huonommin kuin riskitön vaihtoehto olisi tehnyt.

Johtopäätös: Voin olla tyytyväinen sijoitusteni tuottoon, mutta Sharpen luvun avulla voin selvittää, olisinko voinut päästä samaan tavoitteeseen vähemmällä riskillä. Sharpen-luku kertoo, paljonko sijoituskohde tuottaa korvausta ottamastani riskistä. Mitä suurempi luku, sitä ”parempi” sijoitus. Sharpen lukua käytetään yleisesti rahastojen vertailuun.

Edellä mainitsemistani luvuista mikään ei tietenkään kerro absoluuttisesti, mikä on hyvä sijoitus. Niiden huono puoli on siinä, että ne kertovat menneestä, eivät tulevasta. Olennaista on ymmärtää, että riskin käsite on keskeinen sijoittamisessa ja riskiä voi yrittää ennakoida mennyttä analysoimalla.

Volatiliteetti, beta ja sharpen luku ovat hyviä kainalosauvoja pienelle sijoittajalle – mutta niihin, kuten mihinkään muuhunkaan yksittäiseen asiaan, ei kannata sijoitusta tehdessä tuijottaa. Luvut ovat kuitenkin mielestäni toimivampi tapa miettiä riskiä kuin monivalintakysymykset, joilla etsitään perimmäistä vastausta siihen, kuinka paljon minua itkettää, jos häviän satasen.

-Ninni Myllyoja

Aloita sijoittaminen ja säästäminenAvaa Nordnet-tili
© 2024 Nordnet Bank AB.
Nordnet | Yliopistonkatu 5, 3. krs | FI-00100 Helsinki