Nordnet Blogi

Myyntivoittoverotuksen sudenkuopista

Viikko sitten kirjoitin jakautumisten käsittelystä luovutusvoittojen verotuksessa (Diffuusiot ja verotus, 18.08.2013). Seuraavassa on muitakin näkökohtia myyntivoittoverosta. Tyydyn käsittelemään aihetta osakesijoittajan kannalta. Joudun toteamaan, että joskus verovelvolliselta vaaditaan lähes yliluonnollisia lahjoja, jotta kaikki menisi nuottien mukaan. Kun tutustuu verosäännöksiin, alkaa epäillä, etteivät niiden laatijat ole koskaan käyneet osakekauppaa. Niin todellisuudelle vieras tämä veromuoto usein on.

Mikä on sitten myyntivoittoverotuksen pahin valuvika, käyttääkseni nykyaikaista termiä? Todennäköisesti vaatimus osto- ja myyntilaskelmien ikuisesta säilyttämisestä. Muutenhan verotuksen oikeellisuus ei tule varmistettua. Vaatimus on kohtuuton hyvin pitkäaikaisissa osakesijoituksissa. Yhtiöiden on pakko säilyttää kirjanpitoaan vain kuusi tai kymmenen vuotta aineiston laadusta riippuen. Verotus vanhenee viidessä vuodessa. Mutta vuosikymmenten takaisten osakelaskelmien on siis löydyttävä.

Tämän kirjoittajalla oli 1990-luvun alkuvuosina onnettomia asiakkaita, jotka hätääntyneinä puheista pankkiosakkeiden nollaamisesta pankkikriisin aikana myivät osakkeensa. He kaikki myivät osakkeitaan kirvelevällä tappiolla, sillä pankkipapereiden kurssitaso oli alhaisin kautta aikojen. Mikäli ostolaskelma oli tallella, kaikki meni oikein ja asiakas sai verotukseensa vähennyskelpoisen myyntitappion. Useimmat olivat kuitenkin omistaneet osakkeensa kymmeniä vuosia, eikä laskelmista ollut tietoakaan. Harva edes muisti minä vuonna osakkeet oli ostettu. Näissä tapauksissa noudatettiin hankintameno-olettamaa eli jouduttiin maksamaan veroa olemattomista luovutusvoitoista!

Mikäli ostolaskelmat puuttuvat tai mikäli haluaa päästä helpolla luovutusvoittojen laskennassa, voidaan tosiaankin käyttää kaavamaista hankintameno-olettamaa. Kun omistusaika on alle 10 vuotta, 20 prosenttia myyntihinnasta saa laskea hyväkseen hankintahintana. Vähintään 10 vuotta omistetuissa osakkeissa olettama on 40 prosenttia.

Jälkimmäinen olettama on järkevä ja melko realistinen. Sen sijaan 20 prosentin olettamassa ei ole mitään järkeä. Omistusajan ollessa 0–9 vuotta osakkeen arvon pitäisi vähintään viisinkertaistua, jotta tästä olettamasta olisi jotain hyötyä. Mikäli tällaisia osakkeita ylipäänsä löytää, kyse on todella onnen kantamoisista. Sääli, että prosenttiluku on täysin metsässä, sillä hankintameno-olettama on sinänsä erinomainen innovaatio. Se yksinkertaistaa verotusta ja lieventää kuittien säilytyspakkoa.

Luovutusvoittoverotuksen räikeitä epäkohtia on myös, että verottaja ei tunne tai ainakaan ei tunnusta inflaation olemassaoloa. Tämä ongelma tulee aina vastaan erittäin pitkäaikaisissa omistuksissa. Ostin äitiäni varten kaksion vuonna 1985 ja myin asunnon 20 vuotta myöhemmin. Vaikka sijoitusnäkökohta ei ollut mielessäni asuntoa hankkiessani, sain lähes 100 prosentin myyntivoitto, josta maksoin verot. Elinkustannusindeksi osoitti kuitenkin, että asunnon hintakehitys seurasi tarkoin rahanarvon heikkenemistä. Ostovoimaltaan sain vain sen verran rahaa takaisin, kuin mitä olin sijoittanut. Tai oikeastaan vähemmän, kun vero otetaan huomioon. Huonomminkin olisi voinut käydä. Moni maksaa veroa ”myyntivoitoista”, vaikka eivät saa edes omiaan takaisin.

Ei ole verottajan ansiota, että inflaatio-ongelma on tänä päivänä pienempi kuin joskus aikaisemmin. Vielä 1970-luvulla rahanarvo heikkeni pahimmillaan lähes 20 prosentin vuosivauhtia.

Verottaja lähtee fifo-periaatteesta (”first in, first out”), eli vanhimmat osakkeet myydään aina ensin. Jos on hyvin kauan toiminut sijoittajana, tämä voi johtaa kohtuuttomaan verotukseen. Inflaatiosta johtuen kauan omistettujen osakkeiden hankinta-arvo on pääsääntöisesti hyvin alhainen nykykursseihin verrattuna. Todennäköisesti huomattava osa ”luovutusvoitoista” on rahanarvon heikkenemisen aiheuttamia kangastuksia eli näennäisvoittoja. Tästä ongelmasta pääsee vaivattomimmin pitämällä kahta arvo-osuustiliä. Toisessa on ikivanhoja osakkeita, joita normaalisti ei ole tarkoitus myydä, ja toisessa aktiiviseen kaupankäyntiin tarkoitettuja osakkeita.

