Nordnet Blogi

Mustaa Pekkaa pörssissä

Jokainen lukija on varmasti joskus pelannut Musta Pekka nimistä korttipeliä. Pelin tarkoituksena on siirrellä Musta Pekka korttia pelaajalta toiselle ja se kenelle Musta Pekka lopulta jää häviää pelin.

Musta Pekka-pelin erilaisia variaatioita pelataan myös pörssissä, ohessa muutamia esimerkkejä.

Fiskarsin osinkohurmos on yksi osoitus tästä. Fiskars ilmoitti myyneensä hieman Wärtsilän osakkeitaan ja jakavansa tämän rahan osakkeenomistajille osinkoina. Pörssi ja sijoittajat menivät tästä täysin sekaisin kurssi raketoi ja osinkoa edeltäneenä päivänä osakkeesta maksettiin parhaimmillaan 21,67 euroa. 1,9 euron osingon irrottua iski valtava osinkokrapula ja osingon irtoamispäivänä osakkeesta maksettiin alimmillaan 17,11 euroa! Ero oli järkyttävä 4,56 euroa eli 2,4 kertainen suhteessa osinkoon. Jokainen lukija varmasti ymmärtää, että tässä ei ole mitään järkeä (teorian mukaan kyseissä tilanteessa sijoittajat odottivat Fiskarsin johdon tuhoavan rahaa jokaisella sijoittamallaan eurolla noin 2,4 euroa ja näin ollen rahan palauttaminen sijoittajille nostaa firman arvoa, sillä johto ei pääse tuhoamaan omaa pääomaa. Tämä ajatus törmää siihen, että Fiskars treidataan reilusti yli 1 oikaistulla P/B kertoimella jonka ei tulisi olla mahdollista jos yhtiö tuhoaa omaa pääomaa vivutetusti).

Lopullinen kysymys kuuluukin, kenelle jäi Musta Pekka käteen, kuka maksoi osinkokiimassa osakkeesta yli 21 euroa?

Toinen korttirinki on ollut käynnissä entisen Benefonin (nyk. Geosentric) ympärillä. Perjantai aamuna Geosentric antoi tiedotteen jossa se totesi, että yhtiö tulee melko varmasti ajautumaan konkurssiin ja jos konkurssilta vältytään, tarkoittaa tämä nykyisen osakesarjan massiivista dilutoitumista. Silti tämän tiedotteen jälkeenkin osakkeella käytiin kauppaa 2c hinnalla. Dilutointi mukaan lukien tarkoittaa 2c osakekohtainen hinta karkeasti 80-90 mEUR markkina-arvoa. Nykyisellä 40tEUR liikevaihdolla on yhtiön P/S luku 2000! Vertailun vuoksi Facebookin P/S on luokkaa 25. Lopulta sijoittajat ymmärsivät mistä on kyse ja loppupäivästä osakkeen ostolaita katosi täysin. Sama kysymys kun aikaisemmin, kenelle jäi Musta Pekka käteen?

Myös Norvestian ympärillä oli jälleen keväällä jo perinteiseksi muodostunut Musta Pekka rinki. Osake kävi parhaimmillaan ennen osinkoa 8,89 eurossa ja laski alimmillaan 7,41 euroa tasolle. Eroa 1,48 euroa eli lähes 3×0,50 euron osinko. Melko hullua, varsinkin kun otetaan huomioon se, että tämä ilmiö näyttää toistuvan vuodesta vuoteen.

Kuka häviää?