Entäs osaatko laskea myyntivoittosi oikein? Ja osaako verovirkailija? Jos ostaa ja myy yhtä monta osaketta, eikä omistusaikana ole tapahtunut mitään ihmeellistä, vaikeuksia ei pitäisi olla. Kun osinkoverotusta kiristetään jatkuvasti, pääoman palautuksen verotuksellinen kilpailukyky sen kuin paranee. Palautukset on vähennettävä hankintahinnasta. Sekin onnistuu sijoittajalta hyvin, kunhan pitää kunnon kirjanpitoa saamistaan palautuksista.

Osakeannit mutkistavat sen sijaan jo melkoisesti verotusta. Tässä yhteydessä ei ole tarkoituksenmukaista käydä läpi verosäännöksiä. Niistä löytyy paljon tietoa esimerkiksi netistä. On kuitenkin muistettava, että ”uudet” rahastoannit (vuodesta 2005 toimeenpannut) käsitellään samalla tavalla kuin splitit. ”Vanhat” rahastoannit ovat verotuksellisesti paljon mielenkiintoisemmat, koska ne tarjoavat mahdollisuuden verosuunnitteluun.

Osakeannit ehkä menettelevät vielä, mutta yritysjärjestelyjen vuoksi sormi menee taatusti suuhun sekä sijoittajalta että verovirkailijalta. Otetaanpa yksi esimerkki omasta sijoitushistoriastani: kirjanpidostani näen, että ostin 10 Rosenlewin B-osaketta marraskuussa 1975. Kurssi oli 197 markkaa ja koko hankintahinta 1.989,70 markkaa. Tiedän, että osakkeet ovat aikojen kuluessa muuttuneet UPM-Kymmenen osakkeiksi, mutta kuinka monta UPM:ää olen saanut Rosenlewin osakkeistani ja mikä on niiden hankinta-arvo?

Tehdäänpä salapoliisityötä eikä välitetä siitä, että matkan varrella on joutunut myymään ylimääräisiksi jääneitä merkintäoikeuksia: vuoden 1980 rahastoannissa sain kolme osaketta lisää, yhteismäärä 13 Rosenlew B:tä. Vuoden 1984 yhdistetyssä annissa sain lisää yhden rahasto-osakkeen ja ostin 540 markalla neljä uutta osaketta uusmerkinnästä. Nyt minulla oli 18 Rosenlew B:tä, joista olin maksanut 2.529,70 markkaa. Vuoden 1986 splitissä osakkeiden lukumäärä viisinkertaistui. Seuraavana vuonna Rosenlew fuusioitui Rauma-Repolaan. Sain 90 Rosenlewillä 360 Rauma-Repolaa.

Rauma-Repolan uusmerkinnässä vuonna 1989 merkitsin vanhan omistukseni perusteella 72 uutta osaketta á 24 markkaa, siis yhteensä 1.728 markkaa. Minulla oli nyt 432 Rauma-Repolaa, joista olin maksanut yhteensä 4.257,70 markkaa. Vuonna 1990 Yhtyneet Paperitehtaat ja Rauma-Repola yhdistettiin, syntyi Repola. Sain vaihdossa 1.036 Repolan osaketta. Vuonna 1996 aika oli kypsynyt Repolan ja Kymiyhtiön yhdistämiseksi. Uudessa yhtiössä UPM-Kymmenessä minulla oli edelleen 1.036 osaketta. Vuoden 2003 rahastoanti kaksinkertaisti määrän 2.072 osakkeeseen. Hankintahinta oli euroiksi muutettuna 716,09 euroa, eli noin 35 eurosenttiä osaketta kohti.

Tässä tapauksessa tartuin tyytyväisenä 40 prosentin hankintameno-olettamaan. Myin 2.072 UPM:n osaketta perjantain kurssiin 9,58 euroa. Ilman välityspalkkiota myynti tuotti 19.850 euroa, josta 7.940 euroa voi merkitä hankintahinnaksi. Edellisessä esimerkissä kävi siis hyvin, koska Rosenlew oli mielenkiintoinen osake: syntyi reaalista eli todellista tuottoa. Valitettavasti ei aina käy näin hyvin.

Omistamme osakkeita UPM-Kymmenessä.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

4
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Miksi UPM:n osakkeet täytyi myydä?
Nimetön
Nimetön

Du er se5 flink…jeg blir helt me5llf8s!!!!! Hvordan er det mulig e5 male noe som er se5 naturtro????Disse snklteie var fantastiske.Jeg elsker fugler…egentlig alle arter..men akkurat ne5 er det jo spesiellt ble5meis som er favoritten. Vi har mange fuglekasser pe5 eiendommen..og pe5 husveggen, slik at vi ser det fra inngangen..har vi en kasse..og der har et ble5meis par flyttet inn. ganske sme5 er det, nydelige og klare farger. Sist uke fikk jeg et bilde min mor broderte for mange mange e5r siden..det har hengt hjemme i mitt barndomshjem, men ne5 har mamma for lengst flyttet det inn pe5 ei gjesterom.… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
pienosijoittaja
Nimetön
Nimetön
Piensijoittajana voisi esittää toivomuksen, että arvo-osuustili voisi sisältää mahdollisuuden saada valmis verotuslaskelma?

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.