Kaikissa tapauksissa yhteisenä kysymyksenä säilyy sama ”kenelle Musta Pekka lopulta jäi käteen”? Itselläni on vahva veikkaus, että häviäjinä kaikissa tapauksissa ovat olleet kotimaiset piensijoittajat. Perustan arvioni siihen, että näin pahoja virheitä eivät instituutiot tee ja toiseksi, Norvestian ja Fiskarsin osinkoihin liittyvät anomaliat on selitettävissä kotimaisten piensijoittajien osinkokiimaisuudella. Osingot ovat piensijoittajille kaikki kaikessa (kiitos muutamien tiettyjen ”pörssiguruja”) ja näin ollen sijoittajat eivät osaa ajatella rationaalisesti osingoista puhuttaessa. Tuntuu siltä, että valtaosa sijoittajista kuvittelee osinkojen putoavan taivaasta (koskee myös ”pörssiguruja”). Sijoittajien on ilmeisen vaikea ymmärtää, että 1 osinko euro omalla tilillä on 1 euro yhtiön kassasta pois. Tämä taas rajoittaa yhtiön kasvu- ja investointimahdollisuuksia. Tästä huipentumana voidaan ihmetelle miten joku sijoittaja saattoi olla pettynyt kun Cramo ei jakanut osinkoa syksyllä? Cramon tase on surkeassa kunnossa, eikä sillä ole varaa jakaa osinkoja. Osinkorahoilla maksettiin velkoja pois (huomattavasti parempi ratkaisu). Nämä sijoittajat olisivat varmasti kehuneet Cramon johtoa jos he olisivat jakaneet 1e / osake osingon ja ajaneet yhtiön lähes rahoituskriisiin.. En voi käsittää miten sijoittajat voivat ajatella, että 1 euro olisi huomattavasti arvokkaampi omassa taskussa kuin yhtiön kassassa. Jos yhtiö tuhoaa omaa pääomaa investoinneillaan (kuten lihayhtiöt), ymmärrän toki, että euro omassa taskussa on paljon arvokkaampi. Toisaalta, miksi ylipäänsä sijoittaa yhtiöön joka tuhoaa omaa pääomaa?

Yhtenä selityksenä etenkin Norvestialle pidän piensijoittajien virheellistä ajatusmallia. Ajatus menee helmikuussa jotakuinkin näin ”jos ostan nyt, saan seuraavan 14kk aikana kahdet osingot, eli yhteensä yli 10%!”. Ajatusmalli on niin väärä, että oikein pahaa tekee. Nämä molemmat osingot ovat pois Norvestian substanssista ja heikentävät sen tulevaisuuden ansaintakykyä. Ei ilmaista luonasta tälläkään saralla (tai noh, toki osakkeen myyminen ennen osinkoa on jonkinlainen ilmainen lounas).

Geosentricin tapauksessa ilmeisen moni sijoittaja on ajatellut ostavansa osakkeen sentillä ja myyvänsä kahdella ja tekevänsä 100% pikavoiton. Valitettavasti, nyt taisi jäädä Musta Pekka käteen osalle pelureista, sillä pääoman lopullinen tuhoutuminen näyttää väistämättömältä.

Olisi myös mukava kuulla joltain tehokkaiden markkinoiden puolustajalta selityksiä kyseisiin ilmiöihin/tapahtumiin, etenkin Norvestiassa sama ilmiö tapahtuu joka vuosi ja näin ollen sitä ei enää voida pitää sattumana.

 

/One Up on OMXH

 

Kommentteja vanhasta Nordnet Blogista:

wintermute28 Maaliskuu, 2011

“Olisi myös mukava kuulla joltain tehokkaiden markkinoiden puolustajalta selityksiä kyseisiin ilmiöihin/tapahtumiin, etenkin Norvestiassa sama ilmiö tapahtuu joka vuosi ja näin ollen sitä ei enää voida pitää sattumana.”

Aika vaikea kyllä kuvitella Helsingin pörssiä tehokkaaksi kun ottaa huomioon anomaliat kuten jokakeväinen epärationaalinen osinkokiima (todennäköisesti juuri “tuulipukujen” aiheuttama kuten itsekin totesit) ja sen että toisinaan esiintyy jopa suoranaisia arbitraasitilanteita (suorilta käsin tulee mieleen Suomisen ja Oralin antien merkintäoikeudet ja uudet osakkeet jolloin oli mahdollista tienata käytännössä riskittömästi “ilmaista rahaa”).

Itse olen sitä mieltä että isot markkinat kuten New York ja Lontoo ovat aika tehokkaat ja pienemmät kuten OMXH jokseenkin tehokkaat.

One Up on OMXH29 Maaliskuu, 2011wintermute,

Kysymykseni oli lähinnä retorinen, Helsingin Pörssi on kaukana tehokkaasta. Norvestia, Suominen ja Oral ovat tästä oivia esimerkkejä. Suhtaudun myös skeptisesti suurempien markkinoiden tehokkuuteen. Markkinavat katsovat usein yhtiöitä aivan liian lyhyellä aikajänteellä ja näin ollen pitkä-aikaisen sijoittajan näkökulmasta pidän markkinoita usein jopa tehottomina. Lyhyen aikavälin painotusta ajaa mm. Teknisen analyysin jatkuvasti lisääntyvä merkitys, pankkien suositukset, johdannaiset yms. Valuutta- sekä korkomarkkinat ovat sen sijaan tehokkaat (näkemykseni mukaan siis).

Tomahawk29 Maaliskuu, 2011Yksi selitys löytyy varmaan tästä väitteestä: “Osakekurssi palaa yleensä melko nopeasti osingon irtoamista edeltävälle tasolle” tjsp. Tämä varmaan jokseenkin pitää paikkaansa, muttei mielestäni mitenkään perustele osakkeen ostoa päivää ennen irtoamista osinkokiiman kulminoituessa. Parhaimmat ostopaikat ovat pikemminkin väh. 1kk ennen osinkojen irtoamista tai muutama päivä osinkojen irtoamisen jälkeen mikäli haluaa ajoitusta harrastaa.

Yksi osinkojen hienuuksista on mielestä downsiden rajoittava effekti, ainakin näin keväisin OMXH:ssa (paniikki-mode kenties poislukien). Mikäli joidenkin “vakaiden” firmojen esim Fortumin tai Telia-soneran osinkotuotto alkaa nousta 5-6% paikkeille, ilmaantuvat kyllä osinkohaukat nopeasti paikalle ja korjaavat osinkotuoton noin 4-5%. On mielestäni toiminut melko hyvänä peukalosääntönä ainakin nykyisessä korkotilanteessa, mene ja tiedä tulevasta.

One Up on OMXH30 Maaliskuu, 2011Tomahawk,

Olet varmasti oikeassa, että kyseinen väite on yksi perustelu irrationaaliselle käyttäytymiselle. Samalla on pakko todeta, että “osakekurssi palaa yleensä melko nopeasti osingon irtoamista edeltäneelle tasolle” on todella typerä väite ja tähän uskovien sijoittajien ei kannattaisi harrastaa sijoittamista. Yhtiön arvohan laskee osingon irtoamisen yhteydessä X euroa. Tämän ei pitäisi olla vaikea ymmärtää.

Olet myös oikeassa ostoajoitustesi suhteen.

kelo13 Huhtikuu, 2011Kommentti Tomahawkille:
Vähävaihtoisten yhtiöiden kohdalla “sokeat” piensijoittajat voivat aiheuttaa osinkokiimassaan kurssivääristymiä, mutta en usko heidän panostensa riittävän vaikuttamaan Fortumin ja TeliaSoneran kaltaisten yhtiöiden kurssiin.

TomaHawk15 Huhtikuu, 2011Kelo,

Olet oikeassa siinä että piensijoittajat eivät itse hirveästi pysty vaikuttamaan suuryhtiöiden kursseihin. En suoranaisesti tarkoittanut piensijoittajia viitatessani FUMiin tai TS:ään. Nimetään kurssin nostajaisiin osallistuvat tahot nyt vaikkapa “osinkospekulanteiksi”. Joillekin jää sitten se mustapekka käteen kuten OneUp tässä jo totesi.

Helsingin pörssin tehokkuudesta: case Ahlström | Nordnet Blogi29 Lokakuu, 2012[…] näitä ilmiöitä noin 1½ vuotta sitten kirjoituksessani ”Mustaa Pekkaa pörssissä (http://nordnetblogi.fi/mustaa-pekkaa-porssissa/) jossa toin esimerkkeinä Fiskarsin ja Norvestian osinkokuplista, sekä Geosentricin edelleen […]

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